Suomalaisilla on pitkä historia suunnistuksen parissa. Laji on kehittynyt paljon, mutta hakee edelleen uusia muotoja.
Tiettävästi ensimmäinen yleinen suunnistuskilpailu on käyty Norjassa vuonna 1897 ja ensimmäinen hiihtosuunnistuskilpailu niin ikään Norjassa Trondheimissa vuonna 1899. Suomeen suunnistuskilpailut saapuivat vuonna 1904, jolloin käytiin nelihenkinen hiihtosuunnistusviesti Helsinki-Porvoo-välillä. Viestin voitti Polyteknikkojen Urheiluyhdistys. Ensimmäinen jalkaisin käyty suunnistuskilpailu järjestettiin Kauniaisissa vuonna 1923 IFK Helsingforsin toimesta.
Ensimmäiset kartat ovat luonnollisesti olleet melko suurpiirteisiä. Maanmittaushallitus valmisti vuosina 1825–1917 pitäjänkarttoja mittakaavalla 1:20 000. Myös venäläiset valmistivat vuosina 1870–1917 topografisia karttoja. Maanmittaushallituksen vuodesta 1947 alkaen valmistettuja 1:20 000 mittakaavan peruskarttoja pidettiin kansainvälisesti parhaina suunnistuskarttoina 1960-luvulle asti.
Suomi teki aloitteen Kansainvälisen suunnistusliiton karttavaliokunnan perustamiseksi ja toimintansa se aloitti vuonna 1961. Karttavaliokunta laati ohjeet suunnistuskarttojen sisällön ja ulkoasun yhtenäistämiseksi. Ensimmäisen kerran sääntöjä sovellettiin MM-kilpailuissa Ruotsissa vuonna 1968. Suunnistuksen erikoiskarttoja on alettu valmistaa 1970-luvulla ja 1990-luvun alusta alkaen on kartat piirretty tietokoneella.
Seuratasolla Tampereen Pyrintö toimi pioneerina ja otti suunnistuksen ohjelmaansa vuonna 1932. Svenska Finlands Idrottsförbundin ohjelmaan suunnistus pääsi vuonna 1934 ja Suomen Urheiluliittoon vuonna 1935. Suunnistuksen ensimmäiset erikoisseurat olivat vuonna 1933 perustettu IK Örnen, vuonna 1937 perustettu Lahden Suunnistajat ja 1943 perustettu Helsingin Suunnistajat.
Ensimmäiset suunnistuksen SM-kilpailut järjestettiin vuonna 1935 Vihdissä ja seuraavana vuonna käytiin ensimmäiset SM-viestisuunnistukset Korsossa. Ensimmäiset yösuunnistuksen SM-kilpailut puolestaan suunnistettiin legendaariseksi muodostuneissa Hyvinkään Kytäjän maastoissa vuonna 1955. Ensimmäiset hiihtosuunnistuksen SM-kilpailut saivat odottaa vuoteen 1962.
Kilpailumuodot ovat lisääntyneet vuosien aikana. Aluksi ohjelmassa oli normaalimatka (nykyisin pitkä matka) sekä viesti. Seuraavana lisäyksenä tuli pikamatka, joka muuttui vuonna 2006 nimeltään keskimatkaksi. Myös yösuunnistus ja erikoispitkä matka vakiinnuttivat asemansa. Sprinttisuunnistus tuli lajiksi SM-kilpailuihin vuonna 2000. Sprinttiviesti on kilpailtu vuosina 2018 ja 2019, mutta kilpailumuodolle on ollut sittemmin vaikea löytää järjestäjää. Vuonna 2023 uutena kilpailumuotona sarjoille H/D 18 ja H/D 21 tulee kansainvälisessä arvokilpailuohjelmassa mukana oleva knock-out sprintti.
Ensimmäinen Jukolan viesti kilpailtiin 1949 Vantaan Ruskeasannasta eri vaihtopaikkojen kautta Helsingin Tapanilaan.
Suomalaisten oman suunnistuksen suurtapahtuman Jukolan viestin taustajärjestö Kaukametsäläiset perustettiin vuonna 1948 ja ensimmäinen Jukolan viesti kilpailtiin 1949 Vantaan Ruskeasannasta eri vaihtopaikkojen kautta Helsingin Tapanilaan. Joukkueita lähti 77 kilometrin pituiselle urakalle 41 ja maaliin pääsi 17. Voittajaksi suunnisti Helsingin Suunnistajat. Ensimmäinen Venlojen juoksu kilpailtiin Lahdessa vuonna 1951. Henkilökohtaisen kilpailun voitti Irja Petäjä (Niemelä). Venlojen juoksu muuttui Venlojen viestiksi vuonna 1978.
Ensimmäiset hiihtosuunnistuksen MM-kilpailut käytiin Hyvinkäällä vuonna 1975. Pyöräsuunnistuksen ensimmäiset MM-kilpailut ajettiin Ranskassa vuonna 2002. Tarkkuussuunnistuksen ensimmäiset MM-kilpailut pidettiin vuonna 2004 Ruotsissa suunnistuksen MM-kilpailujen yhteydessä.
Suunnistamisvaliokunta, Suunnistusliiton edeltäjä, perustettiin Suomen Urheiluliittoon vuonna 1935. Kymmenisen vuotta myöhemmin liitto itsenäistyi ja Finlands Svenska Orienteringsförbund (FSO) ja Suomen Suunnistamisliitto perustettiin 1945. Nimi Suunnistusliitto otettiin käyttöön 1959. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Olli Veijola ja ensimmäisenä toimitusjohtajana Jalle Vallikari. Suunnistusliiton Suunnistamisreiteiltä-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1964. Sitä seurannut Suunnistaja-lehti alkoi ilmestyä 1950. Vuodesta 2003 lehti on ilmestynyt aikakauslehtenä.
Suunnistuksen valtakunnallinen nuorisotoiminta käynnistyi vuonna 1980 Oravapolku-järjestelmänä, jonka tavoitteena oli opettaa suomalaisille nuorille suunnistuksen perusvalmiudet sekä etsiä liikunnallisesti lahjakkaita lapsia ja tarjota heille tukitoimia ja kehittää aina kansainvälisiin edustustehtäviin.
Vuonna 1992 aloitettua Sinettiseuratoimintaa määrittelevät kriteerit, joiden läpäiseminen merkitsee seuran olevan lasten ja nuorten urheilun kärkiseuroja. Suunnistusliitto on ollut alusta asti mukana sinettiseuratoiminnassa. Vuonna 2018 Sinettiseurat muuttuivat Tähtiseuroiksi. Ensimmäinen Nuorten Jukola järjestettiin vuonna 1986 Lahdessa ja ensimmäinen Leimaus-leiri 1995 Pieksämäellä.
Kuntosuunnistustapahtumia on järjestetty satunnaisesti aina 1930-luvulta alkaen ja ensimmäiset kiintorastit rakennettiin vuonna 1938 Vihdin Tervalammelle. 1970-luvulla nykymuotoiset kuntorastitapahtumat yleistyivät. Kuntorastit ovat nauttineet hurjaa suosiota ja 300 000 vuosittaisen kuntorastisuorituksen raja meni rikki vuonna 1990.
Lähteenä: Suunnistusliiton arkistot
Koonnut Anu Uhotoinen
Suunnistaja 2022