SM-sprintin tuomarineuvostolla kiireinen päivä – yli 300 hylkäystä Ratinassa

Ratinan SM-sprintti osoitti jälleen, kuinka vaativa ja hektinen sprinttisuunnistus voi olla myös tuomareille. Yli 300 hylkäystä ja parikymmentä vastalausetta pitivät tuomarineuvoston puheenjohtajan Mikko Niskasen tiimeineen liikkeessä aamusta iltaan.

SM-sprintti on työllistänyt tuomarineuvostoa varsinkin viime vuosina, eikä Ratinan kilpailu syyskuun puolivälissä tehnyt siihen poikkeusta. Puheenjohtaja Mikko Niskanen tiesi odottaa päivästä aktiivista, olihan hän toiminut samassa tehtävässä jo vuoden 2023 kilpailussa Lahdessa.

– Kello 9.05 saimme ensimmäisiä tietoja, että ajoväyliä on ylitetty kielletyistä kohdista. Näistä ei lopulta tullut vastalauseita, mutta se antoi osviittaa siitä, mitä tuleman pitää, Niskanen sanoi.

Tuomarineuvoston muut jäsenet olivat Mikko Eskola ja Katri Niittymäki. Yhteistyötä tehtiin TA Johan Uusimäen ja kilpailun johdon kanssa.

Yli 300 hylkäystä

Kaikkiaan Ratinan kilpailussa tuli reilut 300 hylkäystä. Yhteensä suorituksia oli reilut 3500, kun suunnistettiin karsinta ja finaali.

Vain murto-osa hylkäyksistä edellyttää tuomarineuvoston työtä. Vastalauseita kertyi Niskasen arvion mukaan parikymmentä.

Niskasen kokemuksen mukaan valtaosa kilpailuissa tehdyistä vastalauseista ei johda muutoksiin. Tampereella muutamat vastalauseet ”menivät läpi”. Esimerkiksi yksi nuori urheilija pääsi A-finaaliin, vaikka karsinnan sijoitus ei paikkaa tuonut. Nuori suunnistaja oli myöhästynyt lähdöstä, kun karanteeni­alueella kilpailunumeron löytäminen oli järjestäjän toiminnan vuoksi ollut vaikeaa.

– Tässä kilpailussa on paljon aloittelevia 14–15-vuotiaita nuoria. Tilanne lähtökynnyksellä voi olla jännittävä ja stressaava, sillä karanteenissa ei saa olla huoltajia tai vanhempia. Näitä kisoja ei oikein voi harjoitellakaan missään, sillä kansalliset sprinttikilpailut eivät ole SM-kisan kaltaisia, Niskanen kertoo.

Kiire tuomarineuvoston haasteena

Päivä on intensiivinen urheilijoille ja järjestäjille. Sitä se on myös tuomareille.

– Kiire yhdistettynä oikeudenmukaiseen päätökseen on iso haaste. Meillä pitäisi olla mahdollisimman paljon tietoa ja todisteita esimerkiksi hylkäystilanteesta, mutta päätöskin on tehtävä pian.

Niskasen mielestä vastalauseita kannattaa tehdä, mikäli urheilija niin kokee. Hän on kuitenkin myös sitä mieltä, että jos vastalauseita tehtäisiin vasta seuraavana päivänä, osa niistä jäisi tekemättä. 

– Intensiivinen päivä ja SM-arvoinen kilpailu tuo mukaan tunteet ja tunteiden kuohussa joskus tehdään vastalauseita tilanteista, joissa niitä ei välttämättä tarvitsisi tehdä.

Puuttuvia leimauksia ja kiellettyjä kulkureittejä

Suurin osa sprintin hylkäyksistä johtuu puuttuvista tai vääristä leimoista sekä kielletylle alueelle menemisistä. Oman mausteensa kisaan tuovat WRE-säännöt, jotka ovat voimassa pääsarjoissa. Näissä sarjoissa urheilija saattaa välttää hylkäyksen, mikäli hän palaa kielletyltä alueelta samaa kautta, jota on sinne mennytkin. Kansallisissa säännöissä kielletylle alueelle meneminen aiheuttaa heti hylkäyksen. Tämä on raskasta myös järjestäjille.

Järjestelyjä voi varmasti aina parantaa, mutta Niskasen mielestä suurin osa hylkäyksistä voitaisiin välttää, mikäli urheilija olisi tarkempi. Etenkin nuorilta puuttuu maltti. Lisäksi veteraani-ikäisiltä joissain tapauksissa näkökyky.

Monet tulevat kilpailuihin ”metsämoodissa”: rastille saatetaan painaa aivan suoraan, vaikka edessä on kielletty tie.

– Teitä ei suljeta kilpailijoilta turhaan. Kaupungiltakin tulee turvallisuuteen liittyviä ehtoja, jotta kilpailu voidaan järjestää.

Monille Ratinan kilpailu saattoi olla liian vaikea ja aiheutti pettymyksiä. Joka tapauksessa pääsarjojen kärkiurheilijoiden joukossa oli ratoihin erittäin tyytyväisiä urheilijoita.