Plantaarifaskiitti, nykyisin plantaarinen faskiopatia, on kantapään etupuolella tuntuva rasitusperäinen kiputila. Vaiva voi pitkittyä jopa vuodeksi, mutta useimmiten se paranee ajan ja oikeiden hoitokeinojen avulla.
Plantaarifaskiitti (nykyisin plantaarinen faskiopatia) ei ole varsinaisesti tulehdus, vaikka sen nimessä niin vihjaillaan. Kyse on kantapään seudun kalvojänteen rasitusperäisestä kiputilasta, jossa kudoksissa ei ole varsinaista tulehdusta. Tyypillinen oire on kipu kantapään sisäsyrjällä, ja monelle aamu on pahin hetki: ensimmäiset askeleet tuntuvat kaikkein kipeimmiltä.
Miten vaivan voi tunnistaa?
Plantaarifaskiitissa kipu paikantuu kantapään etupuolelle sisäsyrjään. Se liittyy aina rasitukseen, mutta voi pahentua myös pitkän seisomisen seurauksena. Kipu voi olla lievää ja sallia liikunnan jatkamisen tai niin voimakasta, että se rajoittaa jokapäiväistä liikkumista. Tyypillistä on, että oireilu kestää pitkään ja voi uusiutua, jos kuormitusta ei muuteta.
Mistä vaiva johtuu?
Vaivan taustalla on useimmiten liiallinen kuormitus. Nuoremmilla se syntyy usein harjoitusmäärien äkillisestä kasvusta, keski-ikäisillä taustalla voi olla myös jännekudoksen rappeumamuutoksia. Tyypillisin ikäryhmä on 40–60 vuotta. Jalan rakenne, esimerkiksi korkea jalkaholvi tai lattajalka, voi altistaa ongelmalle, sillä ne muuttavat jalan kuormituksen jakautumista.
Näin voit ennaltaehkäistä
Täsmällisiä keinoja vaivan ehkäisyyn ei ole, mutta suurin riski syntyy äkillisistä muutoksista harjoittelussa. Kuormituksen lisääminen maltillisesti on siksi tärkeää. Hyvät kengät, joissa on riittävä vaimennus ja tuki, auttavat kantapäätä kestämään rasitusta. Pohkeen kireys on tavallinen taustatekijä, ja siksi säännöllinen venyttely sekä takaketjun liikkuvuuden ylläpitäminen ovat hyödyllistä.
Mitä tehdä, jos oireita ilmenee?
Ensimmäinen keino on kuormituksen säätely ja sopivien jalkineiden etsiminen. Kantapään alle asetettava pehmustetyyny voi helpottaa askellusta. Kalvojänteen varovainen venyttely ja pohkeiden säännöllinen huolto lievittävät oireita monilla. Jos kipu ei hellitä tai se rajoittaa liikkumista selvästi, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle, jotta oikea diagnoosi varmistuu. Fysioterapeutti voi puolestaan suunnitella yksilöllisiä harjoitteita, jos oireilu pitkittyy.
Täytyykö pitää juoksutaukoa?
Täydellistä lepoa ei yleensä suositella. Lievässä oireilussa voi jatkaa juoksua kevennetysti, mutta jos kipu pahenee, lyhyt tauko voi olla paikallaan. Pitkät totaalilepojaksot harvoin ratkaisevat ongelmaa, sillä oire palaa usein heti, kun juoksu jatkuu. Korvaavat lajit, kuten pyöräily, uinti tai vesijuoksu, antavat jalalle aikaa toipua ilman, että liikunta katkeaa kokonaan.
Miksi vaiva kannattaa hoitaa ajoissa?
Plantaarifaskiitti voi olla sitkeä ja helposti uusiutuva vaiva. Jos oireita ei huomioida, kipu voi alkaa haitata myös arkielämää, esimerkiksi tavallista kävelyä tai seisomista. Varhainen reagointi tekee paranemisesta huomattavasti helpompaa. Kuormituksen säätely, sopivat kengät ja venyttely ovat yksinkertaisia mutta tehokkaita keinoja, joilla vaivan saa useimmiten hallintaan ilman leikkaushoitoja.
Asiantuntija
Tero Yli-Kyyny, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, erikoistunut alaraajoihin, erityisesti nilkkaan ja jalkaterään. Pitkän linjan juoksuharrastaja, entinen kilpajuoksija.
Lue myös:
Juoksuvammoihin pureutuva juttusarja alkaa
Penikkatauti – näin tunnistat, hoidat ja ehkäiset
Teksti elina hovinen Kuvat adobe stock