Motivaatio työvälineenä – aseta sopivat tavoitteet

Motivaatio on tarpeen jopa toista vuorokautta kestävissä ultrajuoksuissa sekä niihin treenatessa.
Lukulistalle
ClosePlease login

Polkuporinoiden henkisen valmennuksen sarja jatkuu. Mikael Heermanin haastateltavana on Jyväskylän Yliopiston liikuntapedagogiikan proferssori ja psykologisen valmennuksen asiantuntija Jarmo Liukkonen. Jakson aiheina ovat motivaatio ja psyykkinen valmentautuminen.

Liukkonen johdattaa kuulijat motivaation mielenkiintoiseen maailmaan ja sivuaa samalla monia muita keskeisiä tekijöitä parhaaseen lopputulokseen pääsemisessä.

Mistä lähteä liikkeelle? Tärkeässä roolissa on osata tunnistaa, onko kyseessä sisäisen vai ulkoisen motivaation eteenpäin vievä voima. Molemmille on paikkansa. Liukkonen korostaa sisäisen motivaation merkitystä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Ulkoinen motivaatio sen sijaan saattaa usein olla liikkeelle paneva voima, joka harvoin jatkuu, jos toiminta itsessään ei ole mukavaa.

Oman motivaation määrittelyn voi aloittaa yhdellä kysymyksellä. Miksi teen jotakin? Se mitä valitsee, kun lähtee liikkumaan, kertoo motivaatiosta. Toinen motivaatiosta kertova piirre on se, miten paljon panostaa urheilemiseen.

Nykyään ymmärretään, että menestyminen on kiinni muustakin kuin fyysisestä harjoittelusta. Jokaisella on oma yksilöllinen tunnetila, joka kytkeytyy hyvään suoritukseen. Tunnetilaa voidaan hakea, vahvistaa ja ankkuroida mielikuvilla tai avainsanoilla. Liukkonen jakaa haastattelussa havainnollistavia esimerkkejä eri lajien parista.

Motivaatio, kuten itseluottamuskin, on metataito. Toisin kuin fyysistä harjoitusta motivaatiotreeniä on vaikea lähteä suorittamaan. Motivaatio syntyy pitkälti tavoitteenasettelusta ja siitä huomiosta, että menee kuin höyryjuna koko ajan eteenpäin. Samalla toiminta alkaa ruokkia motivaatiota ja syntyy positiivinen kierre.

Jarmo Liukkonen, Polkuporinat, motivaatio
Jarmo Liukkonen on kirjoittanut psyykkisestä valmentautumisesta teoksen Psyykkinen vahvuus – Mielen taitojen harjoituskirja.

Selkeät tavoitteet ja niiden seuranta ovat siis välttämättömiä välineitä motivaation kannalta. Pitkällä tulevaisuudessa oleva visio kannattaa pilkkoa välitavoitteisiin, joiden etenemistä seurataan jatkuvasti. Matkan varrella on syytä olla sekä lyhyt- että pidempiaikaisia tavoitteita.

Parhaaseen lopputulokseen päästäkseen ei riitä pelkästään se, että on treenannut parhaiten ja motivaatio on riittänyt läpi harjoituskauden. Menestyvällä urheilijalla motivaation pitää riittää myös läpi koko kisasuorituksen.

Kestävyyslajien harrastajat kokevat suorituksen aikana paljon sekä fyysisiä että henkisen puolen tuntemuksia. Mitä tehdä pitkien matkojen suorituksissa, kun alkaa tuntumaan pahalta ja kolottamaan? Miten viedä silloin ajatukset muualle? Milloin on syytä keskittyä sisäisiin tuntemuksiin ja missä kohtaa ei? Entä mitkä ovat asioita, joihin ei kannata keskittyä ollenkaan?

Hyppää mukaan motivaation mielenkiintoiseen maailmaan Mikael Heermanin Polkuporinat-podcastin parissa.