Ratamestarin erikoinen -juttupaikalla esitellään aina jokin suunnistuskilpailun rastiväli ja annetaan lukijoille mahdollisuus pohtia omaa reittivalintaansa kyseisellä reitillä. Mitä reittiä lähtisit ratkomaan tätä rastiväliä?
Yksi talvikauden tasokkaimmista kilpailuista, Maximus O Meeting, ei pettänyt tänäkään vuonna tarjonnallaan. Useat huippusuunnistajat ympäri maailmaa kokoontuivat jälleen kerran Burgohondon lähettyville testaamaan hallikauden kuntoaan. Vuoden ensimmäiset kilpailut ovat aina jännä paikka, ja antavat suuntaa siitä kenellä harjoituskauden treenit ovat purreet. Nelipäiväiset kilpailut avattiin heti varsin rajulla pitkän matkan kilpailulla, jonka miesten pääsarjan rata tarjoaa tämän kerran ratamestarin erikoisen. Vain muutaman kilometrin jälkeen kilpailijoiden eteen aukesi yksi radan ratkaisevimmista pitkistä väleistä. Mitä reittiä lähtisit ratkomaan rastiväliä?
Ratamestari: Raul Ferraa
Ratkaisu: Reidet tukkoon
Alan tutkia tätä haastavaa rastiväliä innostunein ja pelonsekaisin tuntein. Äärimmäisen jyrkät rinteet yhdistettynä kivikkoon ja pystyvihreään herättää ensiksi kysymyksen, mitä kautta rastille selviää edes hengissä. Vähän pidempään väliä tarkastellessa huomaa myös sen, ettei ikään kuin helppoja valintoja ole ollenkaan tarjolla. Nousumetrejä tulee väkisinkin paljon ja helppokulkuista alustaa on tarjolla hyvin vähän. Nyt katsotaan, kuka on jaksanut tehdä talven aikana mäkivetoja ja kenen reisi kestää.
Nopeimmin rastivälin juossut Oskar Hagström on lähtenyt toteuttamaan väliä pelottomasti suoraan jyrkkään nousuun. Äkkiseltään käyrät laskemalla edessä on lähes 150 metrin nousu paikoittain kivikkoisessa rinteessä. Alkuun kieltämättä tulee fiilis, että tuohon ei ainakaan kannata lähteä kapuamaan, mutta todellisuudessa on aivan sama, miten paljon kiertää – nousumetrit on jossain kohtaa otettava. Suoraviivainen toteutus yhdistettynä siihen, että mäen päällä tarjolla on juostavampaa alustaa, on resepti voittavaan valintaan tällä rastivälillä.
Lucas Bassetin kiertävä reitinvalinta näyttää ensisilmäyksellä houkuttelevalta ja on varmasti alkumatkasta erittäin vauhdikas. Lopulta kuitenkin tälläkin reitillä on sama seinämä vastassa kuin suoralla, joten kiertävän reitinvalinnan lisämetrit eivät aivan maksa itseään takaisin. Loppumatkan viistorinteessä rymyäminen hidastaa menoa vielä sen verran, että eroa nopeimpaan tulee +1:25.
Topias Arolalla reisi on ollut sen verran syönnillä, että siinä kohtaa, kun Hagström on kiertänyt lopussa korkeimman kohdan oikealta polkua ja tietä hyödyntäen, on Arola jatkanut vielä mäen huipulle. Ylimääräiset nousumetrit ja äärimmäisen jyrkkä alamäki rastinotossa hidastavat matkantekoa kuitenkin huomattavasti. Suurin osa Arolan ja Hagströmin välisestä erosta tällä välillä onkin syntynyt pelkästään sen jälkeen, kun reitit eroavat tienristeyksessä. Tämä vahvistaa sen, että Hagströmin reitinvalinta on kaikkein lähimpänä optimaalista.
Lue myös:
Ratamestarin erikoinen: Rinnesuunnistusta Alpeilla
Teksti topi syrjäläinen
Suunnistaja 2/2025