Ylläs – hiihdon ykkönen

Ylläs tarjoaa paljon muutakin kuin Suomen laajimman latuverkoston ja hurjia hiihtomatkoja, mutta kyllähän ne auringon paistaessa houkuttelevat! 

Suomen monipuolisin ja suurin yhtenäinen latuverkosto on kiistatta Ylläksellä ja Levillä, jotka kytkeytyvät toisiinsa kahdella ladulla. Tunturikeskuksesta toiseen kertyy matkaa viitisenkymmentä kilometriä.

Upean pitkän päivän aikana voit hiihtää naapurikeskukseen lounaalle ja palata täysin eri latuja lähtöpaikkaan. Menoja paluumatkalla voit viettää lisäksi kahvitauot eri latukahviloissa. Lähtö- ja käännöspaikasta riippuen satanen joko täyttyy tai jää aavistuksen vajaaksi.

Matkalle osuu vain murto-osa keskusten laduista. Levin latukartalta löytyy 150 latukilometriä sekä linkki Kittilän 60 kilometriin. Ylläksen verkosto on laajempi, sillä tällä kaudella kunnossapidon piirissä on vajaa 300 kilometriä. Viime vuodesta huollettujen latujen määrä tosin pieneni, kun Äkäskeron kierros ja pisto Kurtakkoon jäävät lanaamatta.

Omalla autolla voi käydä päiväretkellä Oloksen ja Pallaksen yhdistävällä kookkaalla latuverkostolla.

Matkantekoon mieltyneelle hiihtäjälle Tunturi-Lappi ja siellä Ylläs onkin ykkösvalinta. Parhaimmillaan alue on kevättalvella. Talvilomista alkaen verkosto huolletaan kokonaisuudessaan, ja hiihto Levillekin tulee mahdolliseksi.

Kansallispuiston sylissä hiihtäjä kokee totisesti elävänsä.

Kyse ei tosin ole vain kilometreistä. Maisemakohtia piisaa, ja latuja riittää niin mäistä kuin pitkistä tasaisista lenkeistä pitävälle. Latukahviloiden sekä autio- tai päivätupien verkosto on suorastaan hämmentävä.

Laskettelun ystävät saavat Ylläksellä Suomen reilusti suurimman hisseiltä saavutettavan korkeuseron. Omin voimin kipuavatkaan eivät tavoita vastaavaa laskettavaa korkeuseroa kuin Kilpisjärven Saanalla ja etäällä teistä Yliperän Govddosgáisilla.

Läskipyörille ja jalkaisin kulkuun löytyy sata kilometriä talvireitistöä. Mutkittelevilla noin metrin levyisillä urilla hankien keskellä pyöräily on maailmanluokan elämys, jolle kannattaa vannoutuneenkin hiihtäjän antaa mahdollisuus. Yhteiskäyttöreitit ovat ison osan talvea niin kovia, että niitä voi jopa juosta. Sitä kokemusta on vielä todella harva hoksannut.