Mikä tekee maratonista suositun? Tähän vastaavat aktiiviset maratonien keräilijät, jotka juoksevat niitä kesät-talvet. He äänestivät Anders Collianderin järjestämät Paloheinämaratonit viime vuoden suosituimmaksi maratontapahtumaksi.
Suomessa järjestettiin vuonna 2022 noin 400 maratonia. Niissä oli mukana sekä isoja että pieniä tapahtumia. Maratoneja järjestettiin viime vuonnakin isoissa kaupungeissa ja melko pienissä kylissäkin. Lienee selvää, että jokainen maratontapahtuman vastuuhenkilö pyrkii toteuttamaan tapahtuman hyvin. Mutta milloin juoksija kokee järjestäjän onnistuneen hienosti ja joissakin tapauksissa jopa kiittää järjestäjiä?
Suomessa on pitkästi toista sataa aktiivista maratonien keräilijää. He kiertävät maratonista toiseen lähes koko vuoden ja juoksevat vuodessa keskimäärin noin 20 maratonia ja useat yli sadankin. Tällaiset henkilöt pystyvät vertailemaan maratoneja toisiinsa.
Näiden aktiivimaratoonareiden yhdistys, 100 Marathon Club Finland, lyhemmin Satamc, toteutti jäsenistönsä keskuudessa kyselyn siitä, mikä on vuoden 2022 suosikkimaraton ja miksi? Jäsenet äänestivät ehdottomaksi suosikiksi Paloheinämaratonit. Niiden takana on itsekin 332 maratonia juossut Anders Colliander.
Paloheinän puuhamies
Anders Colliander on järjestänyt Paloheinämaratoneja Pohjois-Helsingin Paloheinässä joulukuusta 2006 lähtien, ja sen jälkeen niitä on piisannut. Uudenvuodenaattona 2022 juostiin järjestyksessään 615. Paloheinämaraton. Ja toiminta jatkuu! Anders Collianderin onnistuminen maratonien toteutuksessa ei siten perustu sattumaan, vaan rautaiseen kokemukseen.
Paloheinämaratonin reitti on osa Keskuspuiston hiekkaisia kevyen liikenteen väyliä. Kun järjestelyt ovat yhden ihmisen vastuulla, se näkyy tietenkin toteutuksessa. Maraton juostaan kahdeksana edestakaisena, 2,637 kilometrin edestakaisena matkana. Näin maratoonari käy 5,3 km:n välein Andersin hoitamalla huoltopisteellä. Maratonien lähtö on klo 7.30, ja Anders pyrkii saamaan oman urakkansa valmiiksi ja kaikki juoksijat maaliin klo 14 mennessä. Anders järjestää juoksumahdollisuuden lähes joka viikonloppu, ellei lauantaina, niin sitten sunnuntaina. Koko maratonin ohella voi tietenkin osallistua lyhemmillekin matkoille, jokainen omaan tahtiinsa kuntonsa mukaan.
Paloheinämaratonin sivusto on osoitteessa www.paloheinamaraton.fi. Kotisivuilla ovat näkyvillä kaikki tähänastisten juoksujen tulokset. Lisäksi Anders on koonnut koko ajalta myös juoksijakohtaiset tilastot. Niistä selviää, että osallistujat ovat hyvin uskollisia. Uskollisin osallistuja, Olavi Lampinen, on ollut mukana 486 kertaa, kun uudenvuodenaaton 2022 maraton oli siis järjestykseltään 615. Olavin ohella moni muukin on tullut uudestaan. Esimerkiksi 292 osallistumiskerralla listassa sijoittuu vasta sijalle 9.
Mihin Paloheinän suosio perustuu?
Mikä sitten tekee Paloheinämaratoneista suositun? Maratoonarit vastasivat seuraavasti:
”Parasta Andersin kisoissa on säännöllisyys, koska sinne pääsee lähes joka viikko. Pidän myös reitistä, huollosta, aloitusajankohdan joustavuudesta sekä Andersin erinomaisesta tavasta juoksuttaa kisat sujuvasti ja ystävällisesti läpi. Juoksijan tasosta tai kurjasta kelistä hän ei nurise, vaan juoksija kuin juoksija on aina tervetullut mukaan kisaan!”
”Mukavan rento tapahtuma ja toimivat järjestelyt yhdistettynä kohtuulliseen hintaan.”
”Hyvä ilmapiiri ja henki, loistava huolto, hyvä kannustus, mukava reitti, suihkumahdollisuus, täysien satasen huomioiminen.”
”Riittävästi kokemusta maratonin järjestämisestä.”
”Joka viikko on mahdollista juosta, jos vaan paikat ja kunto kestävät.”
”Anders Colliander jaksaa järjestää vuodesta toiseen monia kymmeniä maratoneja vuodessa. Tapahtuma järjestetään ympäri vuoden, satoi tai paistoi, lumesta ja pakkasesta puhumattakaan. Anders seisoo huoltopöydän ääressä tarjoten juoksijoille juomaa ja energistä välipalaa.”
”Paloheinää Anders pitää keräilijä-ystävällisesti, vaikka vain viidelle osallistujalle. Nykyisillä keleillä tiedämme, että viiden kuuden tunnin ”kökkiminen” viiden juoksijan takia (huom. eväät ja verot) ei kyllä liikauttaisi ketään muuta kuin Andersia, kun puhtaana taskuun tulee kivaa nettona noin viisikymppiä. Juoma on pakkasella lämmintä ja banaani-, rusina- ja suolakurkkueväs riittävä. Bonuksena kokis.”
Anders Colliander: ”Kisarutiinit auttavat juoksijoita”
Paloheinämaratonien järjestäjä Anders Colliander kiittää äänestystuloksesta. Kun häneltäkin kysytään suosion salaisuutta, hän kääntää asian toisin päin toteamalla, että pahoilla keleillä on myös jouduttu etsimään viidettä juoksijaa ties mistä ja millä keinoin, kun maratonin tilastokelpoisuuteen vaaditaan vähintään viisi maaliin tulijaa.
– Paloheinämaraton on vakiintunut tapahtuma, joten juoksijat tietävät, mitä on odotettavissa, Colliander toteaa.
Mutta mikä sitten motivoi Andersia järjestämään maratoneja vuodesta toiseen, kesällä ja talvella, säällä kuin säällä?
– Olisikohan se minulle lopulta yhdistelmä ulkoilua, pientä kuntoilua, 5–10 kilometriä juoksua ja kävelyä, ja sen yhteydessä oman lajin edistämistä kilpailua järjestämällä. Ja onhan tämä rehellisyyden nimissä minulle ansaintakeinokin, Colliander vastaa.
Hän myös toivoo, että kollegoillakin riittää energiaa omien maratoniensa järjestämiseen. Hänen mielestään on tärkeää, että maratoneja voi juosta eri paikoissa ja maisemissa.
Äänestyksellä tunnustusta maratonjärjestäjille
Satamc:ssä hallituksen jäsen Katja Jokela toteutti lajissan ensimmäisen äänestyksen vuoden vaihteessa 2022–2023. Katja kiittää lämpimästi kaikkia äänestykseen osallistujia. Samalla hän toivoo seuraavaan äänestykseen enemmän osallistujia. Satamc:n jäsenet osallistunevat kevään, kesän ja syksyn aikana lukuisiin maratoneihin.
– Jo maratonia juostessa voi pohtia, haluaako antaa äänensä juuri kyseiselle tapahtumalle vuoden 2023 suosikkimaratonia äänestettäessä, Jokela ehdottaa.
Haastattelun toteuttajan Satamc:n tavoitteena on edistää maamme maratonharrastusta. Yhdistys tukee nykyisten maratoonareiden harrastusta ja pyrkii saamaan lajiin mukaan myös uusia osallistujia. Yhdistys pyrkii toimillaan lisäämään maratonien järjestämistä eri puolilla Suomea ja ohjaamaan järjestäjiä kohottamaan tapahtumiensa tasoa. Satamc yhdistää kakki maratonkeräilijät riippumatta siitä, ovatko he mahdollisesti myös jonkun muun yhdistyksen tai seuran jäseniä.
Satamc:n puheenjohtajan Veikko Ollilan mielestä maratontapahtuman järjestäjän ja juoksijan välillä voidaan nähdä asiakaspalvelusuhde.
– Maratoonari haluaa onnistua suorituksessaan. Vaikka juoksija itse onkin ratkaisevassa asemassa, järjestelyt voivat tukea häntä oman aika- tai muun tavoitteen toteutumisessa. Kun maratoonari on tyytyväinen saamaansa huoltoon ja muihin puitteisiin, hän todennäköisemmin tulee toistekin ja kertoo hyvästä kokemuksesta eteenpäin, Ollila toteaa.
Useita maratoneja juoksevien keskuudessa puhutaan myös melkoisesti hinta-laatu -suhteesta. Tämä nousee esille etenkin silloin, kun maratonin aikainen huolto koetaan puutteelliseksi.
Ollila toivoo, että tallainen hyväksi koettujen tapahtumien palkitseminen kannustaa sekä pienten että isojen tapahtumien järjestäjiä kuuntelemaan entistä enemmän juoksijoiden kokemuksia.
– Heillä on helpostikin toteutettavia ideoita, joilla voi olla suuri merkitys juoksijan kokemuksen kannalta ja jotka voivat johtaa suurempiin osallistujamääriin.
Paloheinämaratonin ohella kunniakirja luovutetaan myös Kangasalla juostavalle Petrin maratonille, haapajärveläiselle Kuusaan maratonille kuin myös kauhajokiselle KURF:ille, Kauhajoki Ultra Running Festivalille. Näiden maratonien puuhaajat tietävät, mistä hyvä maratontapahtuma on tehty.
Suosituimman maratonin äänestystä suunnitellaan jokavuotiseksi. Siten Anders Collianderin ja muiden palkittujen tapaan maratoonareiden toiveita kuuntelevat järjestäjät voivat saada myöhemminkin osallistujilta kiitosta ja julkista tunnustusta.
Satamc:n hallitus kiittää kaikkia suosituimman maratonin äänestykseen osallistuneita. Samalle se kiittää palkittavia maratonien järjestäjiä hyvistä järjestelyistä ja onnittelee sen mukaisista sijoituksista.
Teksti Veikko Ollila