POHJOISMAISET JUOKSIJAT ovat tehneet mielenkiintoisia tuloksia talven hallikisojen 3 000 metrillä. Ilottelun aloitti vasta 18-vuotta täyttänyt tanskalainen Joel Ibler Lillesø juoksemalla Ruotsin Sollentunassa tammikuun lopulla tuloksen 7.48,34. Se on Euroopan U20-sarjan ennätys sisäradoilla, entinen ennätyksen haltija oli muuten itse Jakob Ingebrigtsen. Lillesøn juoksi hyvällä vetoavulla tonnit aikaan 2.37-2.38-2.36.
Tanskalaisjuniori juoksi vuosi sitten hallissa 7.52,47. Kesällä tuli nuorten Euroopan mestaruus 5 000 metrillä ja pronssimitali joulukuussa juostuissa EM-maastoissa. Jo 17-vuotiaana Lillesø juoksi 1 500 metriä 3.44 ja viime kesänä vitosen 13.40.
RUOTSIN JONATHAN GRAHN, joulukuussa vasta 17-vuotta täyttänyt Mölndals AIK:n lupaus otti Pohjoismaiden hallimaaottelussa Uppsalassa voiton miesten 3 000 metrillä ikäisekseen huippuajalla 7.54,66. Tiukkaan kirivoittoon tarvittiin viimeinen puolikas aikaan 3.52, viimeinen kilometri 2.33 ja viimeinen 200 metrin kierros aikaan 26,9.
Jo aikaisemmin talvella Grahn oli juossut ajan 8.03 ja 1 500-metrisen 3.45. Viime vuonna vastaavat matkat kulkivat 8.24 ja 3.51, joten kehitys on ollut vuodessa huimaa.
OMAN POMMINSA räjäytti Ruotsin Andreas Almgren, 26, Ranskan Liévinissä helmikuun puolivälissä roikkumalla afrikkalaisjuoksijoiden vanavedessä huimaan tulokseen 7.34,31.
Almgrenin kehitystarina on melkoinen. Vuonna 2014 hän juoksi 19-vuotiaana nuorten MM-kisoissa Yhdysvaltain Eugenessa 800 metrin pronssille huippuajalla 1.45,65. Seuraavana vuonna ennätys parani aikaan 1.45,59.
Ruotsin juoksulegenda, estejuoksun olympiavoittaja Andreas Gärderud ennusti junioritähdelle hyvää tulevaisuutta, koska Almgren ei kärsi hänen mielestään vammoista kuten monet muut juoksijat. Ennuste ei voinut mennä enää pahemmin pieleen, sillä siitä hetkestä alkoi Turebergs FK:ta edustavan juoksijan monen vuoden vammakierre.
Almgrenin nenä nousi uudelleen veden pinnalle vasta vuonna 2019 1 500 metrin tuloksella 3.39, mutta mystiset vaikeudet jatkuivat. Jotain yllättävää tapahtui kaksi vuottasitten, kun halliradalla syntyi 3 000 metrin aika 7.48. Almgren jatkoi varsin säästeliästä kilpailemista ilman todellista läpimurtoa, mutta seuraavana talvena tuli taas kunnioitettava hallitulos 7.41. Viime kesänä Almgren juoksi Lahden Eliittikisoissa jälleen saman tuloksen, ja kesä huipentui omalla vedolla Finnkampenin 5 000 metrin voittoon ajalla 13.29.
Vauhtikapasiteettia löytyy, sillä jo 16-vuotiaana Almgren paineli 400 metriä 48,33.
Hieman syntyy ajatus, että Almgren jos kuka on hyötynyt uudesta kenkäteknologista. Kenties hänen askeleensa sopii nykytekniikalle harvinaisen hyvin.
MUTTA OSATAAN sitä Suomessakin. Talven edistyjäksi voidaan nostaa Joensuun Katajan Mika Kotiranta, 22, joka paransi kolmosen ennätystään Kuopion SM-halleissa peräti 12 sekuntia tasalukemiin 8.00,57. Sillä tuli hopeaa Topi Raitasen (HKV) jälkeen, joka esitteli kirikykyään ajalla 7.57.
Viime kesänä kovaan kehitykseen yltänyt JKU:n Eemil Helander juoksi Pohjoismaiden halliottelussa mukavasti 8.01, vaikka talven harjoittelu oli ollut katkonaista varusmiespalveluksen takia. Myös SM-halleissa hän yritti kovasti, mutta uuvutti itsensä vetojuhtana aikaan 8.06.
MAILI ON HISTORIALLINEN yleisurheilulaji, vaikka sitä juostaankin nykyisin vähemmän metrijärjestelmän takia. Koulun englanninkielen tunneillakin opittiin sana dream mile, haamumaili alle 4 minuutin.
Yleisurheilun kuuluisimman haamurajan rikkoi Iso-Britannian Rodger Bannister vuonna 1954 ajalla 3.59,4. Sen jälkeen haamumailin on saavuttanut noin 1 500 juoksijaa, heidän joukossaan 9 suomalaista. Eniten haamumaileja on toistaiseksi saavuttanut 1980-luvun tähti Yhdysvaltain Steve Scott, 136 kertaa.
Yhden mailin virstapylvään saavutti Uuden-Seelannin Nick Willis, joka juoksi tammikuussa New Yorkin Millrose Gamesissa ajan 3.59,71. Se oli pian 39 vuotta täyttävälle juoksijalle hänen 20. vuotensa haamumailerina. Willis kävi rajan kimppuun jo omassa epävirallisessa kisassaan heti uudenvuoden yönä, mutta raja jäi silloin 23 sadasosasekunnin päähän.
”Kovin neljän minuutin maili, jonka olen koskaan juossut”, Willis totesi sometilillään New Yorkin juoksun jälkeen.
Yhdysvaltain Michiganissa asuva Willis on 1 500 metrin kaksinkertainen olympiamitalisti, hopeaa 2008 ja pronssia 2016. Hänen ennätyksensä ovat maililla 3.49 ja 1 500 metrillä 3.29.
SUOMELLA ON KIEHTOVA kilpailutilanne naisten ultrajuoksussa. Noora Honkala voitti Kreikan Spartassa 12 tunnin ultrajuoksun tuloksella 145,400 kilometriä, joka on Suomen ja Pohjoismaiden ennätys.
Honkala rikkoi Satu Lipiäisen viime marraskuussa Joensuussa juokseman entisen SE:n, joka oli 140,920 km. Viime vuonna Lipiäinen ja Honkala olivat 12 tunnin juoksun maailmantilaston kaksi parasta.
12 h ME on Yhdysvaltain Camille Herronin 149,130 km vuodelta 2017. Euroopan ennätys 148,071 km on Saksan Nele Alder-Baerensin nimissä.
Honkala paransi Spartassa väliaikoina omia Suomen ennätyksiään myös 6 h juoksussa 79 km, 50 km:llä 3.39.32 ja 100 km:llä 7.41.54. Milloin näemme Noora Honkalan ja Satu Lipiäisen samalla lähtöviivalla?
SEVILLAN MARATONILTA 20. helmikuuta tuli hyviä suomalaisterveisiä. Muutaman vuoden takainen ihmelapsi Alisa Vainio, LUM, on päässyt monien vaikeuksien jälkeen takaisin huippukuntoon ja juoksi ennätyksensä 2.30.22, joka on Suomen kaikkien aikojen tilastossa viidenneksi paras tulos. Huippuaikaan ylsi myös Nina Chydenius, GIF, 2.32.48, jolla hän yltää Suomen tilastossa kahdeksanneksi. Naisten sijoitukset olivat kovatasoisessa, Etiopian Alemu Megertun ajalla 2.18.51 voittamassa kisassa 18:s ja 24:s. Viime vuoden maratonmestarimme Suvi Miettinen (HKV) joutui pettymään keskeytyksen takia. Sevillan miesten nopein oli Etiopian Asrar Abderehman ajalla 2.04.43.
RANSKAN LIÉVININ hallikisoissa (17.2.) käytiin hurjat juoksujuhlat. Illan huipensi Norjan Jakob Ingebrigtsenin halli-ME 1 500 metrillä ajalla 3.30,60.
Maileritähden ura on käännekohdassa, sillä isä-valmentaja Gjert Ingerbrigtsen, 56, kertoi alkuvuodesta joutuvansa lopettamaan valmentamisen sairautensa takia. Valmennusosaamista perheestä kyllä löytyy, sillä isoveljet Henrik ja Filip ovat harjoitelleet yhdessä pikkuveljensä kanssa jo vuosikaudet.
SARA KUIVISTO (Borgå Akilles) on aloittanut hallikautensa hienosti kolmella halli-SE:llä: 800 m 2.02,64, maili 4.29,64 ja 1 500 m 4.06,14, joka takasi pääsyn maaliskuussa pidettäviin MM-halleihin. Siellä Kuivisto taistelee 1 500 metrillä jopa parhaan eurooppalaisen juoksijan tittelistä, mutta afrikkalaisten kärki taitaa mennä vielä liian kaukana.
SUOMEN NAISJUOKSULLE kuuluu muutenkin hyvää, sillä nuoret juoksijat ovat kehittyneet hyvin keskimatkoilla tänä talvena. Lahden Ahkeran Ilona Monosen, IK Falkenin Nathalie Blomqvistin ja LUM:n Moona Korkealaakson kesken on luvassa hyvä kilpailutilanne, mikä lupaa lisää kehitysaskelia.
800 metrille tuo lisäväriä Eveliina Määttänen (Espoon Tapiot), joka vaihtoi päälajiaan 400 metrin aidoista kahdelle kierrokselle ja teki ensikokeilussaan lupaavan ajan 2.06. Noteerataan myös Viola Westlingin (TuUL) oma halliennätys 2.06 ja Veitsiluodon Kisa-Veikkojen Erika Utriaisen 35-vuotiaana juoksema 2.08
TEKSTI ARI PAUNONEN KUVAT DECA TEXT & BILD