Elämää suunnistuslukiossa 

suunnistuslukio
Lukulistalle

Kello 7:15 eri puolilla asuntolaa pirahtavat herätyskellot ja kaikki kynnelle kykenevät suunnistajat nousevat sängyistään. Yöpuvut vaihtuvat treenivaatteisiin ja useat lenkkariparit askeltavat kohti monitoimitaloa.

7:30 letka suuntaa valmentaja Tero Föhrin johdolla reippaalle aamulenkille ja sen jälkeen suoraan liikuntasaliin hikoilemaan kuntopiirin merkeissä. Aamun harjoituksen jälkeen ehtii käymään nopeasti suihkussa ja syömään aamupalan ennen kuin pitää jo lähteä kouluun. Koulupäivän päätyttyä ohjelmassa on vaihteleva iltapäiväharjoitus. Loppuilta pyhitetään ruoan laitolle, koulutehtävien hoitamiselle ja kavereiden kanssa olemiselle. Kyseessä on suunnistajanuoren päivä Hankasalmen suunnistuslukiossa.

Hankasalmella kaikki suunnistajat asuvat samassa asuntolassa aivan koulun kupeessa. Juuri yhdessä asuminen tiivistää porukkaa ja luo ryhmähenkeä. Suunnistajista saa itselleen kuin toisen perheen. Laitamme ruokaa, pelaamme korttia ja saunomme porukalla. Lämpimillä keleillä menemme läheiselle rannalle uimaan ja frisbeegolfaamaan. Yksi Hankasalmen houkutustekijöistä onkin yhteisöllisyys, mikä välittyy ulkopuolisille esimerkiksi Instagram-postauksien myötä. Yksinoloa ja omaa rauhaa voi olla kuitenkin vaikeaa saada, mikä voi joskus käydä raskaaksi.

Kotoa pois muuttoon on helpompaa totutella, kun ympärillä on muita samassa tilanteessa olevia. Apu pienempiin ongelmiin löytyy läheltä, kun esimerkiksi puuttuvan kattilan voi käydä lainaamassa naapurilta. Asuntolassa asuminen opettaa erilaisten ihmisten kanssa toimeentuloa, vastuun ottamista ja omista asioista huolehtimista. Ruoka ei välttämättä ole treenin jälkeen pöydässä valmiina odottamassa ja asunnon siisteydestä pitää huolehtia itse. Se voi välillä rassata. Toisinaan se tuo myös vapautta, kun asiat saa tehdä niin kuin lystää. Itse koen, että tänne asettui kodiksi todella nopeasti.

– Yksinasumisessa kivointa on se, että saa itse päättää omat aikataulunsa, kertoo lukion ensimmäisellä vuosikurssilla opiskeleva Matilda Myllymäki. 

Suunnistajat tulevat Hanksuun eri tavoitteilla ja lähtökohdista, mutta treenit tehdään yhdessä.

Porukalla harjoittelu on mukavampaa kuin yksin. Pitkä pk-lenkki kulkee joutuisasti kavereiden kanssa jutellessa ja mäkivedoissa saa puristettua viimeisetkin voimat irti, kun vieressä juoksee joukko sparraajia. Suunnistajat tulevat Hanksuun eri tavoitteilla ja lähtökohdista, mutta treenit tehdään yhdessä. Ohjelmassa on vaihtelevasti erilaisia juoksuharjoituksia, hiihtoa, pelejä, koordinaatiota, kuntopiiriä ja lihashuoltoa.

– Treenaamisesta on tullut säännöllisempää sekä monipuolisempaa. Lisäksi tiedostan ja ymmärrän nykyään paremmin eri treenien vaikutukset urheilijana kehittyessä, Aleksi Jutila avaa harjoittelun muuttumista suunnistuslukiossa opiskelun myötä.

Kaiken kohokohta on tietenkin kaksi kertaa vuodessa toteutettavat kouluviikon mittaiset treenileirit Suomessa ja ulkomailla, sekä KLL-suunnistuskisat, joissa hanksuporukan tunnistaa värikkäistä naamiaisasuista.

Vaikka Hankasalmi on pieni pitäjä, löytyy täältä silti kaikki tarvittava. Ruokakauppaan, apteekkiin, kirjastoon ja muihin arjen palveluihin ei ole asuntolalta pitkä matka ja koulukin on näköetäisyydellä kahden minuutin kävelymatkan päässä. Kouluun kerkeää, vaikka lähtö aamulla hieman venähtäisikin. Koulussa meillä on loistavat puitteet, koska rakennus on aivan uusi, vuonna 2020 valmistunut. Aivan koulun vierestä löytyy monitoimitalo, jonka palveluista me suunnistajat hyödynnämme viikoittain liikunta- ja kuntosalia. Monet hanksulaiset kehuivat kysyttäessä juuri lyhyitä etäisyyksiä ja sitä, miten aikaa ei mene matkojen kulkemisessa hukkaan.

Keskisuomalaiset mäkiset maastot ovat muualta muuttaneille suunnistajille oiva paikka kartuttaa maastopankkia.

– On kiva päästä harjoittelemaan näin erilaisessa maastotyypissä, tasaiselta Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva Erica Rokala toteaa.

Keskustasta nouseva Hankamäki peittoaa ainakin oman kotini treenirinteet mennen tullen. Suunnistusmaastoja löytyy Hankasalmen ympäriltä paljon suhteellisen lyhyiden pyörä- ja automatkojen päästä. Sprinttitreenejä käymme tekemässä sulan maan aikaan säännöllisesti Jyväskylässä. Hiihtosuunnistuksessa kilpaileva Annukka Linnainmaa kokee Hanksun tarjoavan poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet harjoittaa lajia.

– Latuverkosto on laaja ja Tero ajaa koko talven hisu-uria. Uusia harjoitusratoja tulee talvisin lähes viikoittain, Linnainmaa kuvailee.

Tietenkin pienessä koulussa ja paikkakunnassa on omat huonotkin puolensa. Meille suunnistajille ei esimerkiksi ole koulun puolesta tarjolla fysioterapeuttia, urheiluhierojaa tai ravitsemusterapeuttia. Hankasalmelta ei myöskään löydy sisäjuoksurataa päivittäiseen käyttöön. Nastalenkkarit ja alakerran juoksumatto ovat tulleet talven jäisillä keleillä tutuiksi. Auto on pienellä paikkakunnalle kulkiessa lähes välttämättömyys. Juna pysähtyy kymmenen kilometrin päässä keskustasta sijaitsevalle asemalla, josta keskustaan pääsee harvakseltaan kulkevilla busseilla. Koska suunnistuslukiolla ei ole urheilulukion statusta, ei harjoituksia voi tehdä kouluajalla. Se leikkaa aikaa aamutreenien pituudesta, kun kouluun pitää ehtiä kello 8:45.

suunnistuslukio
Hanksulaiset vuoden 2021 Koululiikuntaliiton suunnistuskisoissa.

Hanksulaisten elämää pystyy seuraamaan Instagramin kautta, joten ottakaahan seurantaan @suunnistuslukio

Lue myös:

Virna Pellikka: Kuinka yhdistää tavoitteellinen suunnistusharjoittelu ja lukio-opiskelu

Reitinvalintoja suunnistajaksi: Virna

 

Teksti Virna Pellikka

Suunnistaja 2/2022

Vastaa