Sushi sai alkunsa, kun muinaisessa Aasiassa kalaa alettiin säilöä siten, että se käärittiin fermentoituneeseen riisiin. Kun kala sitten haluttiin syödä, heitettiin riisi pois. Myöhemmin kala ja riisi alettiin kuitenkin syödä yhdessä sushin kaltaisina suupaloina.
Sushin perusta on valkoinen riisi, joka maustetaan viinietikalla, suolalla ja sokerilla tai vaihtoehtoisesti pelkällä makealla riisiviinietikalla. Tavallisimmista sushilaaduista nigirissä on riisin lisäksi vain kalaa, useimmiten raakaa lohta, tonnikalaa tai rapuja.
Maki- ja temakisusheissa taas kala ja riisi on kääritty merilevän sisään. Kalan sijaan tai sen ohella kaikissa sushityypeissä voi olla myös esimerkiksi pieniä kasvispaloja.
SUSHIATERIAN terveellisyys riippuu luonnollisesti siitä, minkälaista sushia valitsee. Vaalea riisi ei ole kaikkein ravintorikkain hiilihydraattien lähde, mutta toisaalta se sulaa helposti ja sopii siten esimerkiksi juoksulenkkiä edeltävälle lounaalle.
Kalaa sisältävistä sushipaloista saa lisäksi myös hyvälaatuista proteiinia, D-vitamiinia sekä kalasta riippuen arvokkaita omega-3 rasvahappoja. Esimerkiksi yhdessä keskikokoisessa lohimakissa on ravintotietokanta Finelin mukaan noin 40 kcal energiaa, 5 g rasvaa, 2,5 g proteiinia ja 1,5 g rasvaa.
YLEENSÄ SUSHEISSA käytetään nori-levää, jossa on runsaasti viheraineita sekä kivennäisaineista ja vitamiineista etenkin jodia. Se on sinänsä erityinen kivennäisaine, että sen saanti saattaa suomalaisessa ruokavaliossa jäädä niukaksi, ellei käytä maitotaloustuotteita tai jodioitua ruokasuolaa. Vaikka nori-levässä on jodia valtavasti, käytetään sitä sushissa kuitenkin melko pieni määrä, minkä vuoksi esimerkiksi yhdestä makisushipalasta saa lopulta vain reilun kymmenesosan päivittäisestä jodin tarpeesta.
MIKÄLI SUSHIPALAT kastelee tavan mukaan soijakastikkeeseen, kertyy yhdestä sushiateriasta suolaa helposti niin paljon, että se ylittää jopa kokonaisen päiväsuosituksen. Huono puoli sushiateriassa on myös se, että kasvisten ja ravintokuidun määrät jäävät hyvin pieniksi. Niinpä sushiaterian lisukkeeksi voisikin valita esimerkiksi useissa sushiravintoloissa tarjottavia edamam-papuja tai aasialaista leväsalaattia.
Sushipalojen kanssa tarjotaan yleensä myös inkivääripikkelsiä, joka on varsin terveellinen lisuke, sillä inkivääri saattaa helpottaa ruoansulatusta ja lisäksi sillä saattaa olla tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia.
Wasabitahnalla taas tuskin on terveydellisiä vaikutuksia ja itse asiassa oikeaa wasabia käytetään sen hinnan vuoksi todella harvoin. Yleisimmin wasabitahna on tehty piparjuuresta, sinapista ja vihreästä väriaineesta.
RAAKAA KALAA sisältäviin susheihin liittyy myös pienoinen ruokamyrkytyksen riski. Sushiravintoloista onkin erityisen tärkeää valita siistin ja laadukkaan oloinen. Sushin tuoreutta voi myös tuoksutella. Tuoreessa kalassa ei juurikaan ole pistävää ”kalanhajua”, sillä haju syntyy vasta, kun entsyymit ja bakteerit alkavat hajottaa kuollutta kalaa. Tämän vuoksi sushi ei saisikaan tuoksua juurikaan kalalle.
+ Plussat
- kalaa tai rapuja sisältävissä hyvälaatuista proteiinia
- rasvaisista kaloista omega-3 rasvahappoja
- kohtalaisesti hiilihydraatteja
- vähärasvaiset sushit sulavat helposti ja sopivat siten syötäväksi ennen juoksulenkkiä
- jodia
– Miinukset
- niukasti kasviksia ja ravintokuitua
- runsaasti suolaa
Teksti Kaisa Sali Kuva Shutterstock
Juoksija 1/2019