Hiihdon päävalmentaja Teemu Pasasen mielestä tärkein oppi Pekingin olympialaisista on se, että suomalaiset voivat luottaa omaan osaamiseensa. Nuorilta mieshiihtäjiltä hän odottaa paljon.
Hyvää tulosta hiihtomaajoukkueen päävalmentajana tehneen Teemu Pasasen tapoihin ei kuulu jakaa räväköitä tai kärjistettyjä lausuntoja. Isoa urheilijoiden, valmentajien, huoltomiesten ja asiantuntijoiden joukkoa ohjaa vähäeleisen varmasti rauhallinen ja luonteeltaan sovitteleva hiihtomies.
Vaikka hiihto vaati laajaa tiimityötä, Pasanen korostaa urheilijan ja valmentajan roolia.
– Päätyön tekevät urheilijat ja henkilökohtaiset valmentajat. Suuren asiantuntijaverkoston avulla saamme hiihtäjille lisää terveitä harjoituspäiviä. Huoltoryhmän panos taas on hiihdossa ratkaiseva, koska ilman huollon onnistumista urheilija ei voi menestyä, Pasanen sanoo.
Juoksija-lehden haastattelussa Pasanen toteaa, että nykyaikainen valmennus on muuttunut samoin kuin nuoriso.
– Vanhat valmennusmetodit eivät välttämättä enää toimi samalla tavalla. Nyt teemme työtä isolla tiimillä, jossa on paljon eri alojen asiantuntijoita mukana, Pasanen sanoo.
Useimmat maajoukkuehiihtäjien henkilökohtaisista valmentajista ovat Hiihtoliiton palkkalistoilla A-maajoukkueen ja nuorten valmentajina. Se helpottaa yhteistyötä ja valmennuspaletin pitämistä koossa. Toisaalta nuorten leireillä on ollut apuna kokeneita, pitkän linjan valmentajia.
Vuoristoharjoittelu toimi hienosti
Pekingin olympialaisissa suomalaisilta onnistui päävalmentajan johdolla lähes kaikki viestejä lukuun ottamatta: pitkän tähtäimen valmistautuminen vuoristoleireineen, kunnon viimeistely, huippukunnon säilyttäminen ja suksien valinta sekä voitelu. Myös terveydenhoito ja koronan välttely menivät nappiin.
Suomalaisten rinnalla hiihdon suurmaa Norja näytti toimiva amatöörimäisesti, vaikka heillä oli myös koronan tuomaa epäonnea mukana.
– Ei meiltä sentään kaikki onnistunut. Molemmat viestit ja naisten pariviesti menivät alakanttiin. Myös monta harmittavaa neljättä sijaa tuli. Kokonaistulos oli hyvä, mutta muutama tärkeä kisa epäonnistui. – Pystyimme pitämään joukkueen terveenä, ja valmistautumisprosessi onnistui hyvin. Harjoituskauden pitkät vuoristoleirit ja siellä tehdyt tärkeät harjoitukset toimivat ainakin näin jälkeen päin katsottuna suunnitellusti Pekingin kisoja ajatellen.
Viime harjoituskaudella vuoristoharjoittelua kertyi riittävästi, vaikka koronan takia kaikki maajoukkueleirit jouduttiin pitämään edellisellä kaudella (2020) Suomessa. Siksi korkealla valmistautuminen olympialaisia edeltävällä kaudella oli pakko saada onnistumaan.
Vuoristoleirejä maajoukkueella oli kesäkuussa Livignossa, elokuussa Passo Lavazessa ja lokakuussa Val Senalesissa.
– Onnistuimme, sillä urheilijat olivat tärkeimmässä paikassa parhaassa mahdollisessa kunnossaan, päävalmentaja sanoo.
– Heti alussa tuli onnistumisia naisten ja miesten skiathloneissa. Se antoi luottamusta, että olemme tehneet oikeita asioita ja valmistautuneet hyvin.
Hiihtomatto salainen ase
Pekingin hitaisiin ja rankkoihin olosuhteisiin valmistauduttiin pitkäjänteisesti.
Huoltoryhmä matkusti kisapaikalle riittävän ajoissa ja teki kisojen alla hieman yli viikossa valtavan määrän testejä. Sitä ennen olosuhteita oli tiedustelu jo joulukuussa. Ajoissa kisamaisemiin meno oli myös harjoitusten kannalta tärkeää.
Myös urheilijat matkustivat kisakylään aikaisemmin kuin esimerkiksi norjalaiset. Hiihtäjät tekivät valmistavat harjoitukset rauhassa ja totuttelivat rankkoihin olosuhteisiin.
Hyvä esimerkki Suomen joukkueen perusteellisuudesta on myös se, että suomalaisilla oli Pekingissä mukana sekä rullahiihto- että juoksumatto. Näin joukkue pystyi harjoittelemaan omassa kuntosalissa vailla koronariskiä. Muiden maiden urheilijat katselivat lasiseinien takaa kateellisina, kun suomalaiset hiihtivät matolla.
Muiden maiden urheilijat katselivat lasiseinien takaa kateellisina, kun suomalaiset hiihtivät matolla. TEEMU PASANEN
Koska kovimmilla kilpailijamailla ei ollut rullamattoa mukana, suomalaisurheilijat saattoivat saada tästä Pasasen mukaan pienen henkisen yliotteen. Huolellinen valmistautuminen nosti kaikkien itseluottamusta.
– Rullahiihtomatto oli todella tärkeä, koska kelit olivat hyvin hitaat ja ilma kylmä. Rankoilla kisaladuilla ei pystynyt hiihtämään huoltavia ja kevyitä lenkkejä, mutta rullahiihtomatolla se onnistui, Pasanen kertoo.
Urheilijat tekivät matolla myös muutamia teho- ja kontrolliharjoituksia. Eniten rullahiihtomatolla viihtyi olympiasankari Iivo Niskanen. Juoksumatolla taas oli hyvä verrytellä ja seurata kuormitustilaa pikkumattotestillä.
Nuoria lahjakkaita mieshiihtäjiä paljon
Teemu Pasanen iloitsee siitä, että Suomella on useita nuoria lahjakkaita mieshiihtäjiä. Remi Lindholmin, 24, lisäksi Niko Anttola, 19, Arsi Ruuskanen, 22, Niilo Moilanen, 21, ja Alexander Ståhlberg, 20, ovat menestyneet hyvin kansainvälisellä tasolla.
– Viime kaudella osa nuorista pääsi hiihtämään jo maailmacupissa aina pistesijoille asti, ja Remi Lindholmi hiihti jatkuvasti lähelle 20. sijaa. Niilo Moilanen hiihti 20. sijan tuntumaan sprinteissä. Arsi Ruuskanen oli nuorten MM-hiihdoissa todella kova, joten häneltä odotetaan paljon normaalimatkoilta. Vielä nuorempaa polvea edustaa lahjakas Niko Anttola.
– Seuraavat vuodet näyttävät, kuinka korkealle he nousevat. Kaikilla on vielä paljon töitä tehtävänä, mutta neljässä vuodessa Cortinan olympialaisiin ehtii tehdä paljon. Silloin nuoremmat hiihtäjät ovat jo 24–26-vuotiaita. Jos kehitys menee hyvään suuntaan, tuossa iässä pitäisi olla maailman kärkitason tuntumassa.
Miehissä tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta nuoria naishiihtäjiä kaivataan lisää. Naisissa on iso kuilu A-maajoukkueen takana.
– Vaikka Pekingin olympialaiset onnistuivat hyvin, urheilussa ei pidä tuudittautua valitsevaan tilanteeseen. Olosuhteet muuttuvat, ja se on otettava huomioon.
– Suomessa ajatellaan liikaa, että muualla asiat tehdään paremmin. Ehkä suurin oppi olympialaisista oli se, että meidän pitää luottaa omaan tekemiseemme.
Fluorikielto vaatii aukottoman testausjärjestelmän
Kansainvälisen hiihtoliiton asettamaan fluorivoidekieltoon päävalmentaja suhtautuu rauhallisesti, vaikka tietoa testauslaitteiden toimivuudesta ei vielä ole saatu. Moni urheilija, suksihuoltaja ja valmentaja odottaa tulevaa kieltoa pelonsekaisin tuntein.
– Testausjärjestelmän ja laitteen on oltava täysin luotettava, ennen kuin kielto voi tulla voimaan. On karsittava pois kaikki huijaamisen mahdollisuudet.
– Huoltoryhmä ei ole vielä päässyt kokeilemaan testilaitteen luotettavuutta. Tämänhetkisen tiedon mukaan Kansanvälinen hiihtoliitto FIS ja ampumahiihtoliitto IBU järjestävät kesäkuun puolivälissä mahdollisuuden tutustua testilaitteeseen.
– Huhuja fluoritestauksen puutteista liikkuu paljon, mutta en ota niihin kantaa. Katsotaan sitten sen jälkeen, kun huoltoryhmä on tutustunut laitteeseen.
TEKSTI SEPPO ANTTILA KUVA ARI J. HYYTIÄINEN
Hiihto 3/2022