Miksi suurjuoksijasta kertova Zátopek-elokuva jäi Suomessa katsojatavoitteistaan?
Suomessa huhtikuussa 2023 ensi-iltansa saanut Zátopek vaikutti täydelliseltä elokuvalta Suomen markkinoille. Vuoden 1952 Helsingin olympialaisten tunnetuin urheilija nousi suureksi sankariksi kotimaassaan Tšekkoslovakiassa, ja kestävyysjuoksua arvostavassa Suomessa ”Satupekka” otettiin kolmen kultamitalinsa ansiosta lähes omaksi pojaksi.
Kotimaassaan Tšekissä Zátopek-elokuva (ohjaus David Ondříček) keräsi kaikki merkittävimmät elokuvapalkinnot, ja Suomessa juoksijalegendan nimi on edelleen hyvin tunnettu. Mikä siis voisi mennä pieleen?
Odotukset syystäkin korkealla
Zátopekin maahantuojan VL Median Oy:n acquisition & production manager Tero Hiltunen kertoo, että elokuvan arvioitiin saavuttavan 5 000–10 000 katsojaa. Minimiodotusarvoksi asetettiin 3 000 katsojaa, ja onnistuessaan katsojamäärä olisi voinut olla jopa yli 25 000.
Todellisuus oli kuitenkin toinen, sillä Zátopek jäi vaatimattomaan 350 katsojaan.
– Tavoite oli aika selkeä. Elokuva on Suomeen liittyvä, Zátopek tunnetaan hyvin ja olympialaiset liittyvät Suomeen. No ei mennyt sinne päinkään, emme saaneet aktivoitua porukkaa, Hiltunen kertoo Juoksijalle.
Markkinointibudjetit tehdään aina suhteessa elokuvan odotusarvoihin. Myös arvio katsojamäärästä tehdään aina realistisesti.
Tavoite oli aika selkeä, mutta ei mennyt sinne päinkään.
– Meiltä kysytään elokuvateatterista usein odotusarvoa suoraan, ja pyrimme vastaamaan aina totuudenmukaisesti. Jos liioittelemme jossain, se näkyy helposti meidän seuraavan leffan kanssa.
Zátopekin ensisijaiseksi kohderyhmäksi määriteltiin +45-vuotias mies. Zátopekin kohdalla markkinointi koostui muun muassa tiedottamisesta, viestinnästä, maksullisesta verkko- ja mobiilimainonnasta sekä Facebook- ja Youtube-markkinoinnista.
– Se ei auttanut käytännössä tippaakaan. Zátopek ei vaan lähtenyt pyörimään. Se ei herättänyt kiinnostusta, ja juoksijat eivät ottaneet jostain syystä elokuvaa omakseen. Kuulin, että Forssassa oli keväällä yritetty saada juoksutapahtumasta ihmisiä katsomaan leffaa. Sinne ei tullut käytännössä ketään, Hiltunen sanoo.
Laaja levitys ei tuonut tulosta
Koronapandemian jälkeen yli 60-vuotiaat eivät ole palanneet elokuvateattereihin, ja oletettavasti Zátopekin tunnettuus on korkeinta juuri tuossa ikäluokassa. Lisäksi kevät on yleisesti ottaen huonointa aikaa julkaista elokuva.
Hiltunen pohtii myös, onko elokuvan alkuperäiskieli tšekki karkottanut osan potentiaalisista katsojista. Zátopek-elokuva sisältää kylläkin paljon englanninkielisiä osuuksia, koska yksi elokuvan päähenkilöistä on australialaisjuoksija Ron Clarke (roolissa James Frecheville). Lisäksi siinä puhutaan myös suomea. Oli miten oli, elokuvan laatu ja sisältö olivat kunnossa (lue Juoksijan arvio tästä).
– Tšekki on iso ja vanha elokuvamaa, ja Zátopek oli maan Oscar-ehdokkaana. Ja aika vähissä on yhtä tunnetut kestävyysjuoksijat, Hiltunen lisää.
Zátopek-elokuva oli ohjelmistossa Suomessa 16 paikkakunnalla 18 eri teatterissa. Helsingissä se oli ohjelmistossa neljän viikon ajan. Eli mahdollisuuksia parempaankin oli.
Tšekki on iso ja vanha elokuvamaa, ja Zátopek oli maan Oscar-ehdokkaana.
Näytösten määrä tai se, miten kauan elokuva on ohjelmistossa ei ole niin tärkeää, kuin myytyjen lippujen määrä näytöstä kohden.
– Vaikka leffalla olisi vain yksi näytös viikossa, mutta sali on aina täynnä, se voi olla ohjelmistossa pitkäänkin. Mutta jos leffa ei kerää katsojia, ei sitä montaa kertaa teattereissa koiteta, Hiltunen kuvailee.
Polarisaatio korostunut pandemian jälkeen
Tero Hiltunen harmittelee alalla jo ennen koronapandemiaa alkanutta ilmiötä. Isot elokuvat keräävät kaiken huomion ja katsojat. Pienille elokuville jää vain muruset.
– Elokuvakentän polarisaatio on vain vahvistunut koronan jälkeen. Lisäksi digitaalisten palveluiden myötä osa kansasta on oppinut olemaan käymättä elokuvissa.
Keskikokoisten elokuvien välimaasto on kuihtunut lähes olemattomiin.
– Käytännössä on isoja elokuvia ja sitten ne muut. Ihmiset tuntuvat aktivoituvat vain määrättyihin elokuviin. Barbie meni läpi joka paikassa ja siitä tuli must see -ilmiö. Osa elokuvista menee hyvin, esimerkiksi Aki Kaurismäen viimeisin leffa, mutta se on tietenkin osa Kaurismäki-ilmiötä, Hiltunen sanoo.
Vuonna 2023 Suomen elokuvateattereissa on esitetty kaikkiaan 642 elokuvaa. Näiden joukossa Zátopekin katsojamäärä (350) on sijalla 260. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ensimmäinen yli 10 000 katsojaa kerännyt elokuva on sijalla 95. Kärjessä olevan Barbien katsojamäärä on 673 617 (tilanne 31.10.).
Vaikka Zátopekin toteutunut katsojamäärä oli pettymys, ei sen kohtalo Hiltusen mukaan ollut nykyajan elokuvamaailmassa mitenkään poikkeuksellinen.
– Tuntuu, että 95 prosentissa elokuvista odotusarvot eivät toteudu. Rimanalituksia tulee, eikä niihin löydy oikein mitään syytä. Zátopekin tapaus on mielestäni ilmentymä suuremmasta ilmiöstä, Hiltunen sanoo.
Teksti Pena Rekiranta Kuvat Lucky Man Films
Lisätiedot:
Zátopek-elokuva on tällä hetkellä nähtävissä ainakin Elisa Viihteessä sekä SF Anytimessä.
Lisätietoa elokuvien katsojamääristä Suomen Elokuvasäätiön sivuilta: ses.fi
Lue Juoksijan arvostelu Zátopekista täältä.