Puolet norjalaisen hiihtotähden kesäharjoittelusta on juoksua. Therese Johaug on ollut suorastaan ylivoimainen naisten hiihdossa pari viime kautta. Mutta voisiko hän menestyä myös kestävyysjuoksijana?
Teksti Marcus Lindqvist
– Olisi kiva kokeilla, Johaug sanoo Rukan maailmancupin yhteydessä.
Ainakin hänellä on lahjakkuutta. Sen hän osoitti voittamalla kylmiltään kultaa 10 000 metrillä Norjan mestaruuskisoissa viime kesänä – vieläpä aika selvällä erolla. Aika 32.20,87 nosti hänet viidenneksi vuonomaan kaikkien aikojen tilastossa. Vain kolme suomalaista on juossut 10 000 metriä Johaugia nopeammin.
Johaug ei ollut erityisesti valmistautunut juoksemaan kymppitonnia, ja mestaruuskisoissa hän juoksi lenkkareissa.
Johaug haluaisi harjoitella Ingebrigtsenien kanssa.
Juoksu on yksi Johaugin kesäharjoittelun kulmakivistä. Suurin osa on kuitenkin rauhallista pk-harjoittelua, eikä hän harjoittele radalla lainkaan. Hän voisi hyvin todennäköisesti vielä kehittyä juoksijana.
– Olisi kiva vetää harjoitusleiri Ingebrigtsenien kanssa, Johaug kertoo.
– Olisi mielenkiintoista nähdä miten he harjoittelevat, suunnittelevat harjoittelunsa ja minkälaista intervalliharjoitusta he tekevät.
Jakob, Henrik ja Filip Ingebrigtsen ovat kahmineet mitaleita EM-tasolla viime vuosina. Heidän isänsä Gjert on tunnettu valmentajapersoona Norjassa.
Johaug on itse kuvaillut juoksutekniikkaansa ”kauheaksi”. Hän juoksee kantapäillä, kädet heiluen sivuilla. Joku voisi sanoa, että hän juoksee pelkästään fyysisellä kapasiteetilla.
– Voi olla, että tulokset parantuisivat jos tekniikkani parantuisi, tai sitten se ei auttaisi yhtään, hän sanoo ja kohauttaa olkapäitään.
Juoksu tärkeä harjoitusmuoto
Johaug harjoittelee noin tuhat tuntia vuodessa. Toukokuusta lokakuuhun hän harjoittelee sata tuntia kuukaudessa – ja puolet siitä on juoksua. Siitäkin huolimatta, että maastohiihto on tavallaan kehittynyt toiseen suuntaan.
– Maastohiihto on mennyt siihen, että siinä tarvitaan vielä enemmän voimaa, suorituskykyä ja räjähtävyyttä kuin aiemmin. Siinä mielessä maastohiihdossa ei välttämättä tarvitsisi enemmän juoksuharjoittelua. Mutta pidän juoksusta, Johaug sanoo.
Ylivoimaisesti suurin osa Johaugin juoksuharjoittelusta on kuitenkin kevyttä juoksua. Eniten hän juoksee maastossa. Kaikkiaan noin 95 prosenttia harjoittelusta on kevyttä pk-treeniä. Suurin osa tehoharjoittelusta tehdään lajinomaisesti rullasuksilla.
– Norjassa juoksuharjoittelu on aina ollut iso osa hiihtoharjoittelua, pois lukien ehkä yhtä vaihetta 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, jolloin panostettiin ehkä jopa liikaa rullahiihtoon. Yhdessä vaiheessa oli myös paljon pyöräilyä, mutta nykyään juostaan taas enemmän, kertoo Norjan naisten maajoukkueen päävalmentaja Ole Morten Iversen.
– Mutta Therese juoksee enemmän kuin kukaan muista naisista. Toki hän myös sietää enemmän harjoittelua kuin kukaan muu. Hän on hyvin äärimmäinen urheilija. En ole koskaan nähnyt hänenkaltaista urheilijaa.
Norjassa maastohiihtäjien harjoittelu on hyvin maajoukkuevetoista, joten Iversen on hyvin perehtynyt Johaugin harjoitteluun. Hänen mielestään Johaug voisi helposti parantaa 10 000 metrin aikaansa puolisen minuuttia. Ruotsalainen Meraf Bahta voitti EM-hopeaa Berliinissä vuonna 2018 ajalla 32.19,34. Teoriassa Johaug voisi juosta hänen vauhtiaan.
– Uskon, että Therese voisi helposti parantaa puoli minuuttia. Toinen puoli minuuttia on jo vähän vaikeampi. Vielä puoli minuuttia on jo todella vaikeaa, Iversen sanoo.
Johaug kertoo olevansa kiinnostunut Pariisin EM-kisoista. Hän ei ole kuitenkaan vielä tehnyt lopullista päätöstä.
– Olisi kiva kokeilla, mutta en halua uhrata hiihtouraani juoksun takia.
Asiantuntijoilta riittää neuvoja
Puhdas juoksuharjoittelu sisältää kuitenkin omat riskinsä. Ingrid Kristiansen, joka voitti MM-kultaa 10 000 metrillä 1987, sanoo Dagbladetille, että Johaugin ei kannattaisi harjoitella juoksijan tavoin. Iversen on samaa mieltä Kristiansenin kanssa. Johaugin kannattaisi harjoitella kuten ennen, minkä lisäksi hän voisi tehdä muutaman täsmäharjoituksen.
– En usko, että Therese tarvitsee kovin paljon juoksuharjoittelua ennen EM-kisoja. Muutama kovempi juoksutreeni riittää. Ehkä yksi treeni viikossa sileällä alustalla. Enkä usko, että hänen välttämättä tarvitsisi käyttää piikkareita, Iversen sanoo.
Johaugin maajoukkuekaveri Didrik Tönseth sijoittui viime syksynä 25:nneksi maastojuoksun EM-kisoissa Lissabonissa. Tönseth on ehdottomasti sitä mieltä, että Johaugin kannattaisi keskittyä tekniikkaansa.
Gjert Ingebrigtsenin mielestä tekniikkaharjoittelu on kuitenkin yliarvostettua. Suorasanainen valmentajaisä ei usko Johaugin hyötyvän siitä mainittavasti.
– Juoksutekniikalla ei ole merkitystä pidemmillä matkoilla. Juokset niin kuin juokset. 1 500 metrillä sillä on enemmän merkitystä. Sinusta ei tule parempaa juoksijaa muuttamalla tekniikkaa, hän lataa Dagbladetin haastattelussa.
Ingebrigtsen ei myöskään usko, että Johaugin kannattaisi kovin paljon muuttaa harjoitteluaan. Juoksumäärää ei ainakaan kannata lisätä enää.
– Maastohiihtäjät juoksevat paljon. Ei ole ollenkaan varmaa, että hiihtäjä voisi parantaa juoksuaan panostamalla all in juoksuharjoitteluun.
Johaug on viime vuosina panostanut voimaharjoitteluun, hankkinut useita kiloja lisää lihasmassaa, sekä harjoitellut lajinomaista räjähtävyyttä. Hän ei kuitenkaan ole missään nimessä luontaisesti nopea.
– Hän ei koskaan tule voittamaan loppukiriä. Parasta hänelle olisi kisa, jossa juostaan 25 kierrosta samaa vauhtia. Juoksutekniikan sijasta hänen kannattaisi ehkä harjoitella taktiikkaa, vauhdinpitoa ja rytminmuutoksia, Iversen miettii.
Miten Johaug itse suhtautuu spekulaatioihin? Rauhallisesti. Hän päättää EM-kisoihin osallistumisesta vasta myöhemmin.
– Voin juosta itsekseni, jos haluan. Vedän vaan kengät jalkaan ja lähden ulos metsään juoksemaan. Juoksen sen takia, että se on hauskaa ja hyvää treeniä. Juoksen sen mukaan miltä tuntuu.
Teksti Marcus Lindqvist Kuva NTB Scanpix / Lehtikuva
Juttu julkaistu Juoksijassa 1/2020.