Pysy terveenä talvikaudella

Huippuhiihtäjät välttelevät turhia sairastumisriskejä. Moni heidän keinoistaan sopii myös harrastajille ja junioreille. 

Miten voit välttyä sairastumiselta kilpailukaudella? Kysyimme asiaa Olympiakomitean ja KIHU:n ylilääkäri Maarit Valtoselta.

Tänä syksynä erityisesti mykoplasmaepidemian uusi tuleminen on puhuttanut hiihtäjiä. Yliopistosairaaloiden laboratoriot seuraavat tartuntamääriä, joista näkee valloillaan olevat taudinaiheuttajat.

– Se, mitä on kansassa liikkeellä, näkyy tietysti myös urheilijoiden tartunnoissa, Valtonen sanoo.

Mykoplasma tuli monelle hiihtäjälle valitettavan tutuksi edellisen epidemian myötä kymmenen vuotta sitten. Valtonen sanoo, että silloin tehtiin myös ylilyöntejä.

– Kävi vähän niin, että kun ei kulkenut, oli mykoplasma. Vasta-aineita alettiin määrittää, ja kun niitä oli, tehtiin diagnooseja akuutista infektiosta ja siitä, että huonon suorituskyvyn taustalla on mykoplasma. Joku taisi syödä viikkokaupalla antibiootteja, kun vasta-aineet eivät laskeneet. 

Diagnostiikka vasta-aineiden pohjalta ei ole yksinkertaista. Vasta-aineet tulevat viiveellä, joten ikkuna antibioottien syömisen mielekkyydelle on jo yleensä mennyt. Mykoplasma aiheuttaa pahimmillaan keuhkokuumetta, mutta tauti voi hoitua myös ilman lääkkeitä. Nykyään sitä diagnosoidaan tarkemmalla PCR-testillä.

– Mykoplasma ei tartu ihan yhtä ärhäkkäästi kuin vaikka korona. Kaikkia taudinaiheuttajia vastaan kannattaa suojautua samalla lailla. Ei kannata mennä hengaamaan sairastuneen kanssa ja hyödyttää käyttää maskia, jos on pakko lähteä ihmisten ilmoille. Maski suojaa käyttäjäänsä ja estää tartuntojen leviämistä.

Valtonen sanoo, että väkijoukoissa ja lentokoneissa on erittäin fiksua käyttää maskia. Se on henkilökohtaista riskinhallintaa. Jokainen tekee valintansa itse.

– Urheilijana kisakaudella ei ole otollinen aika sairastua, joten olisin silloin tarkempi kuin keväällä. Taudinaiheuttajiin on kuitenkin hyvä jossain kohtaa vuotta saada vähän kontaktia, koska se tekee hyvää puolustusjärjestelmälle.

Sopivaa riskinhallintaa

Koronapandemia opetti, että aerosolitartunta eli ilmateitse tapahtuva tartunta on hengitystiepatogeeneille olennaisin tartuntareitti. Koska hengitystieinfektiot tarttuvat ilman välityksellä, pelkkä käsien peseminen ei riitä.

– Siksi maskin käyttö on tärkeää. Kannattaa yrittää toimia niin, ettei taudinaiheuttajaa olisi ympärillä niin paljon. Tämä liittyy nimenomaan sisätiloihin, Valtonen sanoo.

Hyvä käsihygienia suojaa erityisesti vatsataudeilta, koska mahatautien aiheuttajat kulkeutuvat käsien kautta suolistoon. Käsien pesu saippualla ennen ruokailua ja vessakäynnin jälkeen riittää hyvin. Käsidesiä voi Valtosen mukaan käyttää tehostamaan käsihygieniaa.

– Jos vaikka kisapaikalla ei ruoan ottamisen jälkeen pääse pesemään käsiä, voi käyttää käsidesiä. Tai silloin voi suojata paperilla yleiset ottimet. Mitenkään neuroottisesti käsiä ei tarvitse hinkata, vaan ihan maalaisjärki riittää.

Monet huippuhiihtäjien suosimista käytännöistä istuvat sellaisenaan nuoren urheilijan perheeseen tai kaikkienkin noudatettaviksi.

– Jos perheessä joku sairastuu, on ihan fiksua ottaa muut huomioon. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että jos perheessä joku sairastuu, vain 10–30 prosenttia perheenjäsenistä sairastuu. Eli automaattisesti yhden sairastuminen ei tarkoita, että kaikki ovat kipeänä sen jälkeen. Nuoren urheilijan sosiaalinen elämä ei kuitenkaan saa rajoittua infektioiden torjunnassa, vaan asiat pitää olla tärkeysjärjestyksessä.

Rokotukset tuovat lisäsuojaa

Urheilijoita haastavat kisamatkoilla yleisesti asumisen ja ruokailun ahtaus, jonka takia taudit leviävät helpommin.

– Sairastuessa eristäytyminen, väkijoukkojen välttäminen, maskit ja käsihygienia ovat perusjutut hengitystievirusten torjunnassa. Koska taudinaiheuttajia ympäristössä kuitenkin pyörii, omaa puolustusjärjestelmäänsä voi vahvistaa rokotuksilla.

Valtonen poimii viisi rokotetta, joita hän harkitsisi urheilijalle. Ne kannattaa ajoittaa epidemiakaudet ja harjoitusohjelma huomioiden.

Influenssarokotus kuuluu loppuvuoteen. Koronarokotteen tehosteannos antaa kolmen kuukauden suojan tartuntaa vastaan. Se voi lyhyestä kestostaan huolimatta olla hyvä idea lisäsuojaksi hiihtäjän kilpailukaudelle. Mykoplasman lisäksi myös hinkuyskää on nyt liikkeellä.

– Kaikki olemme saaneet hinkuyskärokotteen aikanaan, mutta senkin teho laskee. Jos ei viiteen vuoteen ole rokotetta saanut, sitä kannattaa tehostaa.

Nyt uutena markkinoille on tullut RS-virusrokote. Kun olemme seitsemän vuotta seuranneet viruksia, RS-virus on yksi kausittain esiin tuleva räkätautiviruksistamme, joka aiheuttaa varsin kovaoireista tautia.

Pneumokokki puolestaan on bakteeri, joka aiheuttaa kovaa keuhkokuumetta, poskiontelontulehduksia ja korvatulehduksia. Pneumokokkirokote näyttää tutkimusten mukaan suojaavan hyvin myös virustauteja vastaan.