Pääkirjoitus: Riko heimojen rajat

Juoksijan pääkirjoituksessa Pena Rekiranta pohtii juoksun alalajien porukoita ja niiden välisiä raja-aitoja. Ehkä välillä kannattaisi heittäytyä raja-aidan toiselle puolelle ja kokeilla uutta?

Maantiejuoksu, polkujuoksu, talvijuoksu, maastojuoksu, ultrajuoksu, ultrapolkujuoksu, ratajuoksu, paljasjalkajuoksu, ylämäkijuoksu, vuorijuoksu, alamäkijuoksu, esteratajuoksu, villasukkajuoksu…

Rakkaalla lapsellamme on monta alalajia. Vaikka monet harrastavat sujuvasti erilaisia juoksun muotoja, on myös omiin lokeroihin jumiutuminen varsin yleistä. Ennakkoluuloja tai jopa toisen juoksulajin vähättelyä saattaa ilmetä. Avarakatseisuus ja arvostus muita lajeja kohtaan olisi suotavaa, olemmehan juoksijoita kaikki. Jokainen meistä nauttii omista juoksutavoitteistaan ihan yhtä paljon – omalla tavallaan.

Tiettyyn lajiin vihkiytyneet saattavat myös yllättyä, miten toisen lajin taitaja voi olla kuin kotonaan myös sivulajissaan. Tästä hienona esimerkkinä mainittakoon maantiekympin SE:n juossut sprinttisuunnistaja Tuomas Heikkilä.

SOMESSA törmään silloin tällöin muka-hassuihin videoihin, joissa polkujuoksija ja maantiejuoksija mittelevät oman lajinsa paremmuudesta. Tämä voi olla harmitonta huumoria, mutta onko asetelmalla jotain syvempää merkitystä? Tuleeko aloittelevalle harrastajalle mielikuva, että olisi jotenkin oleellista valita puolensa ja lukittaa itsensä jonkun tietyn alalajin edustajaksi? Toivottavasti ei, vastakkainasettelua nykymaailmassa on ihan riittävästi muutenkin.

Joskus olen hämmästellyt esimerkiksi polkujuoksukilpailujen tuloslistoissa sitä, että niissä ei näy kovinkaan paljon samoja nimiä kuin maantiekilpailuissa. Havaintoni saattaa olla vain virheellistä mutuilua, mutta on kuitenkin mahdollista, että heimoutuminen omaan juoksualalajiin saattaa olla yllättävän voimakasta.

HENKILÖJUTUSSAMME tapaamme triathlonisti Maiju Wellingin. Hän ei ole jumittunut vain yhteen lajiin, alalajeista puhumattakaan, vaan hyödyntää monipuolista harjoitteluaan myös maantiejuoksussa – hienoin tuloksin.

Oman lajin suosiminen on luonnollista, eikä siinä ole mitään väärää. Polkujuoksijan pistäytymisen ratatreenissä tai maantiejuoksijan polkulenkillä voi kuitenkin lähes varmasti sanoa tuottavan pelkästään positiivisia vaikutuksia niin fyysiselle suorituskyvylle kuin mielelle. Uskalla siis heittäytyä välillä myös oman heimosi ulkopuolelle!