Ferritiiniarvojen mittaaminen on noussut kuumaksi puheenaiheeksi. Mikä merkitys niillä on raudanpuutteen arvioinnissa ja mikä rooli pikatesteillä voisi olla tulevaisuudessa?
Ferritiiniarvojen mittaus on tärkeää, kun henkilöllä epäillään raudanpuutetta. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkumuskeskuksen ylilääkäri Maarit Valtonen kertoo, että ferritiinilukema ei ole ainoa raudanpuutetta määrittävä tekijä.
– Raudanpuutteen arviointi ei perustu pelkkään ferritiinipitoisuuden määritykseen. Urheilijan arvioinnissa on kokonaisvaltaisesti huomioitava myös oireet, raudanpuutteelle altistavat tekijät ja tarvittaessa muut elimistön rautavarastoja kuvaavat mittarit, Valtonen sanoo.
Ferritiinin määritystä pidetään kuitenkin parhaana – mutta ei täydellisenä – rautavarastojen mittarina, koska raudanpuute ja rautavarastojen tyhjeneminen ovat tunnettuja syitä matalan ferritiinipitoisuuden taustalla.
– Tulehdustilat voivat nostaa pitoisuutta. Ferritiinin määrittämisellä voidaan kuitenkin tukea raudanpuutteen havaitsemista jo varhaisessa vaiheessa ja ennalta ehkäistä raudanpuuteanemian muodostumista, Valtonen kertoo.
Rautavarastoja tarkkailtava riittävän usein
Raudanpuutokselle altistavat muun muassa ruokavalion rajoitteet, alhainen energiansaanti sekä naisilla runsaat kuukautisvuodot.
– Myös runsas hikoilu, heikko raudan saanti ja imeytyminen, suolistosairaudet ja askelhemolyysi* saattavat altistaa urheilijaa raudan puutteelle, kertoo liikuntafysiologian yliopistonlehtori Johanna Ihalainen Jyväskylän yliopistosta.
Raudanpuute on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä.
– Ravitsemus, kuormitustekijät ja perussairaudet voivat miehilläkin vaikuttaa rautavarastoihin, Maarit Valtonen sanoo.
Ravintolisien käyttö tulee aina olla harkittua ja perusteltua.
Valtosen mukaan urheilijan, jolla on raudanpuutteeseen altistavia riskitekijöitä, olisi hyvä seurata rautavarastoja kahdesti vuodessa – osana kokonaisvaltaista terveyden seurantaa. Luotettavasti ferritiiniarvoja voi tulkita vain lääkäri.
– Lääkäri tulkitsee aina laboratoriotulokset, kun henkilöllä epäillään tai tutkitaan sairautta. Lääkärin vastaanotolle tulee hakeutua, jos omissa arvoissa on poikkeavuutta tai on anemiaan viittaavia oireita, Valtonen kertoo.
Ferritiinipikatestit yleistyvät
Nykyään tarjolla olevat pikatestit määrittävät ylittyykö vai alittuuko raja-arvona pidetty 30 µg/l.
Toimiiko sama raja-arvo taustoiltaan, sukupuoleltaan ja iältään erilaisille ihmisille?
– Ferritiini on raudan ja valkuaisaineen muodostama raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto, ja sen pieni pitoisuus on merkki raudanpuutteesta. On huomioitava, että tarkkaa rajaa, joka sulkee pois raudanpuutteen, on vaikea asettaa. Arvoa <15–30 µg/l pidetään yleisesti osoituksena raudan puutteesta, Johanna Ihalainen sanoo.
Pikatestit ja niiden mahdolliset hyödyt ovat parhaillaan tarkastelussa. Ihalainen ja Valtonen keräävät kokemuksia niiden käytöstä yhteistyössä KIHU:n ja yhdeksän urheilijan kanssa.
– Meillä ei vielä ole paljon kokemusta pikatestien käyttökelpoisuudesta. Pikatesti on helppo ja nopea, eikä vaadi laskimoverinäytettä. Optimaaliselle ferritiinipitoisuudelle ei ole kuitenkaan olemassa selkeää raja-arvoa. Testaamassamme pikatestissä on asetettu kuitenkin vain yksi raja-arvo, ja testi osoittaa, että ferritiini-pitoisuus on joko rajan yli tai alle. Arvioimme paraikaa pikatestien käytettävyyttä urheilijoiden terveydenseurannassa, Valtonen kertoo.
Aika näyttää, tuleeko pikatesteistä jatkossa yleisemminkin käytetty menetelmä urheilijoiden terveydenseurannassa.
– Pikatesti voisi olla toimiessaan hyödyllinen, esimerkiksi altistavia tekijöitä omaavan urheilijan terveydenseurannassa ja kovien kuormitusjaksojen tai korkeanpaikan harjoitusjaksojen yhteydessä. Toisaalta moni käyttää riskitekijöiden yhteydessä jo rautalisää, joten pikatestin käytön hyödyt ovat vielä epäselvät, Valtonen sanoo.
Voiko rautalisiä käyttää ”varmuuden vuoksi” vai pitääkö rautalisän käyttö olla aina seurausta testistä, jossa alhainen ferritiinitaso todetaan?
– Ravintolisien käyttö tulee aina olla harkittua ja perusteltua ja valmisteiden tulee olla turvallisia. Rautalisä voidaan ottaa käyttöön, jos henkilöllä on raudanpuutteeseen altistavia tekijöitä. Epävarmassa tilanteessa kannattaa konsultoida lääkäriä, Maarit Valtonen toteaa.
*Askelhemolyysi = punasolujen tuhoutuminen (ja raudan menettäminen) jatkuvan juoksusta aiheutuvan iskutuksen takia.
Teksti Pena Rekiranta Kuva Shutterstock
Lue myös Rauta-arvot kuntoon