Yleisurheilun tilastoseuranta: Miesten taso nousussa, naiset nousu-uralla koronakesän notkahduksen jälkeen

Suomen Urheiluliiton entinen varapuheenjohtaja ja kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Matti Laurila on päivittänyt vuonna 1995 aloittamaansa tilastoseurantaa kuluvan vuoden osalta.

Seuranta perustuu starttivuoden 1995 tilastoihin kunkin lajin 10., 30. ja 50. tuloksen osalta. Lisäksi Laurila on määrittänyt ne alle 20-vuotiaiden tulokset, jotka 1995 ylsivät lajiensa 50 parhaan joukkoon. Näille neljälle vuoden 1995 vertailuluvulle on annettu indeksiluku 100.

Kaikki lajit huomioon ottaen miesten yleisurheilun indeksiluvut ovat tänä vuonna kärkitason osalta 74, laajemman kansallisen tason ja junioreiden osalta 55. (Koko tilastokokonaisuus lajiryhmittäin pdf-muodossa: Tasokehitys 2021)

Naisten tuoreimmat tilastotulokset tuottavat indeksikertymän 143 – 104 – 82. Esimerkkinä kärkitason (10. parhaan) osalta luvut tarkoittavat sitä, että miesten lajeissa on menetetty 26 prosenttia urheilijoista siltä tulostasolta, jolla he olivat vuonna 1995. Naisten lajeissa tällä kärkitasolla on nyt peräti 43 prosenttia enemmän urheilijoita, kuin heitä oli vuonna 1995.

Koronan sävyttämän vuoden 2020 tilastot olivat yllättäviä. Kokonaisuutena tarkastellen koko seurantajakson ajan taantuneet miesten tilastot kääntyivät nousuun, kun taas koronakesä taittoi naisten vuosikymmenen mittaisen vahvan nousun hämmentävän selvään laskuun.

Erityisesti kärkitason osalta tämä vuosi oli erinomainen. Indeksiluvullaan 74 miesurheilijat nostivat kymmenen parhaan tilastotuloksiaan parilla kymmenellä prosentilla viimeksi kuluneen olympiadin seurannassa. Erityisen huomionarvoista on se, että tuo indeksiluku on paras sitten vuoden 2005, jolloin se oli 77.

Miesten laajempaa kansallista tasoa kuvastavat indeksit jatkoivat lievää nousuaan pysytellen kuitenkin koko lailla sillä tasolla, millä ne 15 viime vuotta ovat olleet.

Naisurheilijat sivuuttivat viime vuoden kummastuttavan kuopan komeasti kirjauttamalla niin kärkitason kuin kansallisenkin tason osalta seurantajakson korkeimmat indeksiluvut.

Etenkin miesjunioreiden tämän vuoden indeksi 55, kuin myös osin naisjunioreiden vastaava (82) kuvaavat sitä, että yleisurheilu ei nykyään saa mukaansa yhtä paljon vakavasti lajiin orientoituneita nuoria, kuin sai vielä neljännesvuosisata sitten.

Kyseiset junioreiden tulostasot ovat olleet varsin vakiintuneita jo pidempään, miesjunioreilla vuodesta 2005 ja naisjunioreilla vuodesta 2014 lähtien.

Naisjunioreiden shokeeraava tason nousu ja sitä seurannut naisten sarjan vastaava nousu alkoivat vuonna 2014. Tätä selittänee merkittäviltä osin vuoden 2010 molemmin puolin työstetty tyttö- ja naisyleisurheilun kehittämisohjelma, jonka liiton hallituksessa tuolloin vaikuttaneet voimanaiset Anni Kirvesniemi ja Tellervo Haapaniemi-Koskinen ajoivat läpi ja olivat lisäksi sitä koulutuspäällikkö Tapio Rajalan tukena vetämässä.

Pika-aitureiden 10. parhaan tilastotasot seurannan kärkitasoa – kestävyysjuoksijat kovassa nousussa

Lajiryhmistä pika- ja aitajuoksut ovat jo pitkään olleet ”vetävin”. Miesten kärkitason indeksi 116 on seurantajakson kolmanneksi paras. Hivenen parempi se oli vain vuosina 2012 ja 2013. Miesjunioreiden kunnioitettava indeksiluku 100 on sekin paras sitten vuoden 2017.

Pika- ja aitajuoksijanaiset ovat käytännössä kaksinkertaistaneet starttivuoden 1995 kymmenen parhaan tasolla olleet urheilijamäärät. Tämän vuoden indeksi 206 on seurantajakson toiseksi paras. Kaksi vuotta sitten se oli hivenen parempi, kun se kaikkina muina seurantavuosina on parhaimmillaankin yltänyt 170:n tuntumaan.

Pika- ja aitajuoksujen junioriurheilijoiden indeksi on vuodesta 2014 lähtien ollut keskiarvoisesti tämän vuoden (115) tasolla.

Kestävyysjuoksut eivät tunnetusti ole pitkään aikaan kiinnostaneet digiajan nuorisoa siinä määrin kuin ennen tai pika- ja aitajuoksut nykyään. Lajiryhmän tämän vuoden tulokset ovat kuitenkin selvästi parempia kuin yleinen mielikuva asiasta.

Miesten kärkitasolla seurantajakson pohjat (indeksiluku 22) katsottiin vain kaksi vuotta sitten. Sen jälkeinen tuloskehityksen kulmakerroin on ollut iso. Tämän vuoden indeksi 56 on paras sitten vuoden 2005. Naisyleisurheilun erikoinen koronavuosi 2020 hyppää silmille kestävyysjuoksijoiden tuloksista. Viime vuoden pohjakosketus 68 pomppasi vain vuodessa koko seurantajakson kärkeen (indeksiluku 138).

Kestävyysjuoksun junioritrendit ovat kuitenkin laskevia. Miesjunioreiden tämä vuosi kirjataan indeksiin 53 ja naisjunioreiden 71. Kuten nähty, muutokset voivat kuitenkin olla nopeita. Myönteistä näkymää tarjoavat useiden suurseurojen juoksutallit, joissa nuoret miehet ja naiset näyttävät löytävän tuottavia urapolkuja erityisesti mailimatkoilta.

Suurimmat miesten kenttälajeissa – naisten kenttälajit nousevalla kehityskäyrällä

Mieshyppääjien tämän vuoden kärkitason indeksi 71 edustaa viime vuosien katsannolla lievää nousua ollen tasollisesti kuitenkin samaa, kuin mitä se on ollut koko kuluvan vuosituhannen ajan. Miesjunioreiden indeksi 47 on ollut keskiarvoisesti vastaavalla, huolestuttavan alhaisella tasolla vuodesta 2005.

Sen sijaan naishyppääjät ovat nousseet sadan paremmalle puolelle vain vuosina 2018-2021. Tämän vuoden indeksi 116 on seurantajakson toiseksi paras. Naisjunioreiden tämän vuoden indeksi 72 edustaa keskiarvoisesti 15 viime vuoden aikana vakiintunutta tasoa.

Miesheittäjien kärkitason tuoreinta indeksiä 53 ja sen trendiä voidaan arvioida siten, että koko seurantajakson ajan vallinnut laskusuhdanne on saatu pysähtymään viimeksi kuluneen olympiadin aikana. Miesjunioreiden tämän vuoden kirjaus 30 ei valitettavasti anna kuitenkaan takeita sille, että ripeään nousuun oltaisiin lähivuosina pääsemässä.

Naisheittäjien kymmenen parhaan taso notkahti tälle vuodelle reilut 20 prosenttia vuodesta 2012 alkaneen rivakan nousun jatkeena. Naisjunioreiden trendi on ollut puolestaan koko lailla vakio vuodesta 2012 tämän vuoden indeksin ollessa 52. Naisten osalta seurannasta on jätetty pois seiväshyppy ja moukarinheitto, jotka 1990-luvun puolivälissä ottivat vasta ensiaskeleitaan.

Kymmenottelusta tämä seuranta antaa osin vääristyneen kuvan. Lajin harrastajamäärät ovat huolestuttavan pienet. Tämän vuoden kärkitasoa kuvastava indeksi on 50. Kärkiottelijoiden esitykset olivat tämän vuoden Kalevan kisoissa ja nuorten arvokilpailuissa kuitenkin huomattavan pirteitä.

Seitsenottelijoiden kärkitason indeksi palasi normitasolleen, kun valtaosan vuoden 2020 väliin jättäneistä urheilijoista palasi lempilajinsa pariin. Erityisen miellyttävää on junioriottelijoiden indeksikirjaus 80, johon seurannan aikana on starttivuoden lisäksi ylletty vain vuonna 2014.

Ääripäissä miesten kiekonheitto ja naisten 100 metrin aitajuoksu

Kun tarkastellaan seurantajakson kärkitasoa, kymmenen parhaan tilastoja, edustavat miesten kiekko ja naisten pika-aidat ääripäitä. Vuonna 1995 kymmenen kiekkomiestä heitti vähintään tuloksen 57,30, kun tänä vuonna siihen ylsi ainoana Frantz Kruger tuloksellaan 59,61.

Vuoden 1995 kymmenennen naisten pika-aitatuloksen 14,18 saavutti tänä vuonna peräti 25 urheilijaa, Annimari Kortteen 12,91:stä Janika Pulkkisen 14,18:aan.

Suomessa yleisurheilun koulutus-, valmennus- ja kilpailujärjestelmät kattavat hyvin kaikki lajiryhmät ja lajit. Tämä antaa lähtökohdat ja mahdollisuudet mistä tahansa lajista löytyville lahjakkuuksille nousta kansainväliselle tulostasolle ja menestykseen.

Etenkään poikien osalta eivät takavuosikymmenten harrastajamäärät ole enää realismia. Urheilijoiden, lajien ja koko urheilumuodon pysyminen kansainvälisessä kuvassa edellyttää valmennukselta ja sen järjestelmiltä edelleen paranevaa hyötysuhdetta. Tätä edistävien toimien painopisteen on syytä suuntautua enenevästi nuorisovalmennukseen.

Vähintään kahden olympiadin mittaisessa nuorisovalmennusvaiheessa urheilijoiden perus- ja lajiominaisuudet tulee saada kussakin lajissa vaadittavalle tasolle siten, että tulosten ulos mittaaminen voisi käynnistyä urheilijoiden siirtyessä yleiseen sarjaan.

(Jarmo Mäkelä.)

 

Artikkeli Tilastoseuranta: Miesten taso nousussa, naiset nousu-uralla koronakesän notkahduksen jälkeen julkaistu alunperin sivulla Yleisurheilu.fi