Lasten ja nuorten liikkuminen ei ole palannut koronaa edeltävälle tasolle, käy ilmi tuoreesta Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin koordinoimasta (7–15-vuotiaiden) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksesta.
Tutkimuksen perusteella korona-aikana keskimäärin vähentynyt liikkuminen on alkanut elpyä, mutta liikkuminen ei ole palannut kaikilla korona-aikaa edeltäneelle tasolle. Etenkin omaehtoinen liikkuminen ja seuraharrastaminen ovat vähentyneet. Erityisen huolestuttavaa on tyttöjen ja poikien välisen eron lisääntyminen: tyttöjen liikkumisaktiivisuus laskee poikia aiemmin iän myötä, tytöillä liikunnan merkitysten arvostus on vähentynyt poikia enemmän ja tytöt raportoivat enemmän liikkumisen esteitä kuin pojat.
Valtaosa (87 %) lapsista ja nuorista liikkui viikoittain omaehtoisesti, lähes puolet (46 %) urheiluseuran harjoituksissa, kolmannes (35 %) liikunta-alan yritysten toiminnassa ja neljännes (24 %) koulun liikuntakerhoissa. Sekä omaehtoinen liikkuminen että seuratoimintaan osallistuminen olivat vähäisempää kuin vuonna 2018.
Yleisimmin käytettyjä liikuntapaikkoja olivat kevyen liikenteen väylät, oma tai kaverin piha ja luonto. Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt: Vuonna 2022 lähes puolet 11–15-vuotiaista liikkui luonnossa viikoittain.
Lapset ja nuoret pitivät liikunnan tärkeimpinä merkityksinä parhaansa yrittämistä, iloa, hyvän olon saamista, yhdessäoloa, onnistumisen elämyksiä, terveellisyyttä sekä uusien taitojen oppimista ja kehittämistä.
Suosituksen mukaan liikkuvista lapsista ja nuorista 78 % arvioi mielen hyvinvointinsa hyväksi, kun vähän liikkuvista 42 %. Seuratoimintaan osallistuvista 73 % arvioi mielen hyvinvointinsa hyväksi, kun seuratoimintaan osallistumattomista 54 %. Yksinäisyyden kokeminen (usein) oli suosituksen mukaan liikkuvilla (9 %) harvinaisempaa kuin vähän liikkuvilla (24 %).