Hiihtokausi käyntiin säilölumilla

Hiihtäjien iloksi vanha tapa säilöä lunta kesän yli sahanpuruissa on lyönyt itsensä läpi. Vuonna 2017 Suomessa oli 27 säilölumilatua, alkavalla kaudella niitä on jo lähes 50. Hiihto-lehti keräsi listan kaikista maamme säilölumiladuista. 

Suomen ulkohiihtokausi alkaa perinteisesti lokakuun alussa. Ensimmäiset ladut halutaan auki jo Etelä-Suomen koululaisten syysloman alkuun lokakuun puolivälin jälkeen. Siitä eteenpäin latuja aukeaa säiden ja kilpailukalenterin määräämässä tahdissa.

Tänä vuonna ensimmäisenä latunsa avaa Levi 6. lokakuuta. Viikon päästä seuraavat Ruka ja Vuokatti sekä sen perään 19.10. 300 kilometriä Vuokattia etelämpänä sijaitseva Imatra.

Latuja 500 metristä 10 kilometriin

Osa säilölumiladuista sopii vaativaankin hiihtoharjoitteluun. Kilpahiihtäjät kokoontuvat leireille Vuokattiin, Rovaniemelle ja Olokselle, mutta myös Imatra ja Kontiolahti ovat suosittuja.

Osa laduista on puolestaan tarkoitettu satunnaisempaan hiihtelyyn ja suksille totutteluun. Latujen pituudet vaihtelevat 500 metristä jopa kymmeneen kilometriin.

Suurin osa laduista on maksullisia, mutta esimerkiksi ensimmäisenä avaava Levi ei kerää latumaksuja. Tilanne elää vuosittain ja muuttuu luonnon lumien tullessa, joten asia kannattaa tarkistaa etukäteen.

Osa laduista on yrittäjävetoisia, osan rakentavat kaupungit ja kunnat, mutta monesta vastaavat itsenäisesti paikalliset urheiluseurat. Etenkin Kainuussa ja Pohjanmaalla latutalkoot ovat kunniassa.

Hetassa luonnonlumi sataa aikaisin

Ensimmäiset ulkoladut ovat varmuudella säilölumilatuja. Hyväksi koetun sahanpurun lisäksi eristämiseen käytetään esimerkiksi Snow Securen ja Finnfoamin yhdessä kehittämiä eristelevyjä.

Vaikka lumen säilöminen varmistaa lumetuksen aloittamisen ilman yöpakkasia, useimpina vuosina jo kymmenen ensimmäisen ladun joukossa on myös tykkilumilatuja, kuten Saariselkä ja jopa luonnonlumilatuja, kuten Enontekiön Hetan kylän ladut, joille lumi sataa aikaisin.

Pääkaupunkiseudulla ei säilötä

Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit, Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät säilö lunta, mutta edistyneiden lumetusjärjestelmien ansiosta ne kiilaavat lähes joka vuosi kahdenkymmenen kärkeen.

Yleensä kisan eteläisimmän Suomen ensimmäisestä ulkoladusta on voittanut Espoon Oittaa tai Vihti Ski Center.

Imatralla on panostettu systemaattisesti jo vuosien ajan ensilumenhiihtoon. Lunta varastoidaan niin paljon, että latuja pystytään paikkaamaan kauan, vaikka syksy olisi poikkeuksellisen lauha.

Imatra on yleensä avannut kautensa hieman lokakuun puolivälin jälkeen. Tänäkin syksynä Ukonniemi avaa 19.10. Levin, Rukan ja Vuokatin jälkeen.

Koulujen syyslomat nopeuttava avaamista

Koululaisten syyslomat ovat tuoneet hiihtomatkailuun uuden sesongin. Osa laduista avataan mahdollisimman nopeasti, jolloin ne eivät välttämättä kestä luonnonlumien tuloon asti. Näihin kuuluu syyslomalaisille suunniteltu Nilsiän Tahkovuoren latu, jonka avauspäivämäärää ei ollut vielä syyskuun puolivälissä varmistettu.

Osa laduista avataan vasta kelien jäähtyessä niin, että ladut varmasti kestävät ja lisää lunta päästään tykittämään heti. Hyvä esimerkki on Jyväskylän Laajavuoren latu.

Aloita kausi maltilla

Ensimmäiset tykkiladut ovat usein pehmeitä, jopa sohjoisia ja kosteita. Lumi jauhaantuu hileiksi. Hiihtäjiä on paljon, joten ruuhkissa kannattaa hiihtää rauhallisesti.

Vapaalla hiihtäessä suksi helposti kyntää, joten turhaa voimankäyttöä kannattaa välttää ja hiihtää mahdollisimman pehmeästi.

Hyvä pito perinteisen hiihdossa on onnistuneen harjoittelun kulmakivi. Perinteisen pitovoitelussa kannattaa yleensä turvautua liistereihin, ja paikalliset ladunpitäjät osaavat neuvoa toimivan tällin.

Karvapohjasuksilla hiihtävät saattavat olla pulassa niukan pidon takia ensimmäisillä säilölumiladuilla. Varsinkin kosteilla keleillä kuntohiihtäjälle nanopinnoitteiset sukset ovat usein hyvä valinta.