Reetta Hurske – Pyrinnön aitatähti

Pika-aituri Reetta Hurske haluaa Suomen ykköseksi ja kaikkien aikojen toiseksi suomalaiseksi 13 sekunnin alittajaksi aidatulla etusuoralla. 

Tampereella Pirkkahallin uumenista, pitkän käytävän varrella on B-halli. Sieltä löytyy tämän hetken suomalaisen yleisurheilun yksi mielenkiintoisimmista urheilija-valmentajakaksikoista. 60 metrin aitojen halli-EM-nelonen Reetta Hurske on työn touhussa valmentajansa Marjukka Suihkon kanssa. 

Päivän ohjelmassa on ollut nopeusvoimaa ja aitalaukkaa erilaisella rytmillä. Huhtikuussa voimajakso on jo jäänyt taakse ja kaksikko on siirtymässä juoksupainotteisempaan harjoitteluun.

Reetta Hurske kertoo, että hänen uransa toistaiseksi parhaan saavutuksen merkitys on hiljalleen kirkastunut. Glasgow’n 60 metrin aitojen finaalissa neljännen sijan tuonut aika 8,02 jäi pronssisijasta vain 0,02 sekuntia.

– Harmittaa, että mitali jäi niin pienestä kiinni ja että juoksu ei ollut täydellinen. Se pänni viikon verran, mutta nyt se on kirkastunut, että sijoituin noin hyvin. Se kasvattaa nälkää tulevaisuutta ajatellen, hän sanoo.

Finaali oli suomalaisittain hieno, kun Hurskeen lisäksi Nooralotta Neziri sijoittui kuudenneksi. Hurske on pysynyt tähän saakka Nezirin varjossa, mutta hallikauden perusteella Suomen ykkösaitajuoksijan titteli ei ole kenellekään itsestään selvä. SM-halleissa kaksikko juoksi tasatahtia SE-aikaa sivuavasti 7,97 ja Neziri todettiin niukasti voittajaksi.

Hurske, 23, ei selvästikään välittäisi spekuloida omaa asemaansa kilpailijoihinsa verrattuna.

– Varmaan lajin kannalta on hyvä, että asetelmat vaihtuvat ja elävät. Arvokisoissa kilpailen muitakin kuin Nooralottaa vastaan. Nooralotta on kuitenkin edelleen Suomen mestari, Hurske painottaa.

Naisten pika-aidoissa Suomen kärjen taso on ilahduttavan laaja ja arvokisojen edustuspaikoista käydään kovaa kilpailua. Hurskeen ja Nezirin lisäksi Lotta Harala ja Annimari Korte kuuluivat viime kesänä koviin kotimaisiin. Nelikon lisäksi kotimaan kärkeen hamuaa EM-halleissa hienosti välieriin juossut Matilda Bogdanoff.

– Kotimaasta löytyy vastusta. Toivon, että saamme hyviä kisoja ja kaikki tulevat samalle viivalle. Meitä on monta kärjessä ja sijoitukset vaihtelevat. Itse ainakin tykkään, että on kilpailua, Hurske kertoo.

Hurske toivoo pikajuoksijoille sopivaa lämmintä kesää. Kilpailukalenteriin lisäillään tarvittaessa kisoja myös ulkomailta. 

– Tavoite on hakea ulkomailta muutamaa kisaa. Riippuu myös siitä mitä muut (kilpailijat) haluavat ja millainen kesästä tulee. Jos on kylmä, ei Suomessa pysty tekemään tulosta, Hurske kertoo.

Monipuolisella taustalla herkkään lajiin

Ikaalisista kotoisin oleva Hurske on asunut Tampereella koko ikänsä. Vahvassa palloilukaupungissakin hän on silti aina keskittynyt yksilölajeihin. 

– Nuorena treenasin monipuolisesti kaikkea. Juoksua, heittoja, hyppyjä ja ottelua. Palloilulajit eivät ole minun juttuni, hän sanoo.

Hurskeella ja valmentaja Marjukka Suihkolla on poikkeuksellisen pitkä suhde. Hurske tuli Suihkon valmennettavaksi 10-vuotiaana.

– Yhteistyötä on takana jo 13 vuotta. Tunnen Reetan hyvin, ja meidän suhteemme on melkein sama kuin hän olisi oma tyttäreni. Nenän asennosta näen jo mitä harjoituksissa kannattaa tehdä ja mitä ei, Suihko kuvailee.

Valmentaja näki Hurskeen lahjakkuuden jo varhain.

– Reetta pärjäsi aina kaikissa lajeissa, myös hypyissä ja heitoissa. Pituushyppy oli mukana pitkään ja Reetta otteli 15-vuotiaaksi. Aitajuoksu tuli pikkuhiljaa lajiksi, ja systemaattinen keskittyminen siihen alkoi 17-vuotiaana, Suihko sanoo. 

Mikä aitajuoksussa kiehtoo kaikkein eniten?

– Olen aina ollut kohtuullisen hyvä aitoja. Lajin herkkyys on myös sen suola, kaikkea voi tapahtua. Aitajuoksussa voi pärjätä monilla ominaisuuksilla ja tekniikalla. Se on mielestäni kiehtovaa ja kiinnostavaa, Hurske kertoo.

Kovat tavoitteet

Tällä hetkellä Reetta Hurskeen ennätys 100 metrin aidoissa on kesällä 2018 juostu 13,11. Kysymykseen 13 sekunnin alituksesta hän suhtautuu kaksijakoisesti.

– Onhan se iso juttu, mutta se ei ole mikään lopullinen tavoite. Sitä on odotettu jo niin monta vuotta, että kyllä se nyt pitää mennä. Onhan se tavoite, mutta tarkoitus on kuitenkin juosta paljon kovempaa. En ole tyytyväinen 12,99:een, sen alle pitäisi mennä ihan reilusti, en hyväksy huonompia, Hurske sanoo.

Pika-aiturin harjoitteluun kuuluu runsaasti voimaharjoittelua, aitakestävyysharjoituksia ja porrasharjoituksia.

– Harjoitteluni on varmaan aika päinvastaista kuin kestävyyslajeissa. Tehoa on saatava. Pisimmät mitä juoksen, ovat minuuttivetoja, se on sellaista palauttelua.

Hurskeen harjoittelu koostuu kolmen viikon jaksoista, ja tilanteen mukaan elämän kokonaisrasitus otetaan huomioon harjoituksissa. Viikossa harjoituksia on useimmiten kuusi.

– Kyllä kuormitusta tarkkaillaan. Valmentajani tuntee minut pitkältä ajalta. Hän osaa suunnitella treenit, koska hän tietää miten palaudun harjoituksista. Jos väsyttää, niin treenejä täytyy muokata. En ole kuitenkaan mihinkään ylikuntoon menossa. Aika paljon kuitenkin syön, nukun ja palaudun, Hurske kertoo.

Päätoimista urheilua

Liiketalouden opintojensa loppusuoralla oleva Reetta Hurske iloitsee siitä, ettei koulu kuormita tällä hetkellä kovinkaan paljon.

– Aikaisemmin on ollut enemmän, mutta nyt koulu ei kuormita ja se tuntuu ihan mukavalta. Minulla on suorittamatta yksi verkkokurssi sekä opinnäytetyö.

Valmentajan mukaan lukioaika oli Hurskeelle kuormittavaa. Koulu, kaksi harjoitusta päivässä ja kotitehtävät olivat raskas yhdistelmä.

Opiskelukiireiden hellittäminen ja nousussa oleva urheilu-ura tekevät Hurskeen lähivuosien suunnitelmat selkeiksi.

– Tällä hetkellä olen päätoiminen urheilija, opiskelu riittää ainakin muutamaksi vuodeksi. Nyt on urheilun aika.

Reetta Hurske arvelee, että harjoittelun tehoja on tulevaisuudessa varaa nostaa.

– Olen sairastellut viime vuosina, ja treenipätkiä tuli huonosti. Oli flunssaa ja muuta. Nyt on ollut poikkeuksellinen tilanne, kun olen ollut terve, hän sanoo.

Hurske pääsi jo EM-halleissa haistelemaan mitalivauhtia. Hän ei osaa oikein verrata omaa harjoitteluaan maailman huippujen tekemisiin.

– Kaikilla on eri lähtökohdat. Aika vähän olen vertaillut harjoitteluani muihin, omaa polkuani menen. Tammikuussa otimme kyllä leirillä lähtöjä saksalaisten aiturien kanssa, Hurske mainitsee.

Hurskeen mukaan juuri tammikuun Teneriffan leiri oli eräs avain onnistuneeseen hallikauteen. Siellä Hurskeen kanssa treenasivat Neziri, Korte ja Harala.

– Uskon, että hallikausi meni aiturien kohdalta hyvin, kun pääsimme ottamaan yhteisiä treenejä ja kisatuntumaa. Olimme valmiimpia kauteen. Jos otamme keväällä samoja treenejä leirillä, olemme myös kesään heti valmiina, ettei tarvitse hilata aikoja pikkuhiljaa alemmas.

Ikuisesti Pyrintö

Mitä muuta sitten kuuluu aitajuoksijan elämään? Reetta Hurske tunnustautuu kotona rentoutuvaksi tv-sarjoja ahmivaksi tyypiksi. Lisäksi hän ulkoilee Hilma-koiransa kanssa.

– Tykkään aika lungista elämästä. Game of Thronesin viimeistä tuotantokautta odotan. Katson myös muuan muassa Frendejä, Salkkareita, ja kaikenlaista Netflixistä. Vietän myös paljon aikaa vanhempien ja isovanhempieni kanssa. Yritän välttää draamaa ja tykkään tasapainoisesta elämästä, hän kertoo.

Reetta Hurske paljastaa yhdeksi harrastuksekseen myös rakennekynsien valmistamisen.

– Teen kynsiä itse, minulla on omat koneet, muuan muassa UV-uuni. Valmistan itselleni uudet kynnet noin kuukauden välein. Teen massasta kynnet, sitten viilaan, maalaan ja lakkaan. Se on harrastukseni ja kiinnostuksen kohde, Hurske kertoo.

Vaikka palloilulajit eivät olekaan vieneet Hurskeen sydäntä, niin erän palloilija on. Poikaystävä ja maajoukkueessakin pelannut koripalloilija Topias Palmi siirtyi Tampereen Pyrinnöstä Joensuun Katajaan, joten tällä hetkellä nuori pari asuu etäsuhteessa. Hurske myöntää, että koripallon seuraamisessa painopiste onkin siirtynyt omasta seurasta Katajan suuntaan.

– Silloin on vaikeaa, kun Pyrintö pelaa Katajaa vastaan. Mutta nyt seuraan kyllä enemmän Katajaa, hän myöntää.

Oman lajinsa kannalta Hurskeella ei ole kuitenkaan seurasta pienintäkään epäilystä.

– Minä en tule koskaan vaihtamaan seuraa. Pyrintö merkitsee minulle niin paljon, että sitä on edes vaikea kuvailla. Olen saanut eväitä elämään Pyrinnöstä. Se on yhteisö, missä on monta lajia ja ymmärrystä niin huippu- kuin junioriurheiluun. Urani kannalta isossa roolissa ovat olleet myös Elisa ja Jarmo Hakanen, jotka ovat hoitaneet asioitani. En olisi tässä, jos en olisi mennyt Pyrintöön, Hurske kiittelee.

Monen kohokohdan kausi

Hurske aikoo panostaa urheiluun ainakin 2020 Tokion olympialaisiin asti.

– Sen jälkeen katson missä vaiheessa olen urheilijana. Olympialaisten jälkeen voisin miettiä voisiko tehdä jotain muutakin urheilun ohessa. En ole aikeissa hakea töitä opiskelun jälkeen, mutta aikanaan haluaisin työskennellä henkilöstön parissa, Hurske sanoo.

Hyvänä starttaajana tunnettu Hurske tietää, mitkä asiat ovat vieneet hänet jo EM-finaalitasolle. Parannuskohteetkin ovat tiedossa.

– Minulla on luontaista rytmitajua ja kimmoisuutta. Lähtönikin on hyvä, ja tekniikka. Parannettavaa on voimatasoissa, ja siinä että tietynlainen asento ja rytmi pysyy. Voiman ja kestävyyden kautta ne paranevat, hän sanoo.

Tuleva kilpailukausi on mielenkiintoinen, sillä 13 sekunnin alituksen ohella määrätietoisen urheilijan mielessä ovat Dohan MM-kisat sekä paljon muuta.

– Pääkilpailuni on Doha. Olen myös osoittanut innokkuuteni heinäkuun Napolin universiadeihin. Pääsisin vielä sinne ja se olisi todennäköisesti kova kisa. Kilpailukauden ensimmäinen osa voisi päättyä niihin, ja väliin voisi ottaa treeniä. Totta kai haen myös ensimmäistä Suomen mestaruuttani, Hurske sanoo.

Mikä on sijoituksesi 100 metrin aitojen Suomen tilastossa syksyllä 2019?

– Ykkönen, totta kai.