Nuoret haluavat kouluihin lisää liikuntatunteja ja nimenomaan liikkumista yhdessä. Yksi loistava tilaisuus yhdessä liikkumiseen on Kouluviestikarnevaali, joka järjestetään tänä vuonna 15. toukokuuta Olympiastadionilla.
Kouluviestikarnevaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012, silloin aluekilpailuina. Tapahtuman esikuvana on ruotsinkielisten koulujen Stafettkarnevalen, jota on järjestetty vuodesta 1961 alkaen.
Ensimmäinen valtakunnallinen Kouluviestikarnevaalin finaali järjestettiin Vaasassa vuonna 2017. Sittemmin finaaleja on järjestetty 2019 Tampereella sekä 2022 ja 2023 Helsingissä Olympiastadionilla.
– Vaasassa Kouluviestikarnevaali oli Suomi 100 vuotta-tapahtuma jossa juoksijoita oli 2500. Tampereella juoksijoita oli 1300. Helsingissä oli juoksijoita keväällä viime vuonna 1800 ja yhteensä 4000 koululaista, kun lasketaan yhteen juoksijat, kannustajat ja oheistapahtumien osallistujat, kertoo Kouluviestikarnevaalin Tukisäätiön toiminnanjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho.
Pääjärvi-Myllyahon mukaan tavoite kasvattaa osallistujamääriä.
– Tavoittelemme reipasta kasvua, jopa 3000 juoksijaa. Ensi vuosi on olympiavuosi, ja teema on sen mukainen näyttävine avajaisineen ja olympiasoihtuineen.
Kouluviestikarnevaalissa tärkeitä asioita ovat hauskanpito, sosiaalisuus, yhteisöllisyys, terveellisten elämäntapojen omaksuminen sekä yhteisten tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen. Päätavoitteena on kannustaa koululaisia liikkumaan ja kokemaan liikunnan riemua yhdessä.
Joukkueen muodostavat saman koulun oppilaat. Sarjoja on neljä: alakoulujen luokat 1–4, alakoulujen luokat 5–6, yläkoulut, sekä lukiot ja ammattiopistot.
Kouluviestikarnevaalin kaikki lajit ovat sekaviestejä. Joukkueissa on yhtä monta poikaa ja tyttöä. Sukkulaviestin pituus on 16 x 80 metriä. Ruotsalaisviestissä osuudet ovat 100, 200, 300 ja 400 metriä. Lyhimmän ja pisimmän osuuden juoksevat pojat ja toisen sekä kolmannen osuuden tytöt.
Yläkoulujen sekä lukioiden ja ammattiopistojen sarjoissa juostaan lisäksi 4 x 800 metriä. Erityisluokkien oppilaat kilpailevat 4 x 80 metrillä, avoimessa luokassa ja 4 x 80 metrin kelauksessa. Parhaat lukiolaisjoukkueet pääsevät Suomi-Ruotsi-maaottelun kutsukilpailuun Olympiastadionille.
Huutosakkikilpailu tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen
Kouluviestikarnevaali on paljon muutakin kuin kentällä käytävä kilpailutapahtuma. Toisena oleellisena osana siihen liittyy huutosakkikilpailu. Tarkoituksena on, että myös viestijoukkueisiin kuulumattomat oppilaat pääsevät nauttimaan tekemisen riemusta.
Leikkimielisessä huutosakkikilpailussa voidaan kannustaa joukkueita esimerkiksi huutamalla, laulamalla, soittamalla, tanssimalla, piirtämällä, maalaamalla ja rakentamalla.
Suomenkielisen Kouluviestikarnevaalin Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana aloitti vuodenvaihteessa naantalilaisen Merimaskun koulun rehtori, yleisurheiluvalmentaja Jarmo Rasi. Hänen mukaansa Kouluviestikarnevaali on tuotteena suhteellisen helppo toteuttaa.
– Kouluviestikarnevaalin paikallis-, alue- ja finaalitapahtumiin osallistui ennen koronapandemiaa lukuvuoden aikana noin 15000 oppilasta. Paikallis- ja aluetapahtumia on järjestetty ahkerasti etenkin Vaasassa ja Itä-Suomessa, Rasi kertoo.
– Ryhdyin puheenjohtajaksi laajentamaan ja uudistamaan viestikarnevaaleja. Suomessa on puoli miljoonaa peruskoululaista, joten potentiaalisia osallistujia on paljon. Jos saisi heistä edes kymmenen prosenttia joskus mukaan. Suuri missio on lisätä koululaisten hengästymisen ja liikunnan kokonaismäärää mielekkäällä tavalla, Rasi visioi.
Teksti Jyrki Repola