Kyllästyttääkö saman polun kiertäminen tutussa lähimetsässä? Kaipaatko uusia maisemia ja virikkeitä – jopa pientä seikkailua?
Kiersin kaikki maamme 40 kansallispuistoa Ylen Mennään metsään -kampanjan merkeissä. Ei sellaista yhteislenkkiä etteikö minulta olisi udeltu suosikkipuistoani. Kysymykseen oli ja on yhä mahdoton vastata, niin upeita ja erilaisia ne kaikki olivat.
Jos mietin kysymystä erityisesti kunkin kansallispuiston tarjoamien reittien monipuolisuuden, maisemien ja erityislaatuisuuden näkökulmasta, haluan nostaa esille seitsemän kohdetta. Ne tekivät minuun erityisen vaikutuksen, ja niissä haluaisin juosta uudelleen.
1.Torronsuo
Suokansallispuistoista minuun teki erityisen vaikutuksen Tammelan kunnan alueella sijaitseva Torronsuo, joka on samalla Suomen syvin suo. Aamu-usvan leijuessa turvesuon yllä tunnelma on suorastaan maaginen.
Torronsuo on itä-länsisuunnassa toistakymmentä kilometriä pitkä. Paras tapa tutustua alueeseen on kulkea se päästä päähän pitkospuita pitkin. Luonnollinen lähtöpaikka on Kiljamon pysäköintialue, ja kääntöpaikka sijaitsee kolmen kilometrin päässä idässä Härksaaren vanhan louhoksen luona.
Pitkospuilla juokseminen on oma taiteenlajinsa. Vauhti kannattaa pitää maltillisena ja katse alaviistossa edessä. Pitkospuut saattavat etenkin aamulla olla liukkaita yökosteuden jäljiltä, ja lisähaastetta tuovat mahdolliset rikkinäiset laudat. Pidä myös muutaman metrin välimatka edellä kulkevaan.
Torronsuo on lintujen ystävien paratiisi. Toivottavasti kansallispuiston lähistölle kaavailtu kaivostoiminta ei toteutuessaan pilaa tätä ainutlaatuista luontokohdetta. Talvisin Torronsuo tarjoaa mahtavat hiihtoladut.
Reitin pituus 6 km
- Maisemat 4
- Teknisyys 2
- Vaativuus 1
2. Itäinen Suomenlahti
Itäinen Suomenlahti on erityisesti lintubongareiden suosiossa, mutta harva tietää, että Ulko-Tammion saaresta löytyy elämyksellinen, noin neljän kilometrin pituinen reitti.
Jo pelkkä venematka on kokemisen arvoinen. Yhdensuuntainen matka Kotkasta tai Haminasta kestää runsaat pari tuntia. Perillä polkujuoksijaa odottaa yllättävän metsäinen saari sekä osin rantakallioita pitkin kulkeva hyväpohjainen luontopolku.
Ulko-Tammio on sotahistoriallisesti merkittävä kohde: luontopolun varrella on niin linnakkeen raunioita, tykkejä kuin kallioon louhittu tunnelikin. Jälkimmäistä varten kannattaa pakata mukaan otsalamppu.
Reitin pituus 4 km
- Maisemat 5
- Teknisyys 2
- Vaativuus 2
3. Riisitunturi
Koillismaalla sijaitseva kansallispuisto tahtoo usein jäädä naapuripuisto Oulangan varjoon, eikä ihme, sillä legendaarinen Karhunkierros ja vain 35 kilometrin päässä sijaitseva Rukatunturi houkuttelevat kävijöitä ympäri vuoden. Vuonna 2018 Oulangalla kirjattiin 200 000 käyntiä, kun Riisitunturi pääsi niukasti yli 40 000:n.
Maisemien puolesta Riisitunturin ei tarvitse hävetä naapuriaan. Suosittelen etenkin kymmenen kilometrin pituista Riisin Rietas -rengasreittiä, joka loksauttaa suun hämmästyksestä auki monta kertaa. Polku kulkee tunturihuippujen, soiden ja metsien keskellä, ja juuri maisemien monipuolisuus tekee siitä oikein inspiroivan. Reitti on hyväkuntoinen ja selkeästi merkitty. Muutama kipakka nousu tunturin laelle saa sykkeen mukavasti ylös.
Myötäpäivään kierrettäessä kannattaa loppumatkasta poiketa Pikku Riisitunturin ja Riisitunturin huippujen välissä olevalla Ikkunalammella, josta avautuu tyrmäävän kaunis näkymä – kuin ikkuna konsanaan – Yli-Kitkan yli aina Rukalle saakka. Ikkunalammen veden korkeuden ollessa sentilleen kohdallaan syntyy illuusio sinisenä välkkyvän veden jatkumisesta yhtäjaksoisena aina kymmenien kilometrien päähän.
Reitin pituus 10,5 km
- Maisemat 5
- Teknisyys 3
- Vaativuus 4
4. Petkeljärvi
Vain kuuden neliökilometrin kokoinen Petkeljärvi on maamme pienin kansallispuisto, mutta sieltä löytyy varsin viehättävä, joskin paikoin tekninen, polkuverkosto.
Petraniemestä lähtevä 6,5 kilometrin Kuikan kierros kannattaa juosta vastapäivään, ja Mustalammen jälkeen kääntyä pohjoiseen. Joutenjärven kierron jälkeen reitti yhtyy kuuluisaan Taitajan taipaleeseen, jota seuraamalla pääsee takaisin lähtöpaikkaan. Lisäpituutta lenkille saa poikkeamalla matkalla Lohisalmella. Tämä pisto on maisemallisesti reitin kaunein polun kulkiessa harjun päällä Kaita- ja Valkiajärven välissä. Näköalan ihailun lomassa kannattaa pitää katse tiukasti edessä, sillä polku on hyvin kivinen.
Viime jääkauden lopulla syntyneiden harjujen lisäksi Petkeljärven tunnusmerkkejä ovat järviltä kantautuvat kuikan huudot sekä majavan kaatamat puut. Alue myös kuhisee toisen maailmansodan sotahistoriaa korsuineen ja juoksuhautoineen, vaikka varsinaisia taisteluja ei käytykään puiston alueella.
Reitin pituus 8,5–12 km
- Maisemat 4
- Teknisyys 4
- Vaativuus 3
5. Hossa
Maamme nuorinta kansallispuistoa on lähes mahdoton sivuuttaa, kun puhutaan polkujuoksijan unelmakohteista. Puisto tarjoaa peräti 90 kilometrin polkuverkoston harjujen ja kirkasvetisten järvien seassa.
Hossasta löytyy lukuisia alle ja yli kymmenen kilometrin pituisia, hyvin merkittyjä reittejä. Esittelen tässä luontokeskukselta lähtevän rengasreitin, joka kiertää Huosiusjärven ja Syvä-Hoiluan. Reitti on Hossaa parhaimmillaan: nopeaa ja pehmeää neulaspolkua komeissa maisemissa. 11,5 kilometrin pituinen reitti tarjoaa monta oikaisumahdollisuutta, jos haluat lyhyemmän saunalenkin. Reitin varrelle osuu muun muassa yli 400-vuotiaita keloja sekä komea Hakokoski.
Hossan tunnetuin nähtävyys, Värikallion historialliset kalliomaalaukset, ei ole esitellyn reitin varrella, mutta sinne voi tehdä toisen polkuretken. Värikalliolle johtavat reitit ovat teknisesti vaativampia, mutta maisemat palkitsevat rehkijän. Hossaan menijän kannattaakin varata vierailuun useampi päivä, jotta ehtii tutustua alueen reitteihin ja nähtävyyksiin kunnolla.
Jää nähtäväksi, milloin Hossan maisemissa järjestetään ensimmäinen polkujuoksutapahtuma.
Reitin pituus 11,5 km
- Maisemat 5
- Teknisyys 2
- Vaativuus 3
6. Etelä-Konnevesi
Todellinen tosipolkijan treeni odottaa Etelä-Konneveden kansallispuistossa Pohjois-Savossa. Vuonna 2014 perustettu puisto tarjoaa jylhää erämaista tunnelmaa ja suuria korkeuseroja.
Nuoren ikänsä takia puiston polkuverkosto ei ole ehtinyt vielä muodostua nopeasti kuljettavaksi. Tämä näkyy erityisesti Kolmen vuoren vaellus -reitillä, jota en suosittele aloittelijoille mäkisyyden ja teknisyyden takia. Pakkaa mukaasi lisäenergiaa sekä riittävästi nestettä, sillä matkan varrella oleva lähde saattaa olla kuivunut kuten meille kävi viime kesän helteisellä yhteislenkillä.
Pituutta Kolmen vuoren vaellukselle tulee 16 kilometriä, mikäli liikkeelle lähtee Kalajan pysäköintialueelta. Auton voi jättää myös Konnekoskentien varressa sijaitsevalle Törmälän lomakeskukselle. Silloin reitin pituudeksi tulee kaikkiaan 19 kilometriä.
Reitin pituus 16 km
- Maisemat 4
- Teknisyys 4
- Vaativuus 5
7. Tiilikkajärvi
Rautavaaran kunnan alueella, 70 kilometriä Sotkamosta etelään sijaitseva Tiilikkajärvi ei rehvastele 34 neliökilometrin koollaan, mutta polkujuoksijalle se tarjoaa unohtumattoman elämyksen.
Lähtöpaikaksi suosittelen Sammakkotammen opastuspaikkaa. Sieltä vastapäivään Uitonkierto-reittiä pohjoiseen ja edelleen Tiilikan rantaa seuraten aina Pohjoisniemen opastuspaikalle saakka. Matkan varrella kannattaa poiketa Uiton kämpällä, Tiilikanaution torpalla sekä yrittää bongata Täyssinän rauhan rajakivi, joka pistää vedestä esiin järven koillispäässä.
Pohjoisniemestä alkaa kenties reitin upein osuus harjun keskellä kulkevaa polkua pitkin aina siihen saakka, kun polku päättyy veteen – jatkuakseen parin sadan metrin päässä Kalmoniemen puolella. Kyllä, tässä on mahdollisuus lyhyeen swimruniin tai kahlaukseen! Viime heinäkuussa vettä oli korkeimmillaan rintaan saakka ja pulahdus virkisti upeasti.
Kaikkiaan reitin pituudeksi tulee tällä tavalla 19 kilometriä. Vastaavanpituinen siivu olisi tarjolla myös Sammakkotammesta kaakkoon lähtevällä Virvatulten polulla, joka polveilee Pumpulikirkon luonnonsuojelualueella. Metsähallituksen sivuilla reitti luokitellaan vaikeakulkuiseksi, mikä kuulostaa vain mukavalta haasteelta.
Reitin pituus 19 km
- Maisemat 4
- Teknisyys 3
- Vaativuus 4
Lue lisää:
Teksti ja kuvat Marko Krapu
Polkujuoksija 2019