Leikkaukset – niin rahalliset kuin lihallisetkin – olivat Oskari Mörön ajatuksissa epäonnisen olympiakauden 2021 loppuhetkillä.
Helsingin Sanomissa Mörö avasi huoliaan urheilun tukitoimien mahdollisesta kutistumisesta ja kehonsa pitkäaikaisista ongelmista. Valoa oli onneksi kumpaankin suuntaan näkyvissä. Hallitus peruutti leikkauspäätöksen, ja kirurgin veitsi poisti aiturin lonkasta liikeratoja haitanneen luunpalasen.
Vaikeudet selättänyt Mörö uskoo 28-vuotiaana yhä tulevaisuuteen. Paluun huipulle todellakin soisi Esbo IF:n vahvatahtoiselle urheilijalle, joka EM-Zürichissä 2014 sai tämän kirjoittajan rikkomaan ammattikuntansa etiketin. Välierän jälkeen tulostaululle noussut numerosarja 49,08 sai Juoksija-lehden edustajan pomppaamaan mediapenkiltä pystyyn villisti tuulettaen. Niin ei urheilutoimittaja saisi tehdä, mutta viimeisten – yhdensientoista – EM-kisojensa kävijälle tuo käytösvirhe suotakoon.
MÖRÖN SUOMEN ENNÄTYS 49,04 on Rion olympia-alkuerästä viiden vuoden takaa. Tällä välin hänen leipälajissaan on tapahtunut ihmeellisiä asioita. Kaikki kunnia Tokion sankareille Karsten Warholmille ja Sydney McLaughlinille, mutta oma kiinnostukseni 400 metrin aitoihin juontuu paljon kauempaa.
Pikkupoikana 1960 kuuntelen radiosta olympiafinaalia Roomasta. Pekka Tiilikaisen ääni sortuu, kun Turun Toverien Jussi Rintamäki kamppailee mitalista – tuloksena arvokas viides sija SE-ajalla 50,8.
Kalevan kisat Oulussa 1964. Alkuerässä sateenliukkaalla murskalla HKV:n 20-vuotias Jaakko Tuominen kompuroi kahdeksannella aidalla nurin, mutta säntää kuraisin polvin takaa-ajoon, joka pelastaa hänelle finaalipaikan ja siinä mestaruuden.
Viikkoa aiemmin ”Jaska” oli juossut Oslossa SE-ajan 50,4, joka jäi hänen parhaakseen, vaikka hän sivusi sitä myöhemmin useita kertoja. Kuluneitten lähes 60 vuoden aikana vain kymmenkunta suomalaista on juossut nopeammin. Tuomisen tie aitoihin ja maajoukkueen kapteeniksi kulki epätavallisesti: vuonna 1961 hän oli voittanut 17-vuotiaiden SM-kultaa 2,7 kilometrin maastojuoksussa ja 300 metrillä sekä hopeaa 6-ottelussa ja 1 000 metrillä.
Kestävyyden kautta etenivät myös Erik Wilén olympiahopealle Pariisissa 1924, Bertel Storskrubb EM-kultaan Oslossa 1946 ja Ossi Mildh EM-pronssille Bernissä 1954. He kaikki olivat Helsingfors IFK:n karhumaisia jässiköitä, täyttä rautaa radalla ilman teknisiä hienouksia. Mildhin SE-aika 51,5 kesti hänen seuransa ennätyksenä vuoteen 2015, Jussi Kanervon päiviin asti.
Viipurin Urheilijain monitaituri Ari Salin – SE-mies myös 110 metrin aidoissa – alitti 50 sekuntia ensimmäisenä suomalaisena. Uran nopein käsiaika 49,5 syntyi Olympiastadionilla 1972. Sähköisesti haamurajan mursi HKV:n Vesa-Pekka Pihlavisto Kalevan kisoissa Tuusulassa 1994. Kimmoisa ”Vee-Pee” oli hypännyt 11-vuotiaana 1976 pituutta 521 senttiä, mikä tulos kesti ikäsarjan SE:nä vuosikymmeniä.
Fyysisesti hyvin erityppiset aiturit siirtelivät ennätystä vuosituhannen alussa. Oulun Pyrinnön moniottelutaustainen Janne Mäkelä juoksi ajan 49,59 Ruotsi-ottelussa Olympiastadionilla 2002. Ari-Pekka Latun lajinvaihto 219 sentin korkeushypystä pitkiin aitoihin herätti hämmästystä, ja pian myös ihailua, kun Lahden Ahkeran pitkäkoipi räväytti keskikesällä 2003 SE-numerot 49,36. Seuraava ennätysmies Oskari Mörö oli tuolloin 10-vuotias.
”MAN-KILLER”, miehentappaja, sanottiin pitkistä aidoista Yhdysvalloissa, kunnes lähtötelineisiin ilmestyivät 1970-luvulla myös naiset.
Tampereen Ratinassa 1977 seurasin 16-vuotiaan koulutytön yllätysjuoksua 400 metrin aitojen Suomen mestariksi. Kuulutus kertoi: Tuija Helander, Euran Raiku. Laaja ympyrä sulkeutui 13 vuotta myöhemmin EM-Splitssä neljän päivän raatelevaan rasitukseen – kahdesti aidat ja kahdesti 4 × 400 metrin viestiosuus. Uran huippuhetkiä olivat olympiafinaalin 7:s sija Los Angelesissa 1984 ja MM-finaalin 5:s sija Roomassa 1987 ajalla 54,62.
Tämä Suomen ennätys – yksi kovimmista – etsii yhä rikkojaansa 35 vuotta myöhemmin. Valmentajana Helanderilla on käsissään timantinlahjakas nuorten MM-voittaja Heidi Salminen, joka tähtää jo 55-alkuisin lukemiin 1990-luvun Petra Stenmanin ja nykypäivän Viivi Lehikoisen rinnalle.
Aidoista, myös pitkistä, on tullut naisille muotilaji. Minuutin alle on ehtinyt yli 50 suomalaista, ensimmäisenä Tuuli Heinonen vuonna 1978.
Lue myös: Matti Hannus: Ikisuunnistajalla riittää virtaa
Juoksija 8/2021
