Tutkimuksen mukaan kehon rasvan määrän väheneminen on yhteydessä parempaan suorituskykyyn. Painonpudotus sen sijaan ei yksin selitä kehitystä, ja erityisesti naisurheilijoilla rasvan korvaaminen lihasmassalla voi olla tehokkaampi ja turvallisempi tapa optimoida kehonkoostumusta.
Rasvaprosentin pieneneminen voi parantaa suorituskykyä kestävyysjuoksussa ja maastohiihdossa, kertoo tuore Jyväskylän yliopiston ja Huippu-urheilun instituutti KIHU:n tutkimus. Painonpudotus vaatii kuitenkin energiavajetta, mikä voi heikentää terveyttä ja suorituskykyä. Siksi painon optimointi on tasapainoilua hyötyjen ja riskien välillä.
Naisurheilijoilla painonpudotusta tehokkaampi tapa kehonkoostumuksen optimointiin on lihaskudoksen hankkiminen rasvan tilalle.
Tutkija ja hiihtäjä Oona Kettusen vetämässä tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttavatko painon ja kehonkoostumuksen muutokset huippukestävyysurheilijoiden suorituskykyyn. Tutkimukseen osallistui 52 kansainvälisen tason suomalaisjuoksijaa ja -hiihtäjää, joiden kehonkoostumusta ja suorituskykyä tutkijat seurasivat peruskuntokaudella sekä kilpailuun valmistavalla kaudella.
Painon optimointi kuuluu vasta aikuisiän huippu-urheiluun.
Urheilijoiden paino ja kehonkoostumus pysyivät keskimäärin muuttumattomana peruskuntokaudelta kilpailuun valmistavalle kaudelle. Mattotestin maksiminopeus ja maksimaalinen hapenottokyky puolestaan paranivat mittauskerrasta toiseen sekä hiihtäjillä että juoksijoilla sukupuolesta riippumatta.
– Tämä osoittaa, että suorituskyky voi parantua onnistuneen harjoittelun seurauksena ilman painossa tai kehonkoostumuksessa tapahtuvia muutoksia, Kettunen kertoi tiedotteessa.
Rasva ja lihasmassa ratkaisevampia kuin paino
Rasvaprosentin ja -massan pieneneminen olivat kuitenkin yhteydessä mattotestin maksiminopeuteen. Kehon rasvan määrän väheneminen paransi keskimäärin suorituskykyä lajista ja sukupuolesta riippumatta.
Painon osalta yhteys jäi heikommaksi ja tilastollisesti merkityksettömäksi. Kehon rasvattoman massan lisääntyminen lajille tärkeisiin lihasryhmiin sen sijaan näytti nostavan suorituskykyä etenkin naisurheilijoilla.
Tulokset eivät kerro, johtuuko suorituskyvyn paraneminen suoraan kehonkoostumuksen muutoksista vai ovatko molemmat seurausta onnistuneesta harjoittelusta.
Tutkimukseen osallistui ainoastaan täysi-ikäisiä huippu-urheilijoita. Kettunen korostaa, että painon ja kehonkoostumuksen optimointiin liittyvien riskien vuoksi niitä tulee harjoittaa vasta huippu-urheiluvaiheessa aikuisiässä ja silloinkin asiantuntijan ohjauksessa.
– On äärimmäisen tärkeää, että nuoret urheilijat keskittyvät riittävään ravinnonsaantiin, joka tukee heidän harjoitusjaksamistaan, kasvuaan ja kehitystään.