Juoksija-lehdessä julkaistu juttu Suomen 10 suurimmasta maratoonarista herätti kriittistä palautetta. Lukija nosti esiin Alisa Vainion puuttumisen listalta ja kysyi, arvostetaanko nykypäivän naisjuoksijoiden saavutuksia riittävästi.
Juoksija-lehden numerossa 8/2025 julkaistu toimittaja Juhana Unkurin kokoama lista Suomen kaikkien aikojen kovimmista maratoonareista synnytti vilkasta keskustelua. Erityisesti yhden nimen puuttuminen herätti lukijassa ihmetystä ja kritiikkiä listauksen kriteerejä kohtaan.
Alla lukijan kysymys ja päätoimittaja Pena Rekirannan vastaus. Keskustelu avaa kiinnostavasti eri aikakausien urheilijoiden vertailun haasteita, maratonjuoksun muuttunutta kilpailutilannetta sekä sitä, millaisin perustein urheiluhistoriaa ylipäätään kirjoitetaan.
Missä Alisa Vainio?
En voinut olla ihmettelemättä, miten Alisa Vainio ei jo ollut mukana uusimman Juoksijan (8/2025) kymmenen suurinta suomalaismaratoonaria esittelevässä artikkelissa. Jos listalle pääsyn ehtona on kovien tulosten lisäksi mitalisija tai voitto suurella maratonilla, tilanne on todella epäreilu 2020-luvun urheilijoiden kannalta.
Lienee päivänselvää, että 2020-luvulla suomalaismaratoonarin on julmetun paljon vaikeampaa saavuttaa voittoja arvokisamaratoneilla tai isoilla kaupunkimaratoneilla, koska kilpailu on äärimmäisen kovaa. Tätä taustaa vasten Alisa Vainion viides sija Tokiossa oli yksi Suomen maratonhistorian kovimmista saavutuksista.
Vaikka Juoksijassa on ilahduttavan usein artikkeleita kovista naisjuoksijoistamme, tällaiset rajun ja epäreilun sukupuolivinouman sisältävät artikkelit viittaavat siihen, että edelleenkään naisjuoksijoiden saavutuksia ei arvosteta riittävästi.
– Minna Sääskilahti
Toimitus vastaa:
Kiitos palautteestasi! Top10-listajuttua ja Alisa Vainiota harkittiin monelta kantilta. Kuten jutussa mainitaan, kyseessä on yksi näkemys aiheeseen, ei kiveen hakattu ”totuus”.
Eri aikakausien urheilijoiden vertailu on vaikeaa, ja koventuneen kilpailun takia isojen kilpailujen kärkisijoja on vaikeampi saavuttaa nykyaikana. Se ei kuitenkaan riitä perusteluksi ”nollata” entisaikojen juoksijoiden olympiamitaleja ja muita saavutuksia. Listalla selkeästi painotettiin isojen kisojen voittoja ja arvokisojen mitalisijoja. Tässä vertailussa Vainion MM-kisojen vitossija ei listalle riittänyt.
Itse arvostan suuresti naisurheilua ja -urheilijoita (vaikka puhuisinkin mieluummin vain urheilijoista ja juoksijoista, ilman nais-etuliitettä), ja uskon sen välittyvän myös Juoksijan sisällöissä.
– Pena Rekiranta, päätoimittaja
Lue myös:
Suomen 10 suurinta maratoonaria
Teksti pena rekiranta Kuva ari j. hyytiäinen
Juoksija 1/2026