Japanilaistutkimus paljasti, että nopeusharjoittelu voi tuoda lisäpotkua myös kestävyysjuoksijoille. Kuuden viikon vetoharjoittelu ei nostanut hapenottokykyä, mutta kehitti juoksijoiden nopeutta, maksimikuormituksen sietoa ja 3 000 metrin testituloksia, etenkin loppukilometreillä.
Ryhmä japanilaisia tutkijoita halusi selvittää nopeusharjoittelun merkitystä kestävyysjuoksijoille. Tätä varten he toteuttivat vuonna 2024 julkaistun tutkimuksen, johon osallistui kaksikymmentä hyväkuntoista kestävyysjuoksijaa.
Tutkimuksessa ryhmä jaettiin kahtia. Ensimmäinen ryhmä teki nopeusharjoittelua kahdesti viikossa yhteensä kuuden viikon ajan 50 ja 200 metrin vetoharjoituksina. Toinen ryhmä jatkoi tavallista kestävyysharjoittelua. Tutkimustulokset olivat kiinnostavia. Vaikka nopeusharjoittelu ei kehittänyt niinkään maksimaalista hapenottokykyä tai juoksun taloudellisuutta, nopeusharjoittelulla oli selkeästi vaikutusta.
Keskeisiä tuloksia oli kolme. Ensinnäkin, eikä niin yllättäen, juoksijat kehittyivät maksimaalissa nopeudessa. Toiseksi juoksijoiden maksimaalisen kuormituksen sieto kehittyi niin, että he jaksoivat juosta pidempään ennen uupumistaan. Kolmanneksi nopeusharjoittelu auttoi kehittämään juoksijoiden 3 000 metrin testiaikaa.
Kiinnostavaa tuloksissa oli se, että nopeus ilmeni testijuoksuissa ennen kaikkea viimeisen kilometrin aikana. Juoksijat vaikuttivat siis saavansa itsestään aiempaa enemmän irti. Tutkijoiden mukaan tämä kertoi ennen kaikkea anaerobisen kyvyn kehittymisestä.
Vaikka nopeusharjoittelu ei olisikaan kestävyysjuoksuharjoittelun keskiössä, ei kuntojuoksijankaan kannata unohtaa kokonaan sen merkitystä.
Lähde
Ando, R., ym. (2024). Effect of 6-Week Sprint Training on Long-Distance Running Performance in Highly Trained Runners. International Journal of Sports Physiology and Performance, 19(7), 645–650. https://doi.org/10.1123/ijspp.2023-0342
Lue myös:
Kestävyysjuoksijan nopeusharjoitus radalla
Juoksurinki: juoksutekniikka- ja nopeusharjoitus
Teksti lauri palsa Kuvat pena rekiranta
Juoksija 6/2025