Maaliskuun lopussa järjestimme Leimaus 2022 -webinaarin suunnistustaidon opettamiseen liittyen. Webinaarissa oli keskustelemassa Mikko Ojanaho Ounasvaaran Hiihtoseurasta, Katri Lindeqvist Suomen Suunnistusliitosta ja Petri Vainio Kalevan Rastista.
Kokoan tässä kirjoituksessa yhteen keskustelussa esiin nousseita ajatuksia ja konkreettisia vinkkejä lasten ja nuorten harjoitustoimintaan. Webinaarin tallenne on katsottavissa osoitteessa www.leimausleiri.fi.
Rastireitti ja saattaja
Suunnistamisen on oltava turvallista, jotta lapsi uskaltaa ylipäätään lähteä harjoittelemaan taitojaan metsään kartan kanssa. Rastireitin avulla voidaan madaltaa uskaltamisen kynnystä ja tarjota samalla lisäelementtejä suunnistustehtävään uusien reitinvalintavaihtoehtojen myötä. Rastireitti on kuin apupyörät pyöräilyssä, apukeino alkeistaitojen opetteluun. Rastireitistä kannattaa siirtyä suoriin ratoihin heti kun taidot ovat riittävällä tasolla. Suunnistusliitto kannustaa tuomaan tarjolle esimerkiksi 10-vuotiaiden sarjaan myös suoria ratavaihtoehtoja, jotta jokaiselle pienelle suunnistajalle olisi tarjolla omaa taitotasoa vastaava rata.
Koko radan mukana kulkevan saattajan avulla voidaan madaltaa lapsen uskaltamisen kynnystä harjoituksissa ja kilpailuissa. Saattaja pystyy kysymään lapselta suorituksen aikana sellaisia kysymyksiä, jotka ohjaavat lasta kiinnittämään huomiota rastivälin kannalta olennaisiin kohteisiin ja asioihin. Esiin nousi myös ehdotus, että saattaja saisi olla lapsella tukena ilman, että käytössä olisi erillinen saattajasarja. Oikein toimiva saattaja käyttää opastamiseen sen verran paljon aikaa, ettei saattajaa tarvitseva lapsi vaikuta kilpailun tuloslistan kärkipäähän. Tällöin kilpailusta saataisiin tukea tarvitseville lapsille ja nuorille entistä tasa-arvoisempi oppimiskokemus.
Ohjaaja ja ohjaajakartta
Monet seurat tuskailevat vähintään pienimuotoisen ohjaajapulan kanssa. Avainroolissa uusien ohjaajien saamiseen on lasten vanhempien aktivointi mukaan toimintaan, mutta monilla vanhemmilla ei alkuun ole kokemusta tai osaamista suunnistuksen ohjaamisesta. Keskustelussa nousi esiin konkreettisia vinkkejä tiedonjakoon ohjaajien kesken.
Ounasvaaran Hiihtoseuran harjoituksissa on ollut käytössä erillinen ohjaajakartta, johon on radan lisäksi merkitty radan olennaiset kohteet nuolilla ja ympyröillä ja kysymyksillä. Näin kokematonkin ohjaaja osaa kysyä lapselta oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan radan varrella. Jos ohjaajia ei riitä jokaisen lapsen tai parin mukaan, voidaan ohjaajat jaotella metsään jokaiselle rastille valmiiksi. Rastilla ohjaajan tehtävä on kysyä seuraavaa rastiväliä koskevat oikeat kysymykset ja näin varmistaa, että lapsi keskittyy jokaisella rastivälillä oikeisiin asioihin.
Ohjaajien keskinäinen keskustelu ja tiedonjako antaa helposti paljon eväitä uusille ohjaajille. Alkupelien aikana ohjaajat voivat käydä yhteisesti läpi tulevan harjoituksen avainasiat ja olennaiset kohteet. Näin kaikki ohjaajat pääsevät varmasti kärryille siitä, mitä sen päivän harjoituksessa on olennaista opettaa.
Harjoitukset
Harjoitusten hyvällä suunnittelulla voi vähentää harjoitusten valmisteluun liittyvää työtaakkaa. Mikko Ojanaho suosii pienellä mutta hyvällä alueella toteutettavia harjoituksia. Näin rastien vienti ja haku on nopeaa ja uusia maastonosia riittää useamman harjoituksen toteuttamiseen. Kompaktilla alueella on hyvä toteuttaa viuhkaharjoituksia, joissa ohjaaja pystyy antamaan palautetta monta kertaa harjoituksen aikana ja jossa virheen sattuessa voi käydä ohjaajan kanssa katsomassa paikan päällä virheeseen johtaneet syyt.
Lapsille on hyvä antaa kotitehtäväksi kartan piirtäminen omasta huoneesta, perheen asunnosta, omasta pihapiiristä tai läheisestä leikkipuistosta. Lapsi voi oppia ymmärtämään karttaa ennen kuin oppii lukemaan. Kartan piirtäminen kehittää tehokkaasti karttaymmärrystä piirtäjän iästä riippumatta ja piirtotehtävän antaminen ei edellytä lapsen vanhemmilta erityistä suunnistusosaamista.
Näillä eväillä toivotan kaikille seuraohjaajille tsemppiä ja inspiraatiota alkavaan suunnistuskauteen!
Leimaus 2022 -leirin ilmoittautuminen:
Hannu Airila
Leiri-isäntä