Pääkirjoitus: Miksi pyöräbaanat kannattaa tehdä?

Lukulistalle
ClosePlease login

HYVÄT KOKEMUKSET ruokkivat tulevaa tekemistä.

Pyöräilyn pariin kannattaa – tai suorastaan pitää – saada Suomessa entistä useampi. Aktiivinen omin voimin liikkumisemme vaikuttaa kuntoon ja hyödyttää kansanterveyttä, edistää positiivista minäkuvaa ja toimintakykyä, tuo lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin hyötyjä aivoille – ja on toivottavasti hauskaa.

Jos pyöräilyn lisääminen vähentää autoilua, muutos auttaa hiili- ja hiukkaspäästöjen karsinnassa sekä tekee etenkin tiiviin kaupunkiympäristön miellyttävämmäksi.

Etätyöloikan jälkeenkin työmatkoissa piilee huikea liikkumispotentiaali. Hukka-ajan saa liikunnalliseen käyttöön, jos alle valitsee pyörän tai juoksukengät. Tiedän, ei onnistu jokaisella matkalla – mutta yllättävän monella, mikäli itse päättää ja haluaa. Sähköavustus ja työsuhdepyörän veroetu mahdollistavat.

Palkintona aivot raksuttavat paremmin, eikä väheksyä kannata arjen supersankari -fiilistä. Sen ei tosin tarvitsisi syntyä autokaistalta pyörien eteen auratun lumen läpäisystä vaan kummuta henkisenä palkintona omasta hyvästä valinnasta ja sen tuomasta olosta.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi Pohjoisbaanan työt Käpylästä Vantaan rajalle, luin valmistellessani kirjoitusta. Yhdeksän kilometrin projektin hinnaksi arvioitiin 28,7 miljoonaa euroa. Sillä matka-ajan pitäisi vähentyä peräti kymmenisen minuuttia, ja lisäksi pyöräilyn koettu laatu paranee.

Kun muutokseen lisätään vaivattoman ympärivuotisen ajon mahdollistama kunnossapito, kokemukset ja asenteet muuttuvat. Oulussa näin on vuosikymmenien määrätietoisen työn ansiosta käynyt ajat sitten.

Helsingissä nollan ympärillä sahaavat olosuhteet ovat huollolle hankalammat, mutta kyse ei ole vain siitä. Ilahduttavaa on, että kunnossapidon ammattilaiset ottavat oppia Oulusta. Siellä urakoitsijan palkkioon vaikuttaa vasteaikojen lisäksi esimerkiksi se, että koneiden kuljettajat pyöräilevät työstämiään osuuksia.

Lopputuloksena kumman moni kertoo, että talvipyöräily olikin paljon luultua helpompaa. Silloin muutos henkilökohtaisella tasolla tapahtuu, ja pyöräkaistoilla piisaa trafiikkia.

PYÖRÄILY TARVITSEE EUROJA, jotta saamme hyödynnettyä sen mahdollisuudet. Kaltaiseni himoharrastajat pyöräilevät joka tapauksessa, mutta juju on siinä, miten myös muut innostuvat.

Onneksi sujuvan liikkumisen mahdollistavien pyöräteiden rakentaminen on auto- ja kiskoliikenteen väyliin nähden edullista. Lisäksi kevyeen liikenteeseen käytettyä rahaa puoltaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus: pyörän hankinnan taloudellinen kynnys on paljon matalampi kuin auton.

Vastaan tulee rahan lisäksi myös tilan rajallisuus etenkin tiiviissä kaupungeissa. Silloin korostuvat valinnat siitä, mitä halutaan edistää. Se on politiikan ydintä. Miten sinun äänestämäsi edustaja valitsisi?

Liikunnallista elämäntapaa pitää kannustaa myös muutoin kuin välttämättömillä siirtymillä. Kiehtovat luontoreitit ja pitkät pyörämatkailureitit mahdollistavat huimia fiiliksiä, jotka luovat kokijoilleen pyöräilijän identiteettiä. Reittikehityksen syvällisesti tunteva Timo Veijalainen kertoo jutussa Ansaitset kesällä latupohjaa paremmat ulkoilureitit, miksi ulkoilureittien suunnittelu on juuri nyt käännekohdassa.

Tomi Savolainen Päätoimittaja

tomi@juoksija-lehti.fi

Pyöräily+Triathlon 1/2023

Vastaa