Urheilijoiden urapolut ovat usein varsin erikoisia ja kiehtovia. Espoon Tapioita edustavan Eveliina Määttäsen nopea nousu viime kesänä uudella päämatkallaan 800 metrillä kansainväliselle tasolle etsii vertaistaan Suomen yleisurheilun historiassa.
Määttänen oli monet vuodet mainio 400 metrin aitajuoksija, mutta hänen aikaisemmista 800 metrin kilpailuistaan oli vierähtänyt aikaa jo lähes vuosikymmen.
Ennen viime kautta 27-vuotiaan Määttäsen 800 metrin ennätys oli 11 vuoden takaa, 16-vuotiaana juostu tulos 2.12,21. Kesän päätyttyä uusi ennätys kirjattiin lukemin 2.01,14, joka oli viime kesän kärkitulos Suomessa. Sillä tuloksella Määttänen sijoittuu Euroopan tilastossa 34:nneksi, ja tulos takasi paikan myös viime kesän MM- ja EM-kisoihin.
Millaisella harjoittelulla aiturista tuli 800 metrin juoksija? Aluksi on hyvä tuntea Määttäsen taustat urheilijana.
Lupaavia kestävyystuloksia jo nuorena
Aivan tyhjästä Eveliina Määttäsen kahden kierroksen kunto ei syntynyt, sillä harjoittelu hänen entiselle päämatkalleen 400 metrin aitoihin sisälsi paljon samoja elementtejä, joita tarvitaan nyt 800 metrin harjoittelussa.
Määttäsellä on myös mainio historia kestävyysjuoksussa junioriurheilijana vaikkei silloin kestomatkoille pääsääntöisesti harjoitellutkaan. Tässä muutamia poimintoja.
Keski-Uudenmaan yleisurheilussa urheilun aloittanut Määttänen juoksi 14-vuotiaana 800 metriä 2.25 ja 2000 metrillä tuli sarjan Suomen mestaruus. Seuraavana vuonna 2000 metriä sujui aikaan 6.45.
16-vuotiaana Määttänen juoksi 1500 metrin esteet 5.09, sijoittui SM-maastoissa yhdeksänneksi ja teki 1500 metrillä ajan 4.40. Samana vuonna nuorten olympiafestivaaleilla hän juoksi 800 metrillä ajan 2.12,21, joka oli siis hänen ennätyksensä viime talveen saakka.
Määttäsen ensimmäinen valmentaja, keravalainen Jorma Liukka muistelee urheilijan uran alkua:
– Noina vuosina Eveliina harjoitteli monipuolisesti ja kilpaili myös kenttälajeissa ja moniottelussa. Kestävyyskunto tuli monipuolisen tekemisen kautta, ei perinteisellä kestävyysharjoittelulla. Minulle jäi sellainen vaikutelma, ettei Eveliina ollut kovinkaan innostunut kovasta määräharjoittelusta. Kehitystä tuli myös 400 metrillä, joten tämä matka ja lopulta pitkät aidatkin alkoivat kiinnostaa seuraavina vuosina enemmän.
400 metrin aidoissa Määttänen teki mittavan uran: Ennätys 58,07 (2017), samana vuonna Ruotsi-ottelun voitto, Suomen mestaruus kesällä 2019 neljän muun mitalin lisäksi, välieräpaikat nuorten EM-kisoissa 2013, 2015 ja 2017.
Määttästä vuosina 2015–18 valmentanut Ari Paunonen, tämän artikkelin kirjoittaja, ehdotti kuitenkin siirtymistä 800 metrille, koska tuloskehitys pitkissä aidoissa tuntui pysyvän paikallaan. Määttänen halusi kuitenkin yrittää vielä kehittymistä aitakierroksella uuden valmentajan Anatoli Mihailovin ohjaamana.
Niitä vuosia varjostivat kuitenkin pian alkaneet hamstring-ongelmat. Vuonna 2021 Määttäsen kisakalenteriin kertyi vain yksi startti, 300 metrin aitakisa talven hallikisoissa.
Mutta 800 metrin kortti oli vielä katsomatta. Päätökseen uudesta päämatkasta vaikutti varmaan myös elämänkumppani, slovenialainen keskimatkojen juoksija Jan Petrač. Hänestä tuli myös Määttäsen valmentaja.
Kynnysharjoittelua ja nopeutta
Eveliina Määttänen antaa yksinkertaisen selityksen 800 metrin kehitykselleen:
– Uusi, aerobiseen harjoitteluun panostava ohjelma tuntui sopivan minulle heti mainiosti. Toinen tärkeä tekijä oli, että sain harjoitella viime kauden terveenä ja ilman vammoja. Pitkä ja kiusallinen hamstring-vamma haittasi loppukesään 2021 saakka, ja aitajuoksu oli sen takia hankalaa. 800 metrillä juoksutekniikka on hieman erilaista ja suopeampaa takareisille.
– Kynnysharjoittelu ja nopeus, tiivistää puolestaan Petrač valmennusfilosofiansa, jota hän alkoi toteuttaa Määttäsen kanssa.
Viikko-ohjelma koostui peruskuntokaudella kahdesta vauhtikestävyyttä kehittävästä kynnystreenistä, yhdestä mäkiharjoituksesta sekä kahdesta samanlaisesta voimaharjoituksesta. Aerobista peruskestävyyttä Määttänen tekee pääsääntöisesti pyörän ja crosstraining-laitteen avulla.
Kerran kahdessa viikossa ohjelmassa on myös puhdas nopeusharjoitus, joka on yksinkertaisesti 6 × 60 metriä täydellä teholla.
Anaerobista kynnystä lähellä olevat harjoitukset ovat 20 × 400 m, 10 × 3 min, 5 × (4 min + 2 min) sekä 8 × 4 min. Maltillisemman aerobisen kynnyksen harjoitusvaihtoehdot ovat 5 × 6 min, 4 × 8 min tai 3 × 10 min.
Kaikissa kynnystreeneissä tehokasta juoksua tulee yhteensä noin 30 minuuttia ja vetojen palautukset ovat lyhyitä. Pitkien kynnysintervallien palautuksena on alkukaudesta 90 sekuntia mutta lyhenee kauden edetessä 60 sekuntiin.
Laktaatin mittausta tehon ja vauhdin kontrolloimiseksi urheilija ja valmentaja käyttävät kerran viikossa.
Mäkiharjoituksen malli on 20 × 150 metriä tai noin 25 sekuntia, jossa teho on korkea ja maitohappoa nostattava, vaikka sitä ei näissä harjoituksissa mittaillakaan.
Voimaharjoittelu muodostuu 4–6 viikon perusvoimajaksosta, jossa liikkeiden toistomäärä on 15 kappaletta. Seuraavat 10–12 viikkoa ohjelmassa on maksimivoimaa 4–6 kappaleen toistoin, ja kilpailukaudella voima on pikavoiman tyyppistä.
– Teen salilla useita, hyvin perinteisiä liikkeitä. Pääliikkeitä ovat yhden jalan kyykky, päkiöille nousu, takareisiliike laitteella ja lantion nostot. Tänä syksynä olen ottanut mukaan maastavedon, Määttänen kertoo.
Voimaharjoittelun suunnittelun Petrač on ulkoistanut slovenialaiselle alan ekspertille Bort Reboljille.
Koordinaatioita ja aitadrillejä Määttänen tekee pääharjoitusten verryttelyssä.
– Suhtaudun urheiluun nyt ammattimaisemmin, Määttänen toteaa menestystekijöistään.
– Hard work, kovaa työtä, ei urheilu juurikaan muuta ole, Petrač muistuttaa.
”Tunsin kehittyväni joka viikko”
Määttäsen hyvät kestävyysominaisuudet ja luontainen sitkeys olivat jo hänen entistenkin valmentajiensa tiedossa. Taipumusta hyvään kestävyyteen sai pian todistaa myös Jan Petrač, joka on seurannut suojattinsa kehitystä omilla kontrolli- ja testiharjoituksillaan. Näissä neljän minuutin juoksumattovedoissa eri vauhdeilla seurataan maitohapon kehitystä laktaattimittarilla.
– Viime syksynä harjoittelun alettua arvioin Eveliinan aerobisen kynnyksen vauhdiksi 4.40/km ja anaerobisen kynnyksen vauhdille 4.20/km, Petrač kertoo.
Kaksi esimerkkiä kertoo hyvin Määttäsen kestävyyden kehittymisen. Lokakuussa 2021 hän juoksi 8 × 3 minuuttia vauhdilla 4.10/km, jolloin laktaattimittari näytti lukemia 6,1. Heinäkuussa sama harjoitus sujui 3.44-vauhdilla laktaatin ollessa vain 2,5. Se olikin kauden paras harjoitus numeroiden valossa.
– Helmikuussa heti hallikauden jälkeen arvioin Eveliinan kynnyslukemiksi 4.10 ja 3.48, kesällä ne olivat 4.05 ja 3.40, Petrač kertoo havainnoistaan.
– Tunsin kehittyväni viikoittain. Kovimmillaan kestävyyden kehitys osui hallikauden jälkeen maalis-, huhti- ja toukokuulle, Määttänen muistelee.
Kello kertoo paljon
Terveiset viime talven tammikuun Portugalin leiriltä kertoivat, että kestävyyden lisäksi myös vauhtia ja tehoa löytyy. Määttäsen 600 metrin aikakoe parin miesjuoksijan avittamana kulki aikaan 1.28,0.
Matkan nopein suomalainen kilpailutulos oli silloin vielä Sara Kuiviston talvella 2021 Pajulahden hallissa juoksema 1.28,65, jonka Määttänen rikkoi tämän vuoden toukokuussa Espoon Tapioiden ja Tampereen Pyrinnön nuorten seuraottelussa tuulisessa ja koleassa säässä ajalla 1.28,47.
– Tämä aikakoe tammikuussa oli meidän ensimmäinen todellinen testimme harjoittelun aloittamisen jälkeen. Se antoi minulle luottamusta Eveliinan hyvästä kunnosta. Tiesimme kuitenkin, että 800 metriä tulisi oleman eri matka, koska Eveliinalla ei ollut vielä tarpeeksi kestävyyttä. Hallikaudella meni sitten 2.06, mutta hyvässä kisassa 2.04,5 olisi ollut mahdollinen, Petrač muistelee viime talven tunnelmiaan.
Petrač kaivaa esille muistiinpanoistaan muutamia tärkeitä menneen kauden harjoituksia ja päivämääriä.
24. huhtikuuta: 2 × 10 × 100 m, palautus hölkkä takaisin 60–70 s ja sarjan välissä 7 min. Vetojen keskiaika oli sähköajanotolla mitattuna 13,35 ja viimeinen veto 12,47. Tämä harjoitus toistui maaliskuussa kaksi kertaa ja huhtikuussa kerran. Tällaisessa harjoituksessa vedon startti tapahtuu ajanottolaitteen takia parin kolmen askeleen vauhdilla, mutta ei ole varsinainen lentävä lähtö.
1. kesäkuuta: 3 × 500 m, 7 min palautuksella, ajat 1.15,0-1.14,3-1.13,3. Tämä harjoitus toistui kauden aikana kaksi kertaa.
Toiseen harjoittelun periaatteeseen, nopeuteen, Petrač nostaa kaksi esimerkkiä.
30 metrin lentävän lähdön testi (harjoitus 6 × 30 m/5–7 min) sujui marraskuussa nopeimmillaan aikaan 3,47, elokuussa 3,28:aan. Heinäkuun viimeisenä päivänä Eveliina juoksi ensin 250 metriä aikaan 31,60, sitten 20 minuutin palautuksella 150 metriä 18,27:een.
– Tämän harjoituksen perusteella oletin, että Eveliina olisi valmis 400 metrillä 53 sekuntiin, mutta aivan se ei onnistunut. Kalevan kisojen alkuerässä matka sujui ennätykseen 54,18.
Kiihkeä kesäkuu
Eveliina Määttäsen ulkoratakausi alkoi toukokuussa 600 metrin tuloksella 1.28,47, joka on nopein suomalaisaika tällä harvemmin juostulla matkalla.
Sen jälkeen Määttäsen alkukesä olikin melkoista tykitystä, kun tiiviissä kilpailutahdissa ennätys kehittyi kohisten melkeinpä jokaisessa startissa. Kesäkuun viimeisenä päivänä syntyi sitten toistaiseksi voimassa oleva ennätys 2.01,14, kun Määttänen voitti Tukholman Timanttiliigan kansallisen erän.
Määttänen hankkiutui hanakasti myös ulkomaisiin kisoihin.
– Ulkomaisiin startteihin pääsy ei ollut itsestäänselvyys, kun ei ollut hyvää tilastoaikaa, juoksija toteaa.
Tuloksillaan Määttänen lunasti paikan kesän MM- ja EM-kisoihin.
Eugenen MM-areenalla alkuerissä syntyi tulos 2.02,68, vaikka Määttäsen taktiikka tuntui hieman liian uhkarohkealta ja kunto riitti 700 metriin saakka.
Loppukausi ei ollut valmentajalle ja urheilijalle tuloksellisesti sellainen kuin he toivoivat. Petrač kertoo asialle varsin luonnollisen selityksen.
– MM-kisamatka heinäkuun alussa Yhdysvaltojen Oregoniin ei kuulunut alun perin suunnitelmiimme, ja Eveliina menetti matkan takia käytännössä koko heinäkuun harjoittelun loppukautta ja varsinkin EM-kisoja varten.
– Tietysti MM-kisat olivat unohtumaton kokemus, ja olimme sinne pääsystä hyvin iloisia, mutta se heikensi mahdollisuuksia EM-kisoihin. Ei voi kuitenkaan valittaa, sillä viime kausi oli kokonaisuutena fantastinen, vaikka loppukauden huipentuma jäikin toteutumatta, Petrač kertoo.
Uusi työ mahdollistaa paremman harjoittelun
Eveliina Määttänen harjoitteli viime kauden työn ohessa, sillä hän teki Keravalla apteekissa farmaseutin työtä 30 tuntia viikossa. Suhteellisen pitkät työtunnit ja tiukka aikataulutus piti ottaa huomioon harjoittelussa. Farmaseutiksi Määttänen valmistui pari vuotta sitten.
Nyt tilanne on parantunut, sillä uusi työ löytyi espoolaisessa lääke- ja terveysalan tukkukaupassa Medifon Oy:ssä.
– Työskentelen Medifonilla keskimäärin 20 tuntia viikossa koulutuksen ja markkinoinnin parissa. Teen työtä pääsääntöisesti etänä, kerran viikossa käyn kuitenkin toimistolla. Etätyö on aikataulullisesti joustava ja mahdollistaa päivien aikatauluttamisen paremmin urheilu ehdoilla.
Hyviksi havaittuihin harjoittelun periaatteisiin Määttänen ja Petrač eivät aio puuttua.
– Jatkan harjoittelua hyvin samanlaisella kaavalla kuin menneenä kautena. Nyt määrää on jonkin verran enemmän. Olen myös pystynyt aloittamaan syksyn treenit jonkin verran kovemmilla vauhdeilla ja tehoilla kuin viime syksynä lähtötason ollessa nyt paljon parempi, Määttänen kertoo.
Eveliina Määttäsen peruskuntokauden viikko-ohjelma
| Maanantai | Voimaharjoitus |
| Tiistai | Kynnystreeni (vauhtikestävyys) |
| Keskiviikko | Nopeusharjoitus |
| Torstai | Voimaharjoitus |
| Perjantai | Kynnystreeni (vauhtikestävyys) |
| Lauantai | Mäkivedot (anaerobinen) |
| Sunnuntai | Lepo |
Eveliina Määttäsen kilpailut ja harjoitukset kesäkuussa 2022
| 1.6. | 3 × 500 m/75,0-74,3-73,3/7 min |
| 2.6. | Lepo |
| 3.6. | Kynnysharjoitus: 4 × 6 min, vauhti 4.07/km, palautus 1.15 |
| 4.6. | Kevyt 20 min, 8 × 80 m kiihdytysjuoksua |
| 5.6. | 5 × 200 m/27,4-29,9-30,1-28,8-28,6/3 min |
| 6.6. | Lepo |
| 7.6. | Voima, kevyt |
| 8.6. | Verryttely, 4 × 80 m |
| 9.6. | Kilpailu: Šamorín 800 m, 2.03,58 (väliajat: 28,0-59,4-1.32,3 / 28,0-31,4-32,9-31,2) |
| 10.6. | Lepo |
| 11.6. | Kynnysharjoitus: 3 × 6 min, 4.11/km, syke ka. 163, max. 173 |
| 12.6. | Voima, lyhyt |
| 13.6. | Verryttely, 3 × 100 m/14,3-14,3-13,9/2.30 |
| 14.6. | Kilpailu: Paavo Nurmi Games 800 m, 2.01,52 (kierrokset 58,7-62,8) |
| 15.6. | Kevyt 18 min, 5 × 80 m helppoa kiihdytysjuoksua |
| 16.6. | Kevyt 18 min, 6 × 80 m |
| 17.6. | Verryttely 15 min, 3 × 80 m piikkareilla |
| 18.6. | Kilpailu: Kuortane 800 m, 2.03,86, (kierrokset 61,9-61,9) |
| 19.6. | Kynnysharjoitus, 4 × 6 min, keskivauhti 4.10/km, syke ka. 158, max 172 |
| 20.6. | Lepo, hieronta |
| 21.6. | 5 × 200 m/29,0/3 min |
| 22.6. | Lepo |
| 23.6. | Voima, lyhyt |
| 24.6. | Verryttely, 3 × 100 m/14,0 |
| 25.6. | Kilpailu: Oulu 800 m, 2.03,60 (kierrokset 59,6-64,0) |
| 26.6. | Lepo |
| 27.6. | Lepo |
| 28.6. | Kevyt 16 min, muutamia rullausvetoja |
| 29.6. | Verryttely, 3 × 80 m piikkareilla |
| 30.6. | Kilpailu: Tukholma 800 m, 2.01,14, (arvio kierrosajat 59,1-62,0) |
| Kesäkuun aikana Määttänen teki työtä 136 tuntia apteekissa farmaseuttina. |
Sattuma ohjasi Jan Petračin valmentajaksi
Slovenialaisella Jan Petračilla on takanaan hyvä ura keskimatkojen juoksijana ennätyksin 48,63, 1.47,15 ja 3.42,01. Vuonna 2014 hän oli 19-vuotisten MM-kisoissa 1500 metrin finaalin kuudes. Jalkavaivat pari vuotta sitten lopettivat kuitenkin nyt 27-vuotiaan Petračin uran.
Ljubljanassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen Petračin valmentajaura alkoi sattumalta kaksi vuotta sitten.
– Hassu tarina, mutta totta. Lapsuuden ystäväni ja urheilijakaverini Žan Rudolf oli ilman valmentajaa, joten aloin ohjata hänen treenejään, Petrač kertoo.
Heti ensimmäisellä yhteistyökaudella 2021 Rudolf paransi 800 metrin ennätystään aikaan 1.45,15 ja juoksi sivulajissaankin mukavasti 3.41,75.
Rudolf on kaksinkertainen mitalisti niin U20- ja U23-kisoista, mutta menneenä kesänä MM- ja EM-kisat kariutuivat vammoihin ja sairasteluihin.
Suomeen ja Keravalle Petrač muutti pari vuotta sitten elämänkumppaninsa Eveliina Määttäsen myötä ja työskentelee helsinkiläisessä GreenMobility-autovuokraamossa, mutta haaveilee myös mahdollisesta ammattivalmentajan urasta, jopa ulkomailla.
– Tällä hetkellä työni haittaa keskittymistä valmentamiseen. Kehittyminen valmentajana vaatii aikaa ja energiaa, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, olen avoin kaikille vaihtoehdoille, Petrač kertoo.
Tällä hetkellä Petračin ryhmässä harjoittelevat Määttäsen lisäksi uudet nimet Turun Urheiluliiton maileri, varusmiespalvelustaan suorittava Tuure Haapanen, Helsingin Kisa-Veikkojen Niko Viljola ja HIFK:ta edustava Daniel Lundmark. Menneenä kautena hän ohjasi myös Moona Latvalaa (HKV). Valmennuksessa on myös kaksi nuorta slovenialaista juoksijaa.
– Omalta urheilu-uraltani opin paljon. Nuorena noudatimme vanhoja valmennusoppeja, joissa jokaisessa harjoituksessa vedettiin niin paljon kuin rahkeissa oli varaa. Valitettavasti se ei useinkaan ollut viisasta, ja harjoittelusta seurasi paljon vammoja, Petrač muistelee.
Hän harjoitteli jonkin aikaa italialaisen Gianni Ghidinin ohjauksessa, jota voidaan pitää yhtenä ansioituneimmista valmentajista maailmassa 800 metrillä.
Parhainta oppia Petrač toteaa saaneensa kuitenkin puolalaiselta Tomasz Lewandowskilta, huippumaileri Marcin Lewandowskin veljeltä ja valmentajalta, jonka leirillä Petrač vieraili taannoin kuukauden ajan.
– Voin sanoa, että tämän yhden kuukauden aikana Lewandowskin vieraana opin eniten harjoittelusta. Näin monia uusia ideoita ja harjoittelun periaatteita. Nyt yritän soveltaa erilaisia oppeja omaan työhöni ja yrittää välttää pahoja virheitä, joita omalla urallani tein.
– Sen verran olen suomalaiseen juoksuun perehtynyt, että seuravalmennus sopii kyllä 12-vuotiaille, mutta 15–20-vuotiaiden pitäisi päästä jo mukaan kovempaan harjoitteluun, Petrač kertoo havaintojaan.
Artikkeli on julkaistu Huippu-Urheilu-Uutiset -lehdessä 4/2022.