Yhdessä olo perheen ja sukulaisten kanssa, jouluruoka – ja perinteet EM-mitalistien joulun ytimenä

Lukulistalle
ClosePlease login

Joulu on rauhoittumisen aikaa myös huippu-urheilijoille. Kaikille joulu ei tuo taukoa harjoitteluun, mutta yhdessä olo läheisten kanssa, omat jouluperinteet ja hyvä ruoka kuuluvat ainakin Münchenin EM-mitalistien Topi Raitasen, Wilma Murron, Kristiina Mäkelän ja Lassi Etelätalon jouluun.

– Joulusta tekee joulun juuri se, että saa olla yhdessä perheen kanssa. Käyn aattona aamulenkillä ja joulusaunassa, panen puhelimen kiinni ja sen jälkeen syödään perheen kanssa kaikessa rauhassa, Raitanen kuvailee aattopäivää.

– Avopuolisoni kanssa käymme jouluna myös molempien vanhempiemme luona Oulussa ja Tuusulassa. Molempiin paikkoihin tulee myös sisaruksia.

Raitanen on perinteisten jouluruokien ystävä.

– Sellaisella pikku tvistillä, että kinkun päälle tulee laitettua omenasurvosta. Se tulee mummilta ja papalta, Raitanen kertoo.

Harjoituslenkin Raitanen juoksee joulunakin joka päivä, mutta kahden treenin päivät on juhlapyhiksi karsittu ohjelmasta.

– Minulle joulu tarkoittaa myös, että pääsen pian etelän leirille ja sulalle maalle juoksemaan. Sikäli tämä on kivaa aikaa. Sitä odottaa, että pääsee harjoittelemaan hyviin olosuhteisiin, Raitanen viittaa tammikuussa alkavaan vuoristoleiriin Etelä-Afrikan Dullstroomissa.

Murto: Tänä vuonna käyn puntilla jouluaattona

Murto pistää jouluna seipäät toviksi pussiin ja treenit tauolle.

– Vaikka kilpailukausi kolkuttelee aika pian joulun jälkeen, olen yleensä rauhoittanut joulun niin, että saan olla vaan ja viettää aikaa perheen ja sukulaisten kanssa. Tänä vuonna tosin teen sellaisen myönnytyksen, että käyn puntilla myös jouluaattona. Se oli minun oma pyyntöni valmentajalle, Murto kertoo.

– Venytän näin joulun kolmen päivän treenitaukoa toisesta päästä. Joulupäivä, tapaninpäivä ja sitä seuraava päivä ovat vapaita.

Mikä sinulle tekee joulusta joulun?

– Ihmiset. Meillä on sellaiset maaseudun jouluperinteet. Iso talo, jonne koko suku, eli kaikki ketkä suinkin pääsevät, tulevat paikalle. Siitä se joulu tulee. Toki myös ruoka on isossa osassa. Sen suhteen me ei olla kangistuneita perinteisiin. Sitä aina vähän muutetaan.

– Omia jouluherkkujani ovat kinkku ja laatikot, mutta se on vähän kääntynyt siihen alkupalapöydän kalat ja leivät osastoon. Ehkä se on kalat nykyään.

Syksyn harjoittelu onnistui: ”On saatu hyvää duunia alle”

Murron jouluaaton ohjelma noudattaa vuosittain samaa rytmiä.

– Aikataulu on aika tarkalleen sama joka jouluaatto, jos minun lapsuuden kodissani ollaan. Nyt tosin olemme ensimmäistä kertaa veljeni ja hänen tyttöystävänsä luona, mutta samoilla tiluksilla edelleen. Aikataulu aattona on aamupuuro, joulurauhan julistus, toinen aamupala, päiväsauna, ruoka ja lahjat johon ohjelma loppuu. Sitten vaan ollaan, Murto kertoo.

Joulunvieton Murto aloittaa tyytyväisenä. Syksyn ja alkutalven harjoittelu onnistui.

– Yksi flunssa osui kohdalle, mutta syksyn harjoittelu sietää pienen tauon. Olen tehnyt tosi hyvää duunia, joten joulunajan sietää ottaa vähän rennommin.

 Mäkelä pohjusti joululoman kovilla treenituloksilla Etelä-Afrikassa

Kristiina Mäkelä palasi Suomeen joulunviettoon kuukauden mittaiselta harjoitusleiriltä Etelä-Afrikan Potchefstroomista.

– Leiri oli vuoristorataa. Alkuun oli mahatauti ja sen jälkeen flunssa. Pari päivää siinä niistin nenään, mutta kun pääsin kentälle, treenit menivät todella hyvin, joten joulunvieton voin aloittaa hyvillä fiiliksillä, Mäkelä sanoo.

– Leirin huippuhetki oli, kun ponnistin lentävällä 6 askeleen vauhdilla viisiloikkaa 21,05. Tein myös kolmiloikan tekniikkatreenin, jossa ajatuksena oli, että rikkoisin kerran leirillä 14 metriä. Jäin 13,95:een, mutta nuo ovat minulle tähän aikaan tosi kovia tuloksia. Nyt niska, selkä ja jalat ovat sen tuntuisia, että on hyvä lähteä joululomalle. Lepo palauttaa.

Mäkelä tunnustautuu jouluihmiseksi.

– Olen ollut sitä aina. Joulu on ihanaa aikaa ja se oli sitä varsinkin lapsuudessa. Silloin kokoonnuimme isolla porukka isovanhempien luona. Maalla vietetyt, lumiset joulut ovat minun lemppareita, Mäkelä lämpenee muistoille.

– Yhdessä oleminen tekee joulusta joulun ja näin myöhemmällä iällä myös se rauhoittuminen kovan harjoitusjakson jälkeen.

Millainen on täydellinen jouluruokahaarukallinen?

Jouluaatto ja joulupäivä ovat Mäkelälle lepopäiviä, jotka hän viettää vanhempiensa luona ydinperheen kesken.

– Viime vuonna olimme kaikki ensimmäistä kertaa mökillä ja nyt tehdään se uudestaan, Mäkelä kertoo.

– Jouluperinteenä meillä on, että kuusi koristellaan aina vasta aattona, vaikka jouluvalot sytytetään Lucian päivänä. Lounaalla syömme joulupuuron ja katsomme  joulurauhan julistuksen. Muutaman kerran olemme käyneet Turussa paikan päällä, kun siskoni asui siellä.

– Jouluruokaa voisin kuvata niin, että täydellisessä jouluruokahaarukallisessa on imellytettyä perunalaatikkoa, itse tehtyä valkoista kotijuustoa, kinkun pala ja vähän sinappia.

Etelätalo: Perheen kanssa yhdessä oloa ja hyvää ruokaa se joulu on

Lassi Etelätalon perheessä joulunajan keskipiste on perheen kaksivuotias tytär.

– Semmoinen rauhoittuminen on tehnyt joulusta joulun, mutta katsotaan nyt, kuinka rauhallista se pikkulapsen kanssa on, Etelätalo myhäilee.

– Perheen kanssa yhdessä oloa ja hyvää ruokaa se joulu on. Meidän molempien sukulaisia tulee nähtyä, Etelätalo viittaa avopuolisoonsa.

Erityisen vahvaa joulumuistoa Etelätalon ei tarvitse pitkään miettiä.

– Pari vuotta sitten olimme jouluna synnytyslaitoksella. Se on jäänyt erilaisena mieleen, Etelätalo muistelee.

Etelätalo harjoittelee jouluna, mutta rajoitetusti.

– Jouluaatto on minulla mennyt aika usein ilman treeniä. Treenaan sitten mahdollisesti joulupäivänä tai tapaninpäivänä. Syksy oli tänä vuonna vähän rikkonaisempi. Oli pientä sairastelua, joten nyt odottelen, että pääsen joulun jälkeen tekemään hyvän treenijakson, Etelätalo sanoo.

Entä mikä on maistuvin jouluherkku?

– Kinkku on hyvä. Tykkään myös porkkanalaatikosta, joka ei ole kaikkien suosikki.

Artikkeli Yhdessä olo perheen ja sukulaisten kanssa, jouluruoka – ja perinteet EM-mitalistien joulun ytimenä julkaistu alunperin sivulla Yleisurheilu.fi