MAANTIEPYÖRÄILYKAUSI 2022 tarjoili uusia, historiallisia kokemuksia niin kotimaan kuin ison maailman mittakaavassa. World Tourin naiset saivat 33 vuoden jälkeen Ranskan ympäriajonsa, Le Tour de France Femmes’n.
Suomen Lahdessa taas ajettiin ensimmäistä kertaa UCI Gran Fondo World Tour -tapahtuma eli Tour Lakeland, jossa karsittiin amatöörimaantiepyöräilyn MM-kisapaikat aika-ajossa ja maantiellä.
Eräät asiat palasivat ennalleen ja järjestykseen, kun perinteisen kisakalenterin mukaisesti kotimainen maantiekisakausi käynnistyi Lattomeriajosta. Kirpakassa kevätilmassa kisailu herätti merinokerrosten alla uinuneen kilpavietin ja hioi tiimien kuskit yhteen.
Ensikertalaisten jännittyneet starttivirnistykset muuttuivat maalialueen iloon.
Naisten lähdössä todistettiin, kuinka ensikertalaisten jännittyneet starttivirnistykset muuttuivat maalialueen iloon itsensä ylittämisestä ja oman lajin löytymisestä.
Kesällä eteläisemmän Euroopan kärsiessä hellehelvetistä, kerrospukeutunut Suomi-pyöräilijä kyttäili freneettisesti Ilmatieteen laitoksen sadetutkaa ja tuuliennustetta. Tämäkin sokerikuorrutteinen poutakelin kolumnistitempoilija pakeni kisojen välissä trainerin selässä Zwiftin puuskattomaan ja poutaiseen virtuaalimaailmaan nautiskelemaan ensimmäisestä kaudesta ilman murtumia tai nivelsidevammoja.
MONIN UUSIN JALKAPAREIN tälle kaudelle vahvistuneessa BiBi Racing -tiimissäni nähtiin hetkittäin räjähdysmäistä tuloskehitystä. Kun tuore äiti-ihminen pääsi nisineen Hilima-vauvalta irtiottoon ja älysi nauttia debyyttikisansa krampeista oppineena vettä väkevämpää virvoketta, ampaisi hän SM-kisojen kärkikymmenikköön.
Tiimin värit ajettiin myös aika-ajon viiden kärkeen arvokisa-avauksensa tehneen BiBi-tempomonsterin toimesta. Itse keräilin lähinnä aineistoa tulevaan teokseeni ”Tempokisan sudenkuopat tolvanoille” rynnättyäni myöhässä starttiin ja katkaistuani Zipp-giljotiinilla reitille eksyneen kerkkoolaisen oravan keskeltä kahtia.
Samalla kun Tour de Femmes’n naiset vielä valmistautuivat ensimmäiselle etapilleen ChampsÉlysées-bulevardille, hikoilin minä, nelikymppinen oravantappaja, Sibelius-talon kylkeen väsätyssä lähtötornissa. Kiihkeästi sulava jääpalapussi tissien välissä lähdin maistamaan Tour Lakelandin tarjoilemaa 29 kilometrin slow cooking -elämystä.
Tuskaisen kuuma menopaluumatka Messilän mäen yli kirvoitti mieleen yhdeksän vuoden takaiset muistot maantiepyöräilyharrastuksen ensimmäisistä polkaisuista tuolla samaisella reitillä. Nostalgiset muistelot Lahdessa päättyivät kaikkien aikojen ekojen kertojen äitiin, eli allekirjoittaneen pönötykseen korkeimmalla palkintopallilla ja tikettiin UCI Gran Fondon MM-kisoihin Italian Trentoon.
SANNA CEDERQVIST PÄÄTYI HÄMMÄSTYKSEKSEEN PÖNÖTTÄMÄÄN KORKEIMMALLA PALKINTOPALLILLA. KUVA VILLE KASKIVIRTA
Lue myös:
Kolumni Sanna Cederqvist: Hiertyvän haarovälin häpeä
Sanna Cederqvist: Ylös, ulos ja kisaamaan
Sanna Cederqvist: Kaikkien aikojen kylkiäiset
Pyöräily+Triathlon 6/2022