Uhkaako kallistuva energia ensilumenlatuja? Sähkön hinnan nousu on ollut loppuvuoden kuumin puheenaihe. Energian säästämiseen halutaan mukaan niin kansalaiset, yritykset kuin kunnat ja valtio.
Hiihtopiireissä on pelätty, että sähkön säästäminen vaarantaa tykki- ja säilölumesta tehtävät ensilumenladut. Tänä talvena pelko on turha.
Kuluneen hokeman mukaan hiihtäjät ja lumi ovat Suomessa eri paikoissa. Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan maan väkirikkaimmilla alueilla, Etelä- ja Länsi-Suomessa, maastohiihdon tulevaisuus vaatii tekolumilatuja.
Toisaalta myös pohjoisemman Suomen maastohiihtokeskusten alkukausi on monessa paikassa rakennettu säilö- ja tykkilumilatujen varaan.
Hiihtotunnelit eivät houkuttele
Hiihtotunnelit eivät koskaan nousseet suurempien hiihtäjäjoukkojen suosioon. Helsingin Kivikon hiihtohalli suljetaan tämän kauden jälkeen, ja lähivuosina pari muutakin putkea/hallia saattaa lopettaa toimintansa.
Käytännön vaihtoehdoksi jäävät eri tavoilla rakennetut ensilumenladut. Tälle kaudelle Suomessa tehdään lähes 30 säilölumilatua edellisen kauden lumista ja useita kymmeniä tykkilatuja heti pakkasten tultua.
Ukrainan sodan seurauksena nousseen energian ja ennen kaikkea sähkön hinnan seurauksena etsitään säästökohteita. Kunnallisella puolella niitä on löydetty myös liikuntapaikoista.
Uimahalleissa on suljettu saunoja, ja jäähallien käyttömaksut ovat nousseet jopa moninkertaisiksi.
Sisäliikuntatilojen lämpötiloja lasketaan. Keinona on myös aukioloaikojen supistaminen. Jopa ulkoilureittien valaistuksen vähentämisestä on puhuttu.
Keskusteluihin ovat nousseet myös lumitykeillä tehdystä lumesta rakennettavat säilölumi- ja ensilumenladut.
Tänä talvena ensilumenladuista ei tingitä
Taustakeskusteluissa kuntien liikuntatoimesta vastaavat henkilöt myöntävät, että laskelmia maastohiihdon kustannusten osalta on tehty. Yhteinen viesti on se, että ainakaan nyt alkavan talven aikana ensilumenladuista ei tingitä, siihen ei ole taloudellisiakaan syitä. Kysymys on kuitenkin poliittisesti arka, eivätkä useimmat halua kommentoida sitä julkisuudessa.
– Energian säästäminen on tällä hetkellä seksikäs puheenaihe ja kaikista mahdollisista säästökohteista puhutaan, kertoo Vantaan kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti.
Vantaa tekee tykkiladut Hakunilaan ja Petikkoon, ja niissä päästään usein hiihtämään jo parin pakkaspäivän jälkeen. Hakunilassa on hiihdetty Suomen Cupin osakilpailuja ja SM-kisoja jopa lähes lumettomina talvina.
Kallislahden mukaan kaupunki ei aio tänä talvena karsia latujen teosta
. – Pojilla on lupa käynnistää lumitykit heti kun se on mahdollista, hän sanoo.
– Tänä talvena lumen tekeminen ei ole yhtään kalliimpaa kuin aikaisemmin. Kaupungilla on pitkät kiinteähintaiset sähkösopimukset vuoden loppuun asti.
Tykitys kestää muutamia päiviä
Veli-Matti Kallislahden mukaan ihmisillä on vääriä mielikuvia tykkilumilatujen hinnasta.
– Monien on vaikea ymmärtää, mitä ladun tekeminen maksaa. Saamme palautetta, että miksi lunta tarvitsee tehdä läpi talven, kun todellisuudessa lunta tykitetään muutamana yönä marras- joulukuussa ja sen jälkeen tykit viedään varastoon, josta ne haetaan pois vasta seuraavana syksynä.
– Alkutalven latujen teosta ei kannata säästää. Jos jostain latujen kohdalla on pakko tinkiä, niin mieluummin rajoitamme latujen hoitoa loppukaudesta.
Samoilla linjoilla on Helsingin kaupungin laduista vastaava liikuntapaikkamestari Mircos Kienänen.
– Säästöistä on puhuttu lähinnä kahvipöytäkeskusteluissa, mutta ei tietääkseni sitä ylemmällä tasolla. Tarkoitus on toimia ja tehdä latuja edellisten vuosien mukaan, jos ei muuta päätöstä tule.
Todennäköisesti tulevina vuosina pääkaupungin panostukset ulkolatuihin pikemminkin kasvavat. Helsingin kaupunki luopuu kalliista ja energiasyöpöstä, toteutukseltaan epäonnistuneesta Kivikon hiihtohallista. Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan suuri osa sieltä säästyvästä rahasta ja henkilöresursseista tullaan käyttämään kaupungin ulkolatujen kehittämiseen.
Sähkön osuus tykkilumiladun kuluista pieni
Tykki- ja säilölumilatujen kustannuksista on tehty useita selvityksiä. Niiden yhteinen johtopäätös on, että käyttäjämääriinsä nähden ensilumenladut ovat halvimpien liikuntapaikkojen joukossa.
Lahden kaupunki selvitti Salpauselän hiihtostadionin lähelle tehtävän kilometrin säilölumiladun kustannuksia vuonna 2019. Hintalapuksi saatiin 10 000 euroa.
Silloin Lahden kaupungin liikuntajohtaja Tommi Lanki kommentoi, että käyttäjää kohden laskettuna säilölumilatu maksaa vain murto-osan muihin liikuntapaikkoihin, kuten jäähalleihin, uimahalleihin tai lämmitettäviin jalkapallokenttiin verrattuna.
Samansuuntaiseen tulokseen pääsi omassa selvityksessään tänä vuonna Porin kaupunki, joka vertasi keskenään kuluja, joita syntyy jäähallista ja pienestä laskettelukeskuksesta, joka vaatii moninkertaisen tykkilumimäärän maastohiihtolatuihin verrattuna.
”Jäähalli kuluttaa kuukaudessa sen, mitä hiihtokeskus vuodessa”, tiivistettiin tutkimuksen tulokset.
Monelle voi olla yllätys, että energiakustannukset ovat varsin pieni osa tykki- ja säilölumilatujen kustannuksista. Työvoima ja ladun rakentamiseen käytetyt koneet ovat suurimmat kuluerät.
Energiakustannukset ovat varsin pieni osa, 10–15 %, niin tykki- kuin säilölumilatujen kustannuksista.
Myös säilölumilatujen lumivarastojen eristämiseen käytettävä sahanpuru maksaa ensimmäisinä vuosina enemmän kuin lumen tekemiseen tarvittava sähkö. Sähkön osuus tykkilumiladun kustannuksista on vain 10–15 %.
Kohtuullisia sähkökuluja selittää kaksi asiaa. Lunta tykitetään eniten öisin, jolloin käytetään edullista yösähköä. Lisäksi nykyaikaiset lumitykit ovat energiatehokkaita.
15–25 kilowatin tehoiset lumitykit tuottavat pakkasesta riippuen tunnissa 20–70 kuutiometriä lunta. Tykittäminen voidaan aloittaa parin asteen pakkasessa, ja suurinta tuotto on mittarin näyttäessä miinus kymmentä.
Yösähkö pitää sähkölaskut kurissa
Kilometrin tykkilatu vaatii noin 10 000 kuutiota lunta. Yksinkertainen jakolasku kertoo, että sen rakentaminen vie 150– 500 tuntia. Viimevuotisella sähkön keskihinnalla 9 snt/kWh tykkitunnin hinta oli 1,5–2,5 euroa. Ladun vaatiman sähkön hinta liikkui parista sadasta eurosta reiluun tonniin.
Tulevanakaan talvena tykkilumen tekemisen hinta ei tuosta rajusti nouse. Vaikka pahimmat ennustukset sähkön hinnan yli viisinkertaistumisesta toteutuisivat, edullinen yösähkö pitää tykittäjien sähkölaskut kurissa. Nyt alkavana talvena hiihtäjät voivatkin huoletta suunnata tutuille ensilumenladuille. Niitä tehdään yhtä paljon kuin edellisinä vuosina. Tulevina vuosina tilanne ei automaattisesti ole yhtä hyvä. Energiansäästökohteita etsitään joka paikasta, ja varmuudella tykkilumiladut nousevat silloin vuosi toisensa jälkeen karsintalistoille.
Hiihtoväen on silloin pidettävä puolensa. Kerrottava uudestaan ja uudestaan siitä, kuinka edullinen liikuntamuoto hiihto tykkiladuilla on. Tutkittua tietoa viestin tueksi löytyy.
Lue myös:
Ensilumenladuilla ei kannata ahnehtia kilometrejä – välikaudella monipuolisuus palkitsee
Samin treenivinkit: Loppusyksystä ensilumien kautta kohti talvea
TEKSTI AXA SORJANEN KUVA SEPPO ANTTILA
Hiihto 5/2022
