Ruotsin 90-kilometrinen Vasaloppet on maailman suurin, tunnetuin ja arvostetuin massahiihto. Se herättää kilpa- ja kuntohiihtäjissä sekä penkkiurheilijoissa suuria intohimoja.
Vasaloppetin viehätys piilee paitsi kisan klassikkoluonteessa ja pitkissä perinteissä myös siinä, että tässä hiihdossa edetään todella vauhdikkaasti 90 kilometriä suksilla Sälenin tuntureilta pienestä Bergan kylästä Taalainmaalle Moraan.
Alun ruuhkien jälkeen tilaa hiihtää on riittävästi ja ladut aina hienossa kunnossa. Ruotsalaiset metsämaisemat, avonaiset suot käkkyrämäntyineen, vesistöt, hakkuuaukeat ja kulttuurimaisemat vilistävät silmissä nopeasti ja ympärillä huhkii tuhatmäärin hiihtoa rakastavia hyväntuulisia ihmisiä.
Saapuminen Moran keskustaan saa monen suksijan silmäkulmat kostumaan. Lähes 90 kilometriä on takana, ja muutama ilkeän tuntuinen mäennyppylä koettelee kestävyyttä juuri ennen kuin värikkäiden puutalojen ja aitojen reunustama loppusuora Moran kaduilla aukeaa.
Hiihdon suuri klassikko
Kilpahiihtäjille maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina hiihdettävä Vasaloppet on ylitse muiden. Moni ruotsalainen huippuhiihtäjä asettaa Vasaloppetin voiton jopa maailmanmestaruutta korkeammalla. Vain olympiavoitto nousee edelle.
Kirjan maratonhiihtoihin harjoittelusta tehnyt ruotsalainen Mattias Svahn sanoo, että Vasaloppetin kisapäivä on ollut koko hänen aikuisikänsä ajan vuoden kohokohta. ”Päivä, josta uusi ajanlasku alkaa.” Voitto on jäänyt Svahnilta saavuttamatta, mutta hän on sijoittunut kahdesti neljänneksi.
Vuodesta 1922 järjestetty Vasaloppet, suomalaisittain Vaasahiihto, nauttii samanlaista arvostusta kuin pyöräilyn suurimmat klassikkoajot. Parhaat hiihtäjät ovat huippupyöräilijöiden kaltaisia ammattilaisia, jotka harjoittelevat ja kilpailevat talleina.
Ilman vahvaa joukkuetta ja huoltoa Vasaloppetin voittaminen on lähes mahdotonta. Näin vaativassa koitoksessa pelkästään huollon järjestäminen on paljon suurempi urakka kuin esimerkiksi arvokisojen 50 kilometrillä.
Suora TV-lähetys on kerännyt vuosikymmenien ajan Ruotsissa miljoonayleisön, ja vuodesta 2008 lähtien Vasaloppetin etenemistä on voinut seurata samanaikaisesti kahdelta eri kanavalta.
Myös Suomessa SVT:n taidokkaasti tekemää lähetystä seurataan tarkasti. Helikopterikuvat paljastavat irtiottajien etäisyyden takaa-ajajista. Välillä seurataan tavallisia kuntoilijoita ja näytetään hienoja metsämaisemia. Koko ajan tapahtuu. Kärkihiihtäjiltä matkaan kuluu yleensä noin 4 tuntia, mutta television ääressä aika ei käy pitkäksi.
Noin 70 000 osallistuu hiihtoviikolle
Vaasahiihdon ympärille on rakennettu kokonainen viikko, joka on 10 000 asukkaan Moralle todella merkittävä. Hiihto on kasvanut vähitellen ympärivuotiseksi kisasarjaksi, johon kuuluu pyöräilyä ja juoksua. Vaasahiihtoon osallistuvat saavat myös Vasalöparen-lehden, jossa on paljon harjoittelutietoa hiihdosta, pyöräilystä ja juoksusta.
Jotain tapahtumien mittasuhteista kertoo se, että Urheiluseura Mora IF käyttää rahaa järjestelyihin enemmän kuin Ruotsin hiihtomaajoukkue vuodessa omaan toimintaansa.
Vasaloppetia edeltävän viikon eli Vinterveckanin aikana järjestetään erimittaisia hiihtoja lapsille, viestijoukkueille, naisille ja onpa kaksi päivää varattu kaikille avoimeen 90 kilometrin hiihtoon Vasaloppetin reitillä. Tosin kaikki halukkaat eivät mahdu Öppet spåriin, joten siihen kannattaa ilmoittautua ajoissa. Ilmoittautumisia eri tapahtumiin kirjataankin joka vuosi lähes 100 000, mutta kaikki eivät mahdu mukaan.
Vasaloppetin osallistujamäärä on rajattu 15 800 osanottajaan, sillä alussa oleva nousu kerää niin suuret ruuhkat, ettei hiihtäjiä mahdu enempää.
Naisille järjestettävän 30 kilometrin TjejVasanin hiihtää 10 000. Jo 27. kertaa järjestetyn hiihdon viisi viimeistä vuotta ovat olleet loppuunmyytyjä.
Koska Morassa on viikon aikana niin paljon nähtävää, sunnuntain Vasaloppetiin osallistuvien kannattaisi olla paikalla viimeistään perjantai-iltana. Näin koko lauantai jää aikaa hiihtojuhlan tunnelmasta nauttimiseen ja myös jonottamiseen, jos omaa lähtönumeroa on mahdollista parantaa uusien tulosten kautta.
Paljon tasatyöntöä
Reitti on helppo ja laskuvoittoinen ensimmäistä 180 metrin nousua lukuun ottamatta. Ensimmäisen mäen päältä tullaan alaspäin lähes 400 korkeuserometriä 90 kilometrin matkalla. Toki nousuja osuu puolimatkan jälkeen yllättävän paljon, mutta ne ovat hiihdettäviä eivätkä laskut ole vaativia.
Jos matkaan pääsee edes puolessa välissä 16 000 hiihtäjän massaa, sujuttelu on todella nautinnollista alkukompuroinnin jälkeen. Metsäiset maisemat vaihtuvat mukavan nopeasti.
Latuja on ajettu koko talven, joten ne pysyvät hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Toki vaaratilanteita syntyy varsinkin taaempana hiihtävien joukossa, koska hitaammat hiihtäjät auraavat alamäissä. Kun ladut kuluvat pois, kaatumisia sattuu. Siksi laskuissa kannattaa olla tarkkana, jotta ei laske edellä kaatuvan hiihtäjän päälle. Talven mittaan väistämistä voi harjoitella tekemällä alamäissä nopeaa askellusta siirtymällä ladulta syrjään ja takaisin ladulle.
Koska reitti on laskuvoittoinen, tasatyöntöä käytetään paljon. Vasaloppetiin lähtevän kuntohiihtäjänkin kannattaa harjoitella tasatyöntöä normaalia enemmän ja kokeilla myös muutamaa senttiä pidempiä sauvoja.
Huoltopisteitä on seitsemän, mikä on hitaammin etenevälle kuntoilijalle liian vähän. Siksi matkaan kannattaa ottaa juomapullo, jonka voi täyttää huoltopisteillä. Energiageelien lisäksi kannattaa ottaa mukaan muutama energiapatukka, jos arvioi oman ajan painuvan seitsemän tunnin pintaan. Hitaammin hiihtävälle kiinteä purtava voi olla psykologisesti tärkeää, geelien maku saattaa kyllästyttää.
Lähtönumeroa kannattaa parantaa
Startti tapahtuu yhteislähtönä, jossa eliittihiihtäjien jälkeen osallistujat jaetaan noin 1 000 hiihtäjän ryhmiin. Hyvän kuntohiihtäjän olisi toivottavaa päästä ainakin lähtöryhmiin 6–7.
Ryhmä viidestä lähtevät 30 hiihtoa sujutelleet veteraanit, joista osa hiihtää hitaasti ja laskee mäet varovaisesti. Lähtöryhmissä 3–4 letkat vetävät todella hyvin, ja niissä pääsee hiihtämään koko ajan.
Ensimmäistä kertaa Vasaloppetiin osallistuva voi parantaa lähtönumeroaan osallistumalla Suomessa tai ulkomailla Vasaloppetin hyväksymiin luokittelukelpoisiin hiihtoihin.
Näitä ranking-kisoja Suomessa ovat mm. Finlandia-hiihto, BotniaVasan 8.2. ja Fäbodahiihto 22.2., joissa voi käydä tulevana talvena. Koska saman talven tulokset eivät ehdi ilmoittautumisen mukana, lähtöryhmää on siis mahdollista parantaa vielä ennen starttia edellisenä päivänä jonottamalla Morassa, mutta se voi viedä todella kauan. Esimerkiksi Kokkolan matkatoimiston järjestämillä matkoilla tämän jonottamisen hoitaa matkanjärjestäjä.
”Karnevaalikarsinasta” ei nousta mitaleille
Vaasahiihtoon ei kannata lähteä hakemaan vauhdikkaan hiihdon tuomaa hurmaa, jos joutuu lähtemään viimeisestä eli 10. karsinasta, jossa hiihtäjiä on peräti 5 000. Varsinkin sen takaosista starttaava joutuu nimittäin niin valtaviin lähtöruuhkiin, että kolmella ensimmäisellä kilometrillä aikaa voi vierähtää lähes tunti.
Viimeistä karsinaa kutsutaankin karnevaalikarsinaksi. Siellä nautitaan lähdön tunnelmasta ja pidetään hauskaa kävellen sukset jalassa ensimmäiset kilometrit. Osalla hiihtäjistä tekee tiukkaa selvitä järjestäjien asettamista aikarajoista. Vasaloppetin osanottajamitalin saa, jos oma aika on korkeintaan 50 % hitaampi kuin voittajan. Jos voittaja suksii maaliin 4 tunnissa, sinun on ehdittävä perille viimeistään 6 tunnin kuluessa.
Takaa lähtevä hyvä kuntohiihtäjän joutuu siis hiihtämään erittäin kovaa, jos hän mielii mitalia. Ensimmäisten 30 kilometrin aikana joutuu antamaan tasoitusta kärkipään hiihtäjille ruuhkien ja hitaampien 5000–8000 hiihtäjän ohitteluun hyvinkin tunnin.
Takarivistä lähtevä mitalintavoittelija saa siis hävitä puhtaasti hiihtämällä maailman parhaille hiihtäjille 90 kilometrillä alle tunnin, mikä on kova vaatimus.
Kuvaja ja Siitonen suomalaissankarit
Suomalaisista vain Pekka Kuvaja ja Pauli Siitonen ovat onnistuneet voittamaan tämän maailman tunnetuimman hiihtokisan. Kuvaja oli vuonna 1954 Vasaloppetin ensimmäinen ulkomaalainen voittaja, ja Pauli Siitonen nappasi 1973 50-vuotisjuhlakisan voiton Thomas Magnussonin nenän edestä, vaikka ruotsalaiset olivat jo vuoden ajan hehkuttaneet Magnussonin tulevaa voittoa lähes varmana.
Merkittävää Siitosen voittohiihdossa oli se, että hän ei vielä maaliviivan ylitettyäänkään tiennyt voittaneensa. Suomalainen ei ollut huomannut kilpakumppaninsa jääneen voitelemaan suksiaan kesken kisan ja luuli hiihtävänsä Magnussonin perässä maaliin. Siitosen voittoaika 4.42 vuonna 1973 puusuksilla oli kova.
Reittiennätys 3.38.41
Muovisuksien tulo 1970-luvun puolivälissä ja lisääntyvä luistelupotkun käyttö paransivat Vasaloppetin voittoaikoja keskimäärin 25 minuuttia. Toisen kerran Pauli Siitonen kamppailikin voitosta tiukasti Ola Hassiksen kanssa vuonna 1979.
Loppusuoran taistelu oli raju ja ratkesi osittain Siitosen muutamaan horjahdukseen. Hassis hiihti huippuajan 4.05.58, josta Siitonen jäi vain kaksi sekuntia. Hakusanoilla SVT Vasaloppet ja 1979 löytyy Ola Hassiksen ja Pauli Siitosen raju kaksinkamppailu loppusuoralla.
Kun luistelu kiellettiin, Vasaloppetissa voittoajat heikkenivät 1980-lopulla ja 1990-luvun alussa joksikin aikaa. Tasatyönnön yleistyessä palattiin kuitenkin nopeasti neljän tunnin pintaan. Nykyään kisa hiihdetään pääasiassa tasatyöntäen, eivätkä kärkimiehet juuri käytä pitovoitelua.
Vasaloppetin ennätysaika 3.38.41 on vuodelta 2012 Jörgen Brinkin nimissä. Naisista nopeimmin on hiihtänyt Vibeke Skofterud 4.08.24. //
- Järjestetty vuodesta 1922
- 90 kilometriä perinteisellä hiihdetään Sälenistä Moraan maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina
- Kuuluu Ski Classics- ja World Loppet -hiihtoihin
- Reitti helpohko, tasatyöntöä käytetään poikkeuksellisen paljon
- Huoltopisteitä 7, joten oma pullo mukaan
- Lähdössä pahoja ruuhkia; starttinumeroa voi vielä parantaa tulevana talvena
- www.vasaloppet.se
Teksti Seppo Anttila
Julkaistu alunperin Hiihdossa 6/2014