Lukijapalautetta pääkirjoituksesta 1/2022
TÄYTTÄ ASIAA oli kyseinen pääkirjoitus. Kiteytetty loppuosa, johon ei ole lisättävää: Miksi lasten ja nuorten liikunnan pitäisi olla aina ohjattua ja automatkan päässä, entistä enemmän myös sisähalleissa suoritettua. Höntsäliikuntaan ei taida olla enää paluuta.
Minulla itselläni on ollut omien sekä kummi- ja lastenlasteni kanssa periaate, että ostan heille lahjoiksi vain ulkoliikuntaan sopivia välineitä, ei leluja sisälle. Tärkeää olisi vaikuttaa niihin perheisiin, joissa liikunnalla ei tunnu olevan mitään sijaa.
MERJA VAHTOLA
JUOKSIJA-LEHDEN 1/2022 pääkirjoituksessa oli asiaa nuorten liikkumisesta. Jutussa Ari Paunonen ansiokkaasti tunnisti lukuisia syitä siihen, miksi nuorten luonnollinen liikkuminen on vähentynyt eikä liikunnan harrastaminen ole yleensä riittävän monipuolista.
Jäin kaipaamaan myös johtopäätöksiä, ja olisikin hienoa, jos voisitte tuoda esille muutaman konkreettisen ja mielestänne toimivan ehdotuksen tilanteen korjaamiseksi.
Toinen kommenttini liittyy venyttelyyn, josta kirjoitettiin Piikkarit-palstalla. Venyttely oikein suoritettuna ja annosteltuna voi olla hyödyllistä, mutta lukemattomista hyvin tehdyistä tutkimuksista huolimatta ei ole edelleenkään selvää, onko se välttämätöntä. Tunnetaanhan maailmanluokan juoksijoita, jotka eivät ole koskaan harrastaneet venyttelyä. Tästä jutusta saa kuitenkin sen käsityksen, että Juoksija liputtaa edelleen venyttelyn välttämättömyyden puolesta.
LAURI HAAVISTO, 69-VUOTIAS KESTÄVYYSJUOKSUN HARRASTAJA, HELSINKI
Toimitus vastaa
Lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen ja monipuolistamiseen urheiluseuratoiminnan osalta urheiluväellä on avaimet omissa käsissään. Eri lajien keskinäisestä kilpailusta pitäisi päästä irti ja antaa nuorille helppo ja huokea mahdollisuus kokeilla eri lajeja. Tämä voisi toteutua ainakin monen lajin yleisseuroissa. Kilpaurheiluun yksi lisenssi, ei jokaiseen lajiin omaa maksua. Tunnen tapauksia perheistä, joissa nuoren kiinnostusta muihin lajeihin on pitänyt rajoittaa, koska muuten harrastusmaksut nousevat liian korkeiksi.
Koululiikunnan lisääminen on toinen vaihtoehto. Yhteiskunnan yleinen asenteellinen ilmapiiri ei kuitenkaan tue sitä, että liikunnan määrää lisättäisiin kouluissa tai sen vaatimustasoa nostettaisiin. Tämä on ikävä tosiasia. Urheiluseurat tarjoavat jo nyt jonkin verran liikunnallista iltapäivätoimintaa, ja sitä mahdollisuutta pitäisi edistää.
Eniten nuorten liikuntaan vaikuttavat kuitenkin yleinen elintapa ja varsinkin viihdeteollisuus, jotka jumittavat nuoret istumaan paikalleen. Tässä pelissä liikunta on häviäjän osassa, valitettavasti.
Venyttelystä on luettavissa muun muassa Hiihto-lehdestä 1/2022. Juha Koistisen kirjoittaman artikkelin ingressi kertoo olennaisen: Liikkuvuusharjoittelun ja venyttelyn hyödyllisyydestä on viime aikoina esitetty mielipiteitä, jotka usein edustavat kategorisesti kyllä/ei-vaihtoehtoja.
Viisaasti kohdennettuna ja toteutettuna liikkuvuusharjoittelusta eri muodoissaan on hyötyä lähes kaikissa urheilulajeissa.
Artikkeli on luettavissa myös Juoksijan tilaajille osoitteessa juoksija.fi: Liikkuvuudesta lisävauhtia
Keskustelua venyttelystä haittaa, että se ymmärretään helposti vain pitkäkestoiseksi staattiseksi venyttelyksi. Niin pitkään kun näen huippusprintterin tekevän lähtötelineiden takana vartalon taivutuksia ja Iivo Niskasen ylävartalon kiertoja ennen olympiastarttiaan – tai kissan pitkät ja rauhalliset venytykset loikoilunsa jälkeen – niin uskon venyttelyn voimaan.
ARI PAUNONEN
Juoksija 2/2022