Pyysimme kevään testeihin pyöriä poikkeuksellisen myöhään. Rajatun testijoukon sijaan haimme ajoon kevään kiinnostavimpia malleja, joskin etusijalla olivat maantiepyörät.
Lopulta ajoon valikoituivat kolme maantiepyörää, triathlonpyörä sekä maasturi sähköavustuksella ja ilman. Nostimme esiin myös muutaman kiinnostavan uutuusmallin vertailukohdiksi.
Triathlon
Giant Trinity Advanced Pro 1
Triathlon- ja aika-ajopyörän käyttötarkoitus on yksinkertainen. Kuskin pitää päästä etenemään mahdollisimman ripeästi ja kestää aerodynaamisessa asennossa koko matka. Giant on vakaa suoralla ja ohjautuu luontevasti mutkiin. Triathlonpyörään tottuneelle Trinity tuntuukin nopeasti tutulta.
Säädettävyys on erittäin tärkeää, sillä aika-ajoasento pitää rakentaa kuskille sopivaksi. Yläasennossa ilmanvastus nimittäin kasvaa hurjasti, joten siihen ei pitäisi joutua turvautumaan kuin jyrkissä ylä- ja alamäissä. Lepuuttajia voi siirtää pituussuunnassa sentin ja sivusuunnassa neljä senttiä. Aika-ajotangot kiinnittyvät lepuuttajiin, ja tangot voi asentaa pituussuunnassa eri kohtiin. Tangon korkeus säätyy yhden tai kahden sentin palikoilla.
Lepuuttajien tangot osoittavat yleistyneellä tavalla etuosastaan selkeästi yläviistoon. Satulassa on reilusti pituussuuntaista säätövaraa.
Molempia Sramin sähkövaihtajia käskytetään aika-ajotankojen päässä olevilla napeilla. Yksittäin painaen ne ohjaavat takavaihtajaa ja samanaikaisella napautuksella etuvaihtajaa. Vaihtajille on kontrollit myös jarrutusotteella, joskin tankonauhojen alla olevia nappeja on hankala käyttää etenkin viilein sormin.
Pyörässä on kiinnitetty paljon huomiota aerodynamiikkaan. Runkoon yhdistettyjen juoma- ja varustesäiliöiden lisäksi runkoputkien muodot, rungon ja takarenkaan sovitus sekä keskiön alla oleva ilmanohjain kielivät pyörän käyttötarkoituksesta. Giantin mukaan pyörä on aerodynaamisempi, kun pyörään suunnitellut juomasäiliöt sekä lokero geeleille ovat kiinnitettyinä.
Ikävä kyllä muoviosat ovat jääneet kauas muun pyörän tasosta. Integroidussa juomapullossa on pieni suuaukko, joten sen puhdistaminen on hankalaa. Etujuomasäiliön suojalevy puolestaan ei napsahtanut kunnolla kiinni.
Trinityssä kiekkojen päivitystarve on ilmeinen. Tällaiseen pyörään raskaat alukiekot ovat jotakuinkin turhat, ja niiden tilalle pitäisi voida jo ostovaiheessa valita kuskille sopivat hiilikuituiset kiekot – tai mahdollistaa osto kokonaan ilman kiekkoja. Trinity ei ole kilpailijoihinsa nähden kevyt vaikka kiekot vaihtaisi kilpailukykyisempiin.
Vannejarrut kertovat Trinityn konseptin iästä. Tasaisilla reiteillä niillä toki pärjää, mutta levyjarrut vähentäisivät säätöä takakiekon irrotuksessa. Lisäksi kiekkotarjonta painottuu hiljalleen levyjarrullisiin malleihin, joilla ei tarvitse varautua vanteen kuumenemiseen samoin kuin vannejarrujen kanssa.
Giant suosittelee ajamaamme M-kokoa 172–184-senttisille kuskeille, mutta testin perusteella pyörä sopii pidemmille triathlonisteille. Kampien pituus riippuu pyörän koosta ja on 165–175 mm, M-kokoisessa testipyörässä 172,5 mm. Hintaan sisältyvät wattikammet säväyttävät.
- Hiilikuiturunko | Sram Force eTap AXS -sähkövaihteet | Giant Speedcontrol -vannejarrut | Sram Force D1 -kammet Quarq Dzero -wattianturilla | Giant P-A2 -alukiekot | Giant Gavia Course AC1 700×25c (28 mm) -renkaat | ISM PS 1.0 -satula | Integroidut juomasäiliö, juomapullo ja lokero geeleille | M-koko | 5 800 €
Kilpailijoiden uutuudet
Canyon Speedmax
Canyon uudisti suositun Speedmax-triathlonpyöränsä viime talvikaudella. Valmistaja lupaa, että pyörä on edeltäjäänsä suorituskykyisempi. Speedmaxien hintojen ääripäät ovat 3 700 ja 12 000 euroa. Jokaiseen malliin kuuluvat hiilikuituiset profiilikiekot sekä levyjarrut, ja naisille on omat kokoonpanonsa. Juoma- ja varustekotelot on suunniteltu rungon sisään tai siihen virtaviivaisesti liittyviksi osiksi.
- Canyon Speedmax CF 8.0 Di2 Disc, 5 800 €
Orbea Ordu
Orbea rakensi Ordunsa uusiksi ja tietysti entistä ripeämmäksi. Ero tosin on valmistajan mukaan noin 40 sekuntia triathlonin täysmatkan 180 kilometrin pyöräilyssä 43 km/h keskinopeudella – hyödyn punnitkoon jokainen itse. Ordu on suuruusluokkaa 700 grammaa aiempaa mallia kevyempi, joskin ero riippuu versiosta.
Ordun lepuuttajat tukeutuvat vain yhteen pilariin ja muutoinkin ohjaamon osia on yhdistelty keveyttä ja virtaviivaisuutta varten. Juomat ja tarvikkeet kulkevat pyörän osiksi rakennetuissa säiliöissä ja koteloissa. Myös Orbea on siirtynyt levyjarruihin. Kolmea mallia yhdistävät sama hiilikuiturunko ja Vision 55 SC -kuitukiekot. Hinnat ovat 5 500, 8 100 ja 10 300 euroa.
- Orbea Ordu M20 LTD, 5 500 €
Maantie
Giant TCR Advanced SL Disc 0
Giant uudisti TCR:n hiilikuidun valmistustavasta asti. Runko on leivottu peräti 500 kuitupalasta, joiden liitoksissa käytetty uusi hiilinanoputkilla ryyditetty hartsi vahvistaa komposiittikerrosten välisiä sidoksia. Runko onkin todella kevyt ja lunastaa lupaukset wattien siirtymisestä tiehen.
Pyörän kiihdyttäminen tuntui hauskalta, ja testiajon mäkipätkästä tuli kuin itsestään pieni vetotreeni. Jämäkkyydestä huolimatta TCR ei ole epämukava. Mukulakivillä testaajien mielipiteet menivät ristiin Giantin ja Orbean keskinäisestä paremmuudesta, mutta molemmat käsittelivät röykyt hyvin. Giantissa tärinät tuntuivat vauhdissa selkeämmin kuin rauhallisesti ajaen.
M-kokoisessa testipyörässä tanko oli säädetty sovitinrenkailla alas, mikä korosti urheilullista ajoasentoa. Tangon säätövaraksi mittasimmepystysuunnassa nelisen senttiä.
Sramin sähkövaihteiden käyttölogiikka on selkeämpi kuin Shimanolla. Sramilla vasen kahva siirtää pykälän keveämmälle ja oikea raskaammalle välitykselle. Nappien yhtäaikainen painallus ohjaa etuvaihtajaa. Nappien tuntuma on erinomainen ja painallusten määrää on helppo kontrolloida.
Hintalappu on hurja, mutta superpyörässä ovat valmiina watti-, nopeus- ja kandenssianturit sekä kevyet ja muutenkin oivalliset Cadexkuitukiekot kohtuullisella 42 mm:n profiililla. Sivutuulen toki huomaa, mutta nykyisillä laatukiekoilla puhurin tuoma paine on maltillinen ja siihen tottuu nopeasti.
Runkokoko pitää valita poikkeuksellisen huolellisesti, koska satulatolppa on kiinteä osa runkoa ja sitä lyhennetään tarvittaessa kuskin mukaan. Satulalle jää silti viiden sentin säätövara putkeen kiinnittyvällä satulan kannatinosalla.
TCR Advanced SL on erinomainen kisavalmis maantiepyörä, jolla taittuvat todella pitkätkin ajot, kunhan pyörä sopii kuskille mitoitukseltaan. Vaikka vauhdinpito on pyörän ykkösasia, Giant ei ole joutunut tinkimään liikaa ajomukavuudesta. Pyörästä on useita edullisempia versioita.
- Sram Red eTap AXS -sähkövaihteet ja -levyjarrut | Sram Red D1 -kammet Quarq Dzero -wattianturilla | Cadex 42 mm -kuitukiekot | Cadex Road Race 700×25c (28 mm) -renkaat | Runkoon yhdistetty satulatolppa | Nopeus- ja kadenssianturi | M-koko | 6,6 kg ilman sisärenkaita ja polkimia | 11 500 €
Liv Langma Advanced Pro 2 disc
Langma Advanced Pro 2 disc Naisille suunniteltu ja naisten johtama Liv on Giantin sisarmerkki. Testiin saimme maantiemalleista geometrialtaan kilpailullisimman Langman kohtuuhintaisella 105-osasarjalla. Kiinnostavasti valmistaja on silti valinnut pyörään hiilikuitukiekot maltillisella profiililla.
Pyörä oli ketterä vauhdikkaissakin käännöksissä ja hallinta tuntui helpolta. Vakaus alamäessä sekä sprintatessa ilahdutti ja pyörällä kiipesi nousut vaivattomasti. Elitessä aiemmin kisannut testaajamme koki, että runko välitti hyvin voimat myös putkelta runtatessa.
Ajoasento ei tuntunut liian etupainoisen hyökkäävältä. Testaajamme kaipasi jopa vielä hieman matalampaa asentoa, mutta yllättyi silti kokonaisuutena pyörän aerodynaamisuuden tunteesta. Tangon korkeudelle on niukasti säätövaraa soviterenkailla eli spacereilla, joten pyörä kannattaa sovittaa huolella.
Testiajoille osuneet hiekkatieosuudet Langma hoiti eleettömästi, mutta Paris-Roubaix-simulaattoriksi kelpaavia mukulakiviä pyörällä ei ajettu. Kiekot sopivat yleiskäyttöön eivätkä ottaneet häiritsevästi sivutuuliin.
Geometria, keveys, välitykset, ajoasento ja ulkonäkö kertoivat siitä, että pyörä on suunniteltu nimenomaan naisia ajatellen. Testaajamme sanoin: ”Kyllähän tuollainen pyörä aerokiekoilla nostaa naispolkijan fiiliksen ja kehittymisen ylemmille käyrille!”
Pyörän henkeen nähden ohjaustanko voisi kuitenkin olla aerodynaamisempi, ja tankoteipit sopisivat varmemmin naisen käteen ohuempina. 105-osasarja toimii riittävän hyvin, mutta ei sykähdytä sähkövaihteiden tavoin.
- Hiilikuiturunko | Vaihteet ja jarrut Shimano 105 | Giant SLR 1 42 Disc -kiekot | Giant Gavia Course 1, 700×25c (28 mm) | S-koko | 7,7 kg ilman polkimia | 4 000 €
Orbea Orca M20i LTD
Orca tuntuu ajossa vakaalta ja vauhdikkaalta, joskin mutkittelu ja nousutkin hoituvat luontevasti. Pyörä välitti tehot tiehen hyvin, joskaan ei aivan Giant TCR:n tavoin. Alaotteella ajaen mukulakivet ylittyivät rennosti satulasta. Ilmeisesti tangon dropit vaimensivat tärinöitä hyvin, koska yläotteelta epätasaisuudet tuntuivat selkeämmin läpi.
Ajoasento on pitkä. Ohjainkannattimen kiinnityspaikka säätyy pystysuunnassa soviterenkailla kolmisen senttiä. Vauhdikkaasti ajaessa alustan epätasaisuudet toivat pientä kolinaa. Äänet aiheutuivat luultavasti letkujen ja piuhojen reitityksistä rungon tai ohjainkannattimen sisällä. Reititykset toki mahdollistavat osaltaan pyörän pelkistetyn ulkonäön.
Pyörän aerodynaamisuutta ei voi mitata ilman tuulitunnelia. Ajossa pyörä vaikutti halkovan ilmaa mallikkaasti, mistä voinee kiittää rungon muotoilua ja kiekkoja. Parhaimmillaan Orca olikin vauhdikkaassa ajossa alaotteelta. Maltillisen profiilin hiilikuitukiekot ovat hyvä valinta yleiskäyttöiseen maantiepyörään. Kiekot eivät ole turhan alttiit tuulille, ja niille on käyttöä toisin kuin raskaille alumiinikiekoille. Visionit voi vaihtaa profiililtaan 15 mm korkeammiksi 60 eurolla tai selvästi hintavampaan Fulcrum Speed 40 -kiekkosettiin 1 150 eurolla. Orbealle tutusti ostaja voi valita muutamia komponentteja eri vaihtoehdoista sekä rungon värit todella laajasta paletista.
Ultegra-sähkövaihteet toimivat luotettavasti ja ripeästi. Shimanon napeissa harhapainalluksia tosin tuli useammin kuin Sramilla. Shimanonkahvassa keveämmälle ja raskaammalle vaihtaminen tapahtuu päällekkäisistä napeista. Oikea kahva käskyttää taka- ja vasen etuvaihtajaa.
- Hiilikuiturunko | Shimano Ultegra Di2 -sähkövaihteet ja levyjarrut | Vision 40 SC disc -kuitukiekot | Vittoria Rubino Pro IV Graphene 2.0 TLR 700×25c | 57 cm -koko | 8,0 kg | 6 500 € | FSA Powerbox -wattianturit saatavilla lisähintaan 460–1 030 €
Täysjäykkä maasturi
Orbea Alma M Team
Nykyaikainen täysjäykkä maasturi eroaa valtavasti 90-luvun peleistä. Modernin geometrian, hiilikuiturungon ja litkutettujen renkaiden yhteispeli imi tärinät ja kohtuullisesti röykkyjäkin. Orbea Alma kiihtyi nopeasti, ohjautui tarkasti ja oli 8,4-kiloisena kaikin puolin kevyt liikuteltava.
Tarkkuus, keveys ja perusjärkevä geometria toivat luottamuksen, jonka ansiosta Alma päätyi testiajoilla kuskien taitoihin nähden vaativille linjoille. Haastamista helpotti se, että kevyellä ja ketterällä pyörällä korjausliikkeet olivat vaivattomia. Pyörä kiipesi mainiosti satulasta jyrkkäänkin kinkareeseen.
Vauhdikkaissa alamäissä sekä kookkaissa juurakoissa ja kivikossajäykkä keula toki jarrutti Alman menoa laadukkaisiin vaimennettuihin maastureihin verrattuna. Yksittäiset maltilliset juuret ja kivet saattoi lasketella jopa satulasta, mutta mutapohjaiseen maahan rakennetut kivikovat laskureittien möykyt olivat keulalle liikaa.
Pyörä oli tarkka rengaspaineista ja tuli testiin asianmukaisesti ilman sisärenkaita eli litkutettuna. Paras pito ja ajomukavuus vaativat aika matalia paineita, mutta toisaalta liian pehmeillä renkailla epätasaisuudet iskivät herkästi läpi. Kevyet insertit pienentäisivät läpilyöntien riskejä rajapaineilla ajaessa.
DT Swissin kiekot ovat alumiinisiksi kevyet ja niille löytynee käyttöä. Maxxis Rekon Race rullasi mukavasti, mutta pito jäi mudassa varsin rajalliseksi. Ohjuri estää ketjun putoamisen edestä.
Pyörä soveltuu vauhdikkaaseen kisatyyliseen ajoon osaavan kuskin käsissä sekä rauhallisempaan ajeluun yksinkertaisuudesta pitävällä ajajalla – vaikka ajotaidot eivät vielä olisi hurjat.
Osassa gravel-pyöristä maastokyvykkyys on parantunut, mutta silti ne ovat kaukana Alman kaltaisesta maasturista. Joihinkin graveleihin mahtuvat jopa maastorenkaat, mutta eroiksi jäävät silti esimerkiksi maasturin loivempi keula, leveämpi tanko ja pystympi ajoasento. Toisaalta samoista syistä Alma häviää graveleille sorateillä.
- Hiilikuiturunko | Orbea Spirit Rigid Carbon -kuitukeula | Vaihteet Shimano XTR | Jarrut Shimano XT | DT Swiss XR 1650 | Maxxis Rekon Race 29 × 2,35 EXO | Hiilikuituinen kiinteä satulatolppa | L-koko | 8,4 kg ilman sisärenkaita ja polkimia | 5 100 € | Fox 32 Float SC Factory 100 mm -joustokeulalla 5 500 €
Sähköavusteiset maasturit
Trek E-Caliber 9.8
Fazuan moottori tarjoaa nimenomaan avustusta. E-Caliber ei anna millään kolmesta avustustasosta raa’an tuntuista voimaa, joten turboefektiä hakevan kannattaa valita toinen pyörä. Toisaalta etenkin pienin taso tuntuu luonnolliselta, ja hiljaiseen moottoriin yhdistettynä avustuksen saattaa jopa unohtaa.
Hetkittäin avustus tulee päälle hieman myöhässä ja joskus vasta polkemista aavistuksen keventäessä. Hyvin teknisissä ja herkissä ylämäissä avustuksen ajoitus toi jänniä tilanteita. Välillä tuntui, että avustus heikkeni tai lähes hävisi vaikka omassa tehossa, maastossa tai vauhdissa ei ollut havaittavia muutoksia. Ongelmat olivat kuitenkin pieniä, lähes tottumiskysymyksiä.
Avustustasojen säädin on oletuksena varsin herkkä, joskin onneksi herkkyyttä voi säätää tietokoneelta. Maastossa jumppaillessa pykälä saattoi vaihtua vahingossa ja etenkin hanskoilla napsauksia saattoi tulla yhden sijaan vahingossa kaksi. Epätasaisessa maastossa reippaasti ajellessa akkupaketti pääsi liikkumaan lukituksesta huolimatta ja kolisi hieman.
Pyörän takajousto vastaa viime kaudelle esiteltyä Supercaliberia. Saranapisteitä on vain yksi ohuiden hiilikuituisten takakolmion putkien joustaessa toisen saranapisteen yleensä hoitaman tehtävän verran. Trek lupaa, että ratkaisu yhdistää täysjouston ja jäykkäperän hyvät puolet. E-Caliberin ajettavuus onkin hyvä. Pyörä nousee hyvinkin jyrkkiä mäkiä sekä sähkön avulla että ilman ja toisaalta kulkee iloisesti ja suhteellisen luottamusta herättävästi alaspäin. Vaikka pyörä on sähköavusteiseksi maasturiksi kevyt, paino tuo selkeää jähmeyttä avustamattomiin täysjoustoihin verrattuna, mikä tuntuu etenkin nopeaa heittelyä kaipaavissa kohdissa.
Painoon liittyy myös se, että pyörän selässä herää ”lintu vai kala” -pohdinta. Geometria, jousitusratkaisut ja pitkälti osatkin viittaavat XC-suuntaan, mutta paino tuo järeämpiä odotuksia. Vaikka E-Caliber kulkee pätevästi röykkyisessäkin maastossa, kyse ei ole varsinaisesta trail-pyörästä. Jousitus pohjaa helposti vaikka iskarit olisi säädetty tolkullisesti.
Pyörä kaipaa vauhtia herätäkseen eloon, eikä se siksi ole omimmillaan haastavimmilla kikkapoluilla. Vauhdikkaille poluille avustus tarjoaa hauskuutta etenkin kuskille, jolla nopeudet kasvavat sähkömoottorin ansiosta selvästi. Kovakuntoisimmille nopeusero voi olla niin pieni, että avustuksen tuoma jähmeys ei vastaa lisäwattien tuomaa hupia.
Fazuan erikoisuutena akun ja moottorin yhdistelmän voi tosin jättää kotiin, jolloin pyörä kevenee 2,9 kiloa. Silloin E-Caliber tuntuu avustamattomalta maasturilta, joka ei ole sellaiseksi kevyt, mutta jolla ajaisi silti mielikseen kokonaisen päivän. Ajettavuudessa ero on valtava tilanteeseen, jossa moottori on mukana, muttei käytössä. Kevennetyllä versiolla keula nousee selkeästi kevyemmin.
Iskareiden lukituksen ja hissitolpan vivut ovat vaihdekahvan tapaan samassa vivustossa. Hissitolppa toimi oikein sujuvasti, mutta samaa ei voi sanoa survomista vaatineesta jousituksen lukituksesta. Sille tosin ei juuri ollut käyttöä hyvien iskareiden ansiosta. Kookkaat levyt ja jarrut eivät jätä pulaan isoissakaan mäissä.
- Hiilikuiturunko | Fazua Evation 1.0, 250 W | Akku 250 Wh | Rockshox SID Select+ 120 mm -keula | Trek IsoStrut -takavaimennus, jossa Fox Performance DPS | Shimano XT vaihteet ja jarrut | Bontrager Kovee Pro 30 -kuitukiekot | Bontrager XR3 Team Issue 29 × 2,4 | Bontrager Line Elite Dropper -hissitolppa | L-koko | 17,5 kg ilman polkimia | 10 000 €
Kilpailijoiden uutuudet
Orbea Rise
Maltillisen painoisen sähköavustetun täysjoustoisen maasturin on esitellyt myös Orbea, joka kertoo Risen hintavimman version tuovan puntarille luvut 16,5 kg. Espanjalaisyhtiö käyttää Shimanon viime kauden uutuutta EP8-moottoria, joskin sitä komentava ohjelmisto on viritetty Riseen erikseen. Voimantuotto mukailee polkemista eikä siten ole sähköavustetuille pyörille tyypillisesti tasainen. Lopputulos on luultavasti luonnollisemman tuntuinen, joskin aaltoileva vääntö saanee ylämäissä renkaan sutimaan herkemmin.
Rise-mallisto on Trek E-Caliberiin verrattuna pitkäjoustoisempi 140–150 millimetrin keuloilla. Orbea Rise kannattaa huomioida, jos etsit trail-henkistä sähköavusteista maasturia 29-tuumaisilla renkailla. Hinnat ovat 6 900–10 900 euroa.
- Orbea Rise M20, 6 900 €
Specialized Turbo Levo SL
Sähköavusteisten täysjoustojen laihdutuskuuri toi hintavimpien Specialized Turbo Levon SL-versioiden painot 17–18 kilogrammaan. Grammoja katosi etenkin akun kapasiteetin mukana, mutta viilailua tarvittiin toki muuallekin. Raskaampaan Turbo Levo -mallistoon painoeroa kertyi nelisen kiloa. Lisäakun voi tarvittaessa kiinnittää pullotelineeseen.
Hinnat alkaen -versiota lukuun ottamatta Turbo Levo SL -malleissa on hiilikuiturunko. Specialized käyttää omaa Creo 1.1 -moottoriaan. Se avustaa enintään 240 watilla, kun painavammista Turbo Levoista irtoaa tarvittaessa reilusti yli 500 wattia. Specialized varustaa kevennetyt mallit 150 millimetriä joustavilla keuloilla eli kyse on Orbea Risen tavoin trail-pyörästä. Mallistosta löytyy vaihtoehdot hintaan 6 400–15 000 euroa.
- Specialized Turbo Levo SL Comp Carbon, 7 400 €
Lue lisää aiheesta: Kun pyörämarkkinat kuumenivat
Teksti Tomi Savolainen Kuvat Ari Hyytiäinen ja valmistajat
Pyöräily+Triathlon 2/2021