Hyvän laskutaidon merkityksen huomaa karuimmin maratonhiihdoissa, jos edellä oleva hiihtäjä kaatuu. Nopea väistöliike voi pelastaa kolarilta. Hyvä laskutaito kehittyy hiihtolenkeillä tekemällä askelluksia, painonsiirtoja ja erilaisia tasapainoharjoituksia.

Hyvä laskutaito on aina tärkeää. Kilpahiihtäjillä se säästää kallisarvoisia sekunteja, mutta kuntoilija voi välttää massahiihdossa kaatumisia ja välinerikkoja hyvän askellustekniikan ja tasapainon ansiosta. Hyvässä tekniikassa asento on hieman eteenpäin kallistunut, polvet tekevät koko ajan aktiivisesti työtä ja paino siirtyy askelluksissa sukselta toiselle nopeasti ja täsmällisesti.

Moni kuntohiihtäjä saattaa jopa jättää jotkut massahiihdot väliin vain sen takia, että pelkää liikaa laskuja. Jo hyvin yksinkertaiset painonsiirtoharjoitukset kehittävät tasapainoa ja uskallusta.

Tärkein taito laskuja pelkäävälle kuntoilijalle on auraamisen ohella se, että hän pystyy ja uskaltaa astua ladulta sivulle askeltamalla.

Keväällä laskutaitoja voi hioa iltapäivisin laduilla, kun lumi alkaa sopivasti pehmetä. Silloin kaatuminen ei aiheuta vaaraa, eikä vauhti kiihdy liikaa. Toinen vaihtoehto on mennä mäkisille peltoaukeille silloin, kun hanki kestää varmasti, eikä pelkoa sen pettämisestä ole. Kun tilaa on paljon ja lumen pinta alkaa hieman pehmetä, laskemista on mukava harjoitella

Hyvä laskutaito kehittyy askeltamalla

Askeltaminen on hyvän hiihtäjän perustaito. Askeltamisen avulla voi korjata tasapainoa yllättävissä tilanteissa. Paino ei jää keskelle vartalon alle suksien väliin, jolloin kaatumisriski vähenee. Veteraani-ikäisistä kuntohiihtäjistä painon siirtäminen hiljaisessakin nopeudessa kokonaan yhdelle sukselle voi tuntua epämukavalta, mutta taitoa voi harjoitella helpossa maastossa.

Valitettavasti rautatiemäiset ladut ja pelkän perusluistelun suosiminen luistelussa eivät kehitä tasapainoa, askellustekniikkaa ja laskutaitoja. Moni kuntoilija hiihtää perinteistä niin, ettei paino ole missään vaiheessa selvästi yhdellä suksella. Silloin tasapano ei kehity, eikä askeltamista edes uskalla kokeilla. Sama pätee luisteluun.

Laskutaidot eivät kehity, jos kuntoilija suosii aina van perusluistelua, kuten aivan liian moni tekee. Perusluistelussa eli kuokassa nojataan paljon sauvoihin, liuku jää lyhyeksi ja paino käy vain hetkiseksi yhdellä suksella. Tällainen hiihtäminen ei kehitä ollenkaan tasapainoa.

Siksi kuntoilijan kannattaa harjoitella laskemista tietoisesti. Laduilla näkee liian usein tilanteista, joissa laskija ei uskalla astua ladulta nopeasti sivuun, jos edessä on jokin este tai edellä hiihtävä kaatuu.

Olennaista askeltamisessa on se, että painosiirrot sukselta toisella on tehtävä päättäväisesti ja nopeasti. Koska uskalluksen puute estää laskutaitojen kehittämistä, yksi lääke tähän voi olla kovempien vauhtien kokeilu laskettelusuksilla tai ski touring -välineillä.

Näin selvität vaikeat käännökset

Askeltamalla voi selvittää käännökset vauhdilla. Tämä vaatii hieman rohkeutta ja päättäväisyyttä. Auraaminen hidastaa vauhtia, mutta jos auraat suorin tönkköpolvin, väistäminen on vaikeaa edellä laskevan kaatuessa.

Vaikeisiin käännöksiin syntyy lähes aina jäinen ura, jonka sisä- ja ulkolaidalla on pehmeää lunta. Tällaisissa käännöksissä omat laskutaidot vaikuttavat olennaisesti, miten käännökseen kannattaa laskea. Usein taitavat laskijat käyttävät hyväkseen kaarteen sisä- ja ulkoreunoja väistellessään hitaampia hiihtäjiä.

Jos olet hyvä laskija ja kyse on vapaan kisasta, voit selvitä hyvinkin jäisestä mutkasta laskettelukäännöksellä, jossa sukset ovat samansuuntaiset ja liukuvat hieman sivusuunnassa. Käännöksen lopussa voi jopa kiihdyttää vauhtia askeltamalla. Perinteisen suksien suuntavakaus on selvästi heikompi ja pitovoide tai keskellä oleva karva vaikeuttavat suksen ohjaamista ja kanttaamista merkittävästi. Siksi tätä vaihtoehtoa ehkä kannata käyttää perinteisellä.

Hyvässä laskutekniikassa asento on eteenpäin hyökkäävä ja mutkissa paino ulkosuksella. Polvet tekevät aktiivisesti työtä. Paino lepää jalkapohjalla päkiävoittoisesti ja siirtyy sukselta toiselle terävästi ja päättäväisesti, jolloin painopiste ei jää seilaamaan suksien väliin. Askeltamisen ansiosta vauhti ei hidastu ja hiihtäjä pääsee kiihdyttämään vauhtia tehokkaasti käännöksen lopussa.

Jos paino pääsee karkaamaan laskuissa taakse, terävä askeltaminen ja painon siirtäminen sukselta toiselle vaikeutuvat. Kehon painon ollessa käännöksessä molempien suksien päällä ja sukset kaukana toisistaan, hiihtäjä joutuu käyttämään auraa yllättävissä tilanteissa säilyttääkseen tasapainon, eikä väistäminen onnistu. Tämä hidastaa vauhtia ja estää tehokasta kiihdyttämistä kurvin jälkeen.

Ehkä turvallisin tapa kuntoilijalle on joko aurata kurvin keskellä hitaasti tai valita heti aivan ulkokaarre ja laskea kurvin ulkoreunalla olevan pehmeän lumen päällä koko ajan pientä askellusta tehden. Ennen käännökseen tuloa kannattaa kuitenkin tarkkailla, onko ulkoreunalla kaatuneita hiihtäjiä.

Kuntoilijan ei kannata ajaa käännökseen tiukasti sisäkaarteeseen, koska sieltä ajautuu helposti jäisen alueen yli ulkokaarteeseen ja edelleen jopa ladulta ulos.

Taitavat laskijat voivat valita myös aivan sisäkaarteen, jos siinä on sopiva kaistale pehmeää lunta. Käännöksen tiukkuus ja vauhti lisäävät kuitenkin riskiä ajautua sisältä jäiselle alueelle ja jopa muiden laskijoiden päälle.

Aisti paine jalkapohjissa

Hyvä tasapaino lähtee jalkapohjasta. Jalkapohja aistii painetta, ja hermot lähettävät viestejä kehon asennosta keskushermostolle ja aivoihin.

Helppoja alamäkiä laskiessasi opettele aistimaan, miten kehon paino jakautuu jalan alueelle. Seistessä puolet painosta jakautuu kantapäälle ja toinen puolikas päkiälle. Avoimessa laskuasennossa paino on enemmän päkiöillä ja polvet joustavat koko ajan eteen. Tässä asennossa on helpompi reagoida yllättäviin tilanteisiin ja tasapanon järkkymiseen. Sen sijaan suljetussa muna-asennossa ladulla laskiessa paino on enemmän kantapäillä.

Painon siirtelyssä päkiöille ja kantapäille kannattaa kuitenkin muistaa, että on aivan eri asia siirtää painoa eteen luistelusuksilla kuin perinteisen suksilla, joiden pitovoide saattaa tökätä kiinni lumeen painon ollessa yhdellä suksella.

Jos paino on kantapäillä, hiihtäjällä ei ole enää reserviä reagoida yllättäviin tilanteisiin ja tasapainon horjumiseen. Takapainoisessa asennossa askeltaminen on vaikeaa, joten paino jää suksien väliin ja joudut turvautumaan auraamiseen.

Jopa maajoukkuetason naishiihtäjillä paino saattaa pudota kantapäille laskujen lopussa. Takapainoisesta asennosta on vaikea askeltaa ja lähteä tuottamaan esimerkiksi loppusuoran kirikamppailuissa tehokkaasti voimaa luistelupotkuissa.

Kuntoilijoilla yleinen virhe on se, että he lukitsevat polvet ja laskevat liian suorin jaloin. Kun joustat polvilla, ehdit reagoida nopeasti maaston epätasaisuuksiin eikä tasapaino järky ladun epätasaisuuksien tai kumpareiden takia. Myös askelluksessa polvet joustavat koko ajan.

Muna-asennossa pieni ilmanvastus

Hyvällä ladulla ”muna-asento” on ylivoimaisesti nopein tapa laskea. Kyynärpäät ovat joko polvien päällä tai sivuilla asennon syvyyden mukaan. Paino on enemmän kantapäillä, mikä usein parantaa perinteisen suksien liukua.

Matalassa muna asennossa on myös helpompi pysyä ladulla mutkissa, sillä keskipakoisvoima ei pääse heittämään hiihtäjää helposti pois ladulta. Kaarteessa nojaat sisäänpäin ja pidät painon ulkosuksella.

Kumpareiden kohdalla paketti kannattaa avata ja laskea kädet sivulle, jolloin polvien joustolla on helpompi vaimentaa kumpareen heittovoimaa ylöspäin.

Tekniikkatreeneistä laskutaitoa

Tekniikkaharjoittelussa kannattaa käyttää aluksi luisteluvälineitä, koska luistelusukset ovat suuntavakaammat ja monot tukevammat. Toki perinteisen suksetkin käyvät, mutta niiden huonompi suuntavakaus ja pitovoide vaikeuttavat varsinkin aluksi tekniikkaharjoittelua.

1.

Laske ladulla ja nostele vuorotellen toisen suksen kantaa ilmaan ja pidä paino yhdellä suksella. Jousta hieman polvista ja pidä paino koko jalan alueella päkiävoittoisesti. Kun tasapaino kehittyy, laske lyhyitä pätkiä yhdellä suksella.

2.

Aisti paineen tunnetta jalkapohjassa. Laske kahdella suksella ja siirrä paino aivan päkiöille. Siirrä sitten painoa kohti kantapäitä ja aisti jalkapohjalla, miten paineen tunne siirtyy jalan alla. Kokeile sen jälkeen liukua yhdellä suksella ja siirrä varovaisesti painoa enemmän päkiälle. Tätä ei kuitenkaan kannata tehdä varsinkaan aluksi karvasuksilla tai pitovoidelluilla suksilla.

3.

Laske hyvällä luistelu-uralla loivassa laskussa ja astu toisella suksella hieman sivulle ja siirrä toinen suksi nopeasti viereen. Tee jaloilla koko ajan pientä askellusliikettä polvet joustaen niin, että vaihtelet painoa sukselta toiselle. Kun painonsiirrot sukselta toiselle onnistuvat vaikeuksitta tasaisella alustalla, siirry tekemään askellusta ladulle.

4.

Laske ladulla ja astu rohkeasti pois ladulta ja siirrä toinen suksi nopeasti viereen. Palaa takaisin ladulle samalla tavalla askeltaen. Älä päästä painoa taakse tai lukitse polvia. Tee askellus ja painonsiirrot riittävän pieninä ja täsmällisesti, jolloin tasapainon säilyttäminen on helpompaa. Muista kuitenkin nostaa suksia askelluksen aikana riittävästi, jotta kantti ei tökkää ladun reunaan. Tee askellusta edestakaisin ladulta pois ja ladulle takaisin.

5.

Hiihdä hankikannolla askeltaen nopeasti ympyrää molempiin suuntiin. Tee askelluksella myös kahdeksikkoja.

6.

Etsi suhteellisen tiukka kaarre alamäestä. Laske sitä läpi koko ajan askeltaen tekemällä jaloilla pientä liikettä ja siirtelemällä painoa koko ajan sukselta toiselle. Kokeile laskea niin sisä- kuin ulkokaarteessa.

7.

Auraa jyrkässä mäessä polvet joustaen ja pidä paino takana. Älä lukitse polvia suoraksi tai nosta käsiä eteen ja pidä sauvat takaviistossa. Kun kädet eivät ole edessä vaan sivuilla, voit korjata käsiheilahduksilla tasapainoa. Muista, että sauvoilla ei pidä yrittää jarruttaa kääntämällä piikkejä eteen, koska tämä tekee asennosta jäykän ja kaadut helpommin.

8.

Jos mahdollista, laske hyvin loivassa pujottelurinteessä maastohiihtosuksilla. Tee rata ja laske sitä hitaasti auraamalla ja sitten askeltamalla. Tee myös loivia laskettelukäännöksiä niin, että sukset pysyvät samansuuntaisina käännöksen ajan ja luisuvat sivusuunnassa.