PARHAIMMILLAAN NE AUTTAVAT suorituskyvyn kehitystä ja hyödyntämistä sekä tukevat oman kehon oppimista ja jopa elämänlaadun parantelua. Urheilukellot ja älysormukset antureineen keräävät paljon dataa. Se kuitenkin auttaa vasta tuodessaan tavalla tai toisella ihmiselle hyötyä.
Sykkeen tarkkailu auttoi minua kolmen tunnin alituksessa maratonilla. Lukemalla, juoksemalla, omaa kehoani tarkkailemalla sekä kokeiluilla tein kaavan, joka kertoi sykeskaalan ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle kympille. Neljännellä piti lähinnä uskaltaa juosta.
Kaavani varmisti kunnonmukaisen tuloksen ja toimi myös mäkisillä reiteillä toisin kuin tasavauhtisuus. Alussa olisin herkästi intoillut liikaa ja puolivälin jälkeen olisin saattanut kuunnella turhankin paljon hidastamista puoltavia tuntemuksia. Nousut olisin juossut liian kovaa ja alamäet liian hiljaa.
Kaava saattoi estää pöljän päivän ihmetuloksen, mutta kovemmat kokeilut eivät kertaakaan toimineet.
ONNEKSI MITTARIEN keräämää raakadataa ei tarvitse tulkita suoraan vaan välissä on yleensä jonkinlaisia suodatuksia, numeronmurskauksia ja havainnollisia esitystapoja. Ne kypsyvät vaiheittain paremmiksi.
Varustesivuilla kerron Garminin uutuusmittarista, jonka stamina-ominaisuus lupaa toteuttaa saman asian kuin maratonkaavani – nimenomaan henkilökohtaiseen suorituskykyyn ja jaksamiseen perustuen. Jos stamina todella toimii, se tarjoaa muutaman viikon automatisoidun tiedonkeruujakson jälkeen vastaavan työkalun, jota värkkäilin muutaman vuoden. Eikä käyttäjän välttämättä tarvitse selvitellä asioita.
Toisaalta asiaan perehtyneille pitää tarjota riittävästi myös numeroita, joita ei ole käsitelty heidän tarpeeseensa liikaa. Joskus numerot kertovat asian tarkemmin kuin niistä johdettu helpommin lähestyttävä tieto.
LEPO JA PALAUTUMINEN ovat kestävyysharjoittelun ja myös koetun elämänlaadun ytimessä. Siksi Marcus Lindqvist selvitti sivulta 26 alkavaan juttuun, mitä sykevälien seuranta voi kertoa kestävyyslajien harrastajille ja urheilijoille.
Monipuolisimmat urheilukellot tarjoavat valtavasti numeroita ja myös tulkintoja yksittäisestä treenistä, arvioivat kunnon kehittymistä, antavat treenisuosituksia sekä seuraavat stressiä, unta ja palautumista. Kannattaa selvittää omaan tilanteeseen olennaisimmat seurattavat asiat.
Yksittäistä mittaustulosta enemmän kertovat yleensä trendien muutokset, mutta toki yksittäisetkin arvot voivat vihjata hyödyllisestä tiedosta. Ajoin traineritreeniä ja seurasin samalla Iivo Niskasen hiihtoa olympiakultaan. Vasta kisa-analyysien aikaan hoksasin, että syke huiteli 15–20 ylempänä kuin watit antoivat olettaa. Olo oli vielä vahva, mutta illalla hytisin kuumeen noustessa.
Tomi Savolainen Päätoimittaja
tomi@juoksija-lehti.fi
Pyöräily+Triathlon 1/2022