Yksilölliset harjoitusvasteet yllättävät – miksi sama harjoitus ei kehitä kaikkia yhtä paljon?

Kestävyysharjoittelu ei tuota kaikille samanlaista tulosta, vaikka ohjelma, tehot ja harjoitusmäärät olisivat täsmälleen samat. Tutkimusten mukaan harjoitusvasteiden erot eivät selity pelkästään perimällä, vaan myös unella, ravitsemuksella, stressillä ja jopa satunnaisella biologisella vaihtelulla on merkittävä rooli kehittymisessä.

Tutkitustikin osa harjoittelijoista kehittyy valtavasti, vaikka harjoittelu on samanlaista kaikille. Omassa tutkimuksessani osallistujien maksimiteho nousi keskimäärin 27 wattia, kun suurin parannus oli 60 wattia. Tällöin puhutaan yksilöllisesti hyvän vasteen omaavista harjoittelijoista. Kestävyysharjoittelu tuntuu tarttuvan näihin onnekkaisiin herkästi.

Viime vuosina on alkanut selviämään, ettei asia ole aivan suoraviivaisen synnynnäistä. Esimerkiksi ­Andreas Øhrn toisti pro gradu -työssään [5] tismalleen saman kahden kuukauden harjoitusprotokollan tismalleen samoille ennestään harjoittelemattomille ihmisille kahden kuukauden pyyhkiytymisjakson jälkeen.