Kynnysharjoittelu ja uudet kengät keskimatkojen hurjan tason syynä, sanoo ammattijänis Žan Rudolf.
Keskimatkojen taso on noussut huimaksi viime vuosina. Pari esimerkkiä Pariisin olympialaisista. Miesten 1 500 metrin toinen keräilyerä voitettiin ajalla 3.32,84, ja finaalissa kymmenes mies kellotti 3.30,88. Naisten 800 metrillä puolestaan heikoin finaalipaikkaan oikeuttanut aika oli 1.58,06.
Huippujuoksijoita vauhdittava Žan Rudolf on huomannut viime aikojen valtavan kehityksen.
– Taso on todella kova niin naisissa kuin miehissä. Pariisin Timanttiliigan 800 metrillä kolme miestä juoksi samassa kisassa 1.41, sitä ei ole tapahtunut koskaan ennen, hän hämmästelee.
Norjalainen kynnysharjoittelumalli, jossa harjoitusvauhteja kontrolloidaan laktaattimittauksilla, on yleistynyt monenmaalaisilla huippujuoksijoilla.
– Kaikki kopioivat nyt Ingebrigtsenien harjoittelua. Kaikki, jotka käyttävät kynnysharjoittelua juoksevat hyvin, Rudolf sanoo.
Hän arvelee harjoitelleensa liikaa uransa alkuvaiheessa, mutta nykyään hän hyödyntää uudempia valmennusmenetelmiä.
– Ensimmäisen valmentajani aikaan harjoittelin luultavasti aivan liikaa. Aina vaan painettiin täysillä. Kynnysharjoittelulla voin kauden aikana kehittyä koko ajan. Se on toki aika kallista, kun yksi testiliuska maksaa kaksi euroa, hän nauraa ja viittaa laktaattimittarin käyttökuluihin.
Hän huomauttaa myös uuden kenkäteknologian auttavan niin kilpailuissa kuin harjoituksissa.
– Kengät auttavat myös. Silti pitää harjoitella, ei vauhti pelkillä kengillä tule. Uudet juoksukengät auttavat, ettei tule niin paljon vammoja. Voit säästää energiaa harjoituksissa ja voit harjoitella laadukkaammin, hän kuvailee hiilikuitukenkien etuja.
Žan Rudolfilla on mitaleja U20- ja U23-sarjojen EM-kisoista sekä kaksi Balkanin mestaruutta. Uran arvokkain mitali on kuitenkin vuoden 2021 2 × 2 × 400 metrin sekaviestin MM-pronssi yhdessä Anita Horvatin kanssa.
– Olen siitä mitalista ylpeä. Edellämme olivat Puola ja Kenia, ja heillä oli juoksemassa 800 metrin olympiakisojen pronssimies Patryk Dobek sekä Ferguson Rotich (800 m ennätys 1.42,54). Se oli hieno saavutus, Rudolf kertoo.
Kuusi nopeaa kysymystä Žan Rudolfille:
Käyttääkö jänis kelloa kilpailun aikana?
”Pienemmissä kisoissa, joissa kentällä ei ole kelloa joka sadan metrin välein, käytän kelloa aika paljon. Teen 200 metrin välein pienen tsekkauksen. Timanttiliigassa on hieman helpompaa, siellä on valojänikset ja sitä voi seurata. Tosin jos on liian kirkasta, valoja ei näe.”
Kuinka paljon jäniksen yleensä pyydetään vetämään 1 500 metrin kilpailussa?
”Jos on yksi jänis, 1 500 metrillä pyydetään yleensä vetämään 1 000 metriä. Yritän aina juosta 1 100 tai jopa 1 200 metriä. Jos on kaksi jänistä, vedän 800–900 metriä.”
Millaisia suunnitelmia teitte ennen Jakob Ingebrigtsenin EE-juoksua (1 500 m 3.26,73) Monacossa?
”Jakob, Filip ja Henrik ovat kaikki todella mukavia ja ystävällisiä. Aiemmin vedin Oslon Bislettillä Jakobille 1 500 metrin maailman kärkiajan 3.29,74. Siellä vauhdissa tuli hieman virheitä, kun toinen jänis painosti. Puhuimme asian läpi heidän kanssaan ja korjasimme asian Monacossa. Sovimme väliajat tarkasti joka 100 metrin välein, jotta vauhdista tulee täydellinen Jakobille.”
Onko kisareissuilta tullut uusia suosikkikaupunkeja?
”Oikeastaan kaikki kaupungit ovat hyvällä säällä mielenkiintoisia. Pidin kovasti Bergenistä, kävin jopa kisaa edeltävänä päivänä patikoimassa jossain pienellä vuorella. On myös mukava, jos kilpailukaupunki on meren rannalla ja pääsee kisan jälkeen uimaan.”
Millaisena näet yleisurheilun aseman Suomessa, jos vertaat sitä muuhun Eurooppaan ja omaan kotimaahasi?
”Suomi on yleisurheilumaana ihan Euroopan kärkeä. Yleisurheilulla on hieno historia, sitä arvostetaan, katsomoissa on ihmisiä ja sitä näytetään televisiossa. Sloveniassa maan mestaruuskisoissa on 30 ihmistä katsomossa. Meillä on kuitenkin hyviä urheilijoita, kuten kiekonheiton maailmanmestari Kristjan Čeh ja seiväshypyn MM- ja EM-mitalisti Tina Šutej, mutta ketään ei kiinnosta. Suomessa pronssitason kisoissa on jopa yhtä hyvät järjestelyt kuin Gold Tourissa. Monet urheilijat pitävät Suomessa kilpailemisesta, koska järjestelyt ovat niin hyvät.”
Mikä on suosikkikilpailusi tai suosikkistadionisi Suomessa?
”Helsingin Olympiastadion. Kilpailin vuoden 2012 EM-kisoissa 18-vuotiaana ja menin alkuerässä 1.46 ihan hölkkäillen. Se oli parhaita kisojani. Välierässä juoksin samassa erässä idolini Juri Borzakowskin kanssa. Olin välierässä neljäs, enkä päässyt finaaliin. Lopulliset mitalistit Borzakowski, Andreas Bube ja Pierre-Ambroise Bosse olivat siinä minun välierässäni.”
Lue myös Žan Rudolfin henkilökuva:
Teksti Pena Rekiranta Kuvat Ari J. Hyytiäinen