Huippuhiihtäjä avoimena
Krista Pärmäkoski on huippu-urheilija, jonka tavoitteena on olla paras. Maastohiihdossa tämä mitataan raa’asti sillä, onko voittanut kultaa arvokilpailuissa eli olympialaisissa tai maailmanmestaruuskilpailuissa.
Avoin – Krista Pärmäkoski -elämäkerrassaan hiihtäjä pohtii, että ”kyse oli voittoon liitetyistä suhteettomista odotuksista”. Hän oli juuri voittanut Korean olympialaisissa 2018 ensimmäisen henkilökohtaisen olympiamitalinsa eli hopeaa 30 kilometrin perinteisellä.
Pärmäkoski ei ole olympiavoittaja eikä maailmanmestari. Elämäkerrassa toistuu unelma, tavoite ja halu nousta korkeimmalle korokkeelle. Slovenian Planican viime vuoden MM-kisat menivät aivan alakanttiin. Tavoite oli vihdoinkin nousta maailmanmestariksi.
Kertaalleen lopetetuksi ilmoitettu hiihtoura jatkuu edelleen.
LOKAKUUN ALUSSA julkaistusta elämäkerrasta on saatu räväköitä otsikoita. Esiin ovat nousseet muun muassa Pärmäkosken paniikkikohtaukset ja käynnit terapiassa. Media on napannut lööppeihin myös kirjassa paljastettuja kuohuja hiihtomaajoukkueen sisällä sekä suhteen alkoholiin: ”Hiihtäjän pitkä alkoholiton elämänvaihe päättyi.”
Pärmäkosken lapsihaaveet ja suunnitelmat hankkiutua raskaaksi juuri ennen Planican MM-kisoja helmi-maaliskuussa 2023 koskettavat. Pohdinta alkuraskauden antamasta hyödystä urheilusuorituksiin herättää monenlaisia ajatuksia.
Vaikeuksia ja ongelmia käsitellään kirjassa avoimesti, mutta ilman turhaa kuorrutusta. Kokonaisuutena tekstistä välittyy ehyt kuvaus huippu-urheilijan elämästä ilman omahyväisyyttä ja sankariutta.
Haave perheen perustamisesta ei ole kadonnut mihinkään, mutta sen aika koittaa myöhemmin. Toivon, että sekin unelma toteutuu jossain vaiheessa. Tällä hetkellä tavoitteeni kohdistuvat jälleen urheiluun, koska se on tuottanut niin paljon iloa elämäni varrella.”
KRISTA PÄRMÄKOSKI
YLE URHEILUN toimittaja ja tuottaja Laura Arffman tekee Avoin-kirjan kirjoittajana hyvää jälkeä. Hän kertoo eläneensä Kristan tarinan kanssa kahden vuoden ajan ja halunneensa yhteisen kirjoitustyön aikana oppia tuntemaan todellisen Kristan julkisuuskuvan takana.
Tekstissä elää ja puhuu huippuhiihtäjäksi kypsyvä ja kypsynyt urheilija. Avoimena ja raakana, herkkänä ja kylmäpäisenä.
Arffman välttää tekstissä sekä ylitunteilun että monen nuoren esikuvaksi nousseen huippu-urheilijan yli-ihannoinnin. Kirja on jaettu 15 osaan, joissa elämä ja ura käydään läpi kronologisesti, mutta ei yksitoikkoisesti.
Erikoisempi ratkaisu on sijoittaa jokaisen 15 osan loppuun muutama sivu, jotka vievät lukijaa kohti nykyhetkeä. Ensin edetään kohti kevään 2023 Planican MM-kisoja, sitten viime kauteen ja huipentumana Lahden maailmancupin perinteisen 20 kilometrin voittoon maaliskuussa 2024. Tuo ykkössija oli Pärmäkoskelle erittäin tärkeä vaikeuksien jälkeen.
JOPA NIIN TÄRKEÄ, että tekstissään tarkka Arffman kutsuu tätä Kristan Lahden maailmancup-hiihdon voittoa virheellisesti kultamitaliksi:
”Kaikkien vaikeuksien jälkeen voitetussa kultamitalissa oli taikuutta. Lahdessa kiteytyi se, että ihminen voi todella saavuttaa jotain itseään suurempaa, jos vain ei menetä kaikkea toivoaan.”
Arffman, Laura: Avoin – Krista Pärmäkoski. 329 sivua. Gummerus 2024.
Krista Pärmäkoski
- SYNTYNYT Ikaalisissa 12.12.1990, o.s. Lähteenmäki
- HIIHTOURA Kertonut jatkavansa huipputasolla kauteen 2025–2026
Saavutukset
- Nuorten maailmanmestari 5 km p 2010
- U23-maailmanmestari 10 km v 2011
- Aikuisten MM-kilpailuissa 7 mitalia: 4 viestipronssia (2011, 2015, 2017 ja 2021), hopea ja pronssi sprinttiviestistä sekä hopea 2 × 7,5 km:n yhdistelmähiihdosta
- Olympialaisissa 5 mitalia: 2014 Sotši viestihopea, 2018 Pyeongchang hopea 30 km p, pronssi 10 km v ja pronssi yhdistelmähiihdosta sekä 2022 Peking pronssi 10 km p
- 6 osakilpailuvoittoa maailmancupissa
- 18 aikuisten SM-kultaa
Positiivista uhoa
Maastohiihdon parisprintin olympiavoittajan Sami Jauhojärven uraa on leimannut positiivinen itsevarmuus. Uho – Sami Jauhojärven tarina –elämäkerrassa käydään läpi, miten tinkimättömyys ja uho siivittivät häntä kovaan harjoitteluun ja huippuhiihtoihin.
Jos avoin-sana sopii hyvin Krista Pärmäkosken elämäkerran nimeksi, ei uho-sana jää huonommaksi kuvaamaan Sami Jauhojärven hiihtäjäuraa ja värikästä ulosantia.
Elämäkerran ovat kirjoittaneet kirjailija, toimittaja Karo Hämäläinen ja toimittaja Outi Hytönen. Molemmat harrastavat kestävyyslajeja, ja he ovat kirjoittaneet myös Juoksija-lehteen.
KIRJA ALKAA vuodesta 2001 ja päättyy 2017 Lahden MM-kisoihin. Dopingkäryjen värittämiin vuoden 2001 MM-kisoihin 19-vuotias tuore nuorten maailmanmestari hälytettiin lyhyellä varotusajalla.
Vuoden 2017 kotikisojen yhdeksi ikoniseksi hetkeksi jäi, kun perinteisen parisprintin kärkipaikkaa hakenut Iivo Niskanen kaatui Norjan Emil Iversenin keikahdettua suomalaisen syliin. Sami pyöräytti sauvaa päänsä yllä ja huusi:
”Äkkiä ylös, ei saa jäädä lumeen makaamaan!”
Venäjä ja Italia menivät ohi. Parisprintin MM-kulta olisi huipentanut uran komeasti, mutta alkupettymyksen jälkeen pronssikin maistui.
YLI 16 MAAJOUKKUEVUOTEEN mahtuu nuoren lupauksen nousu erityisesti viestien luottomieheksi ja yhdeksi kantavaksi hengenluojaksi, joka uskalsi kertoa medialle kovatkin tavoitteensa. Kirjassa kuvataan lapsuuden ja nuoruuden vuosien jälkeen huippu-urheilijaksi kasvamista ja armotonta treenaamista.
Leimallista on ollut tinkimätön, mutta myös vähemmän ryppyotsainen suhtautuminen kovaan lajiin. Tiukkoja ja alavireisiä hetkiäkin uraan on toki mahtunut, milloin terveys-, milloin välineongelmien takia.
KIRJASSA KUVAILLAAN leiri- ja kisamatkoja, treenaamista, valmennusta ja kisoja. Mukana on otteita harjoituspäiväkirjoista sekä sattumuksia, pieniä paljastuksia ja varsin harmittomia toilailuita. Yksityiselämästä kerrotaan niukahkosti.
Teksti etenee paikoin liiankin kronologisesti ja yksityiskohtaisesti arvokisoihin keskittyen. Samin värikäs persoona jää puuttumaan. Kirjassa ei myöskään piirry kuvaa tai luonnehdintoja huippuhiihtäjästä tai privaattihenkilöstä muiden silmin.
Etäisyyden tuntua lisää se, että päähenkilöstä käytetään pelkästään ”Sami Jauhojärvi” ja ”Jauhojärvi” -nimiä ja niitä saatetaan toistaa useampaan kertaan pitkissä kappaleissa. Samin oma ääni jää valitettavan etäiseksi.
AKTIIVIURHEILU-URAN JÄLKEEN Jauhojärvi on tunnettu sanavalmiina urheilukommentaattorina, jonka murresutkautukset joko ihastuttavat tai herättävät ärsytystä.
Hänen hiihtoasiantuntemuksensa on ilahduttanut Hiihto-lehden lukijoita 13 vuotta ja yhteistyö jatkuu edelleen. Artikkelit ovat aina tulleet säntillisesti ajallaan, jopa kesken olympialaisten.
Samia arvostetaan hiihdon lähettiläänä ja äänitorvena, joka uskaltaa sanoa asioita suoraan. Hän on sanonut tuntevansa suurten tarinoiden voiman – ja on myös oman elämäkertansa ansainnut.
Kun hiihtäjät asettuivat stadionille esittelyriviin, Jauhojärvi koputti Norjan aloittajan Johannes Høsflot Klæbon olkapäätä ja sanoi: ”Kuuntelehan, miten yleisö minulle kohta huutaa.” Uho oli pinnassa.
SAMI JAUHOJÄRVI LAHDEN HIIHTOSTADIONIN ESITTELYRIVISSÄ MM-KISOISSA 2017
Hytönen, Outi & Hämäläinen, Karo: Uho – Sami Jauhojärven tarina. 368 sivua. Tammi 2024.
Sami Jauhojärvi
- SYNTYNYT 5. toukokuuta 1981 Ylitorniossa
- TYÖ Lopetti uransa arvokisatasolla 2017, televisiolähetysten hiihtoasiantuntija ja luennoitsija
- KOULUTUS Entisille huippu-urheilijoille suunnattu valmentajatutkinto Kuortaneen urheiluopistolta
Saavutukset
- Nuorten maailmanmestari, 30 km v 2001
- Parisprintin olympiakulta 2014 Sotshissa Iivo Niskasen kanssa
- 3 MM-pronssia: parisprintti ja viesti 2009 Liberec sekä parisprintti 2017 Lahti
- Paras henkilökohtainen arvokisasijoitus viides, MM 15 km p 2011 Oslo
- 1 osakilpailuvoitto maailmancupissa
- 31 aikuisten SM-kultaa
Lue myös:
Kirjat esittelyssä: Vaeltajan erämaat
Teksti Soila Niklander
Hiihto 5/2024