“Mä haluun hiihtämään.”
Korona-aika on ollut tämän lehden ilmestyessä käynnissä kokonaisen vuoden. Vajaa vuosi sitten kirjoitin pääkirjoituksessa (Juoksija 3/2020) muun muassa siitä, että kriisin aikana kansalaiset tukeutuivat perusasioihin: hamstrasivat kirjastoista reput täyteen luettavaa ja painuivat sen jälkeen ulkoilemaan, kuka milläkin tavalla.
Tänä talvena suomalaisten turvapaikka ja peruskivi on ollut hiihto, joka on ollut ällistyttävässä nousussa. Loistava lumitalvi yhdistettynä sisäharrastusten koronarajoituksiin on ollut kaava, jolla hieman kokemattomammatkin harrastajat, kuten allekirjoittanut, ovat lähteneet joukolla ladulle.
URHEILULIIKKEET ovat myyneet hiki päässä hiihtovarusteita, ja se onkin kaivattu piristysruiske jatkuviin talouden negatiivisiin ilmiöihin. Skinisukset ja pikavoiteet ovat myös selvästi madaltaneet hiihtoharrastuksen aloittamisen kynnystä.
Vaikka uutisoinnista voisi välillä jotain muutakin päätellä, hiihtoladuilla yhteispeli on ainakin oman kokemukseni mukaan toiminut erinomaisesti. Olen liikkunut eri vauhdeilla pääkaupunkiseudun vilkkaimmilla hiihtobaanoilla, enkä ole huomannut ensimmäistäkään tilannetta, jossa hiihtäjä olisi käyttäytynyt epäasiallisesti kanssaliikkujiaan kohtaan.
Hiihdon iloa ja positiivista suhtautumista sen sijaan on ollut havaittavissa – etenkin lasten hiihdon opetteluun liittyen.
JUOKSUHARRASTAJILLA suhde hiihtoon on kaksijakoinen. Toiset haluavat säilyttää juoksutuntuman hyvänä läpi talven, kun taas osa harrastajista nautiskelee vaihtelusta harjoittelussaan.
Me Juoksijassa ymmärrämme molempia ryhmiä, ja siksi tämänkin lehden sisällössä on harjoitteluaiheita niin harjoittelun monipuolistajille kuin juoksussa ympäri vuoden pitäytyville. Myös tulevan kauden kisatavoitteiden epävarmuus on saattanut kannustaa juoksijoita muiden lajien pariin. Korona on pakottanut sopeutumaan arjessakin, joten nyt on loistava aika kokeilla jotain uutta myös liikunnallisesti.
Monilajiharjoittelu on vahvasti läsnä myös tämän lehden henkilöjutussa, jossa tutustumme suunnistaja-polkujuoksija Juha Sorvistoon – hän muuten harjoittelee mielellään muun muassa hiihtäen ja pyöräillen.
TEKSTIN alun kommentti oli vastaus jälkikasvultani, kun kyselin eräänä talvipäivänä mitä tekisimme. Rattikelkkailun tai luistelun sijaan vastaus tiedusteluuni oli varma, ja edellisen päivän hiihtoretken jatkoksi suunta oli siis jälleen ladulle!
Pue siis juoksukenkäsi, monosi, retkiluistimesi, pyöräilykenkäsi tai lumikenkäsi jalkaan! Nauttikaamme toisiamme kunnioittaen kevätauringosta – oli treenilajisi mikä hyvänsä!
Pena Rekiranta, toimituspäällikkö
Juoksija 2/2021