Korkean paikan leiri Suomessa – Inka Nurminen vietti kuukauden alppihuoneessa

Inka Nurminen korkean paikan leiri Suomessa
Lukulistalle
ClosePlease login

Korkean paikan harjoittelua voi tehdä myös Suomessa lähtemättä kaukomaille. Hypoksiahuoneessa on hyvä harjoitella ennen varsinaista korkean paikan leiriä, miten elimistö reagoi happivajeeseen.

Suunnistusmaajoukkueen haastajaryhmään kuuluva Inka Nurminen vietti kuukauden päivät Pajulahden urheiluopistolla korkean paikan leirillä marras–joulukuussa.

Kansan kielessä hypoksiahuoneessa asumista kutsutaan alppimajaksi. Huoneessa tai huoneistossa on laite, joka vähentää huoneen happipitoisuutta korvaamalla sitä esimerkiksi typellä. Laitteella voi säätää happipitoisuutta siten, että se vastaa tiettyä korkeutta merenpinnasta. Huoneissa leireilevillä kestävyysurheilijoilla korkeus on usein säädetty 2 000–3 000 metriin. 

– Tällainen leiri tarjoaa turvalliset olosuhteet kokeilla korkean paikan harjoittelua. Huoneen ”korkeutta” voi halutessaan laskea, ja leirin voi helposti vaikka keskeyttää, jos siltä tuntuu. Nämä ovat aina hankalampia toteuttaa, jos matkustaa oikeasti korkealle. Halusin testata, miten tämä itselleni toimii ja samalla hakea tuntumaa kevään Ranskan maajoukkueleirille, jossa ollaan korkealla. Tämä oli erinomainen aika ja paikka toteuttaa alkutalven perusharjoittelua, Nurminen perustelee.

Inka Nurminen korkean paikan harjoittelu Suomessa
Kuva: Anu Uhotoinen

Etäopiskelua kahdessa kilometrissä

Nurmisen huone oli säädetty noin 2 000 metriin. Siellä hän oleskeli mahdollisimman paljon, käytännössä lähes kaiken ajan harjoitusten ja ruokailujen ulkopuolella. Hyötyjen saamiseksi huoneessa suositellaan vietettävän vähintään 16 tuntia vuorokaudessa. Treenien, ruokailujen ja päiväunien ohella päivät kuluivat lähinnä diplomi-insinööriopintoja etänä suorittaessa. 

Harjoitukset hän teki joko urheiluopiston salilla tai ulkona suomalaisessa luonnossa ja ilmanalassa.

– Pajulahdessa on yksi treenihuone, jonka korkeutta voi myös säätää. Tein siellä pari-kolme kevyttä harjoitusta viikossa, mutta pääosin treenasin ”merenpinnan tasolla” eli tavallisella salilla tai ulkona.

Pitkän leirin ensimmäiset harjoitukset tuntuivat hieman heikommilta. Syy lienee se, ettei elimistö ollut vielä sopeutunut hapenpuutteeseen. Alun jälkeen kaikki alkoi sujua. 

– Harjoitukset tuntuivat hieman erilaisilta kuin ennen leiriä. Mutta elimistö tottuu. Lisäksi tottuu siihen, että tuntemus on hieman erilainen, Nurminen huomauttaa. 

Leirin ohjelmassa oli myös tehokkaampia harjoituksia. Nurminen poistui huoneestaan tuntia ennen kovia treenejä, jotta kovat ne sujuisivat mahdollisimman hyvin. 

Korkeasta ilmanalasta johtuva hapenpuute voi johtaa monenlaisiin oireisiin, mutta Nurminen ei huomannut mitään eroa olossaan harjoitusten ulkopuolella. 

– Olen vähän huono nukkumaan ja hypoksiahuoneessa käy pieni hurina. Se vähän häiritsi. Yöunessa en muuten huomannut mitään eroja, mutta kellon mittaamat yösykkeet olivat aluksi hieman koholla.

Inka Nurminen
Kuva: Petteri Kahari

Tuskin viimeinen kerta

Tämä haastattelu tehtiin kymmenen päivää leirin päätteeksi. Siinä vaiheessa leiri tuntui tuoneen hyötyjä. 

– Ensimmäiset päivät leirin jälkeen olivat tahmeita, mutta sen jälkeen alkoi tuntua hyvältä. Leirin jälkeinen mattotesti ainakin osoitti, että juoksuvauhti on parantunut. Treeneissäkin on tuntunut, että olen kovemmassa kunnossa, Nurminen selvittää. 

Jatkoa seurannee. Kotimaan korkean paikan leirin ajankohta saattaa jatkossakin olla juuri loppuvuoden puolella, sillä Nurminen haluaa harjoitella mahdollisimman paljon suunnistaen kaikkina vuodenaikoina. Se ei Pajulahdessa välttämättä onnistu keskitalvella tai keväällä. 

– Keväällä tulee muutenkin paljon ulkomaanvuorokausia maajoukkueleirien myötä. Harkitsin täksi kaudeksi myös pidempää leiriä esimerkiksi korkealla Afrikassa, mutta niissä paikoissa suunnistaminen onnistu, joten tulin Pajulahteen.

Hyötyjen saamiseksi kolme viikkoa on korkean paikan leirin minimiaika. Neljä viikkoa on yleisempi leirien kesto. 

– Täällähän voi myös valmistautua ennen ulkomaan korkean paikan leiriä viettämällä muutaman päivän alppimajassa ennen matkustamista. Elimistö on tottunut nopeammin korkeuteen itse leirillä, ja harjoittelun saa siellä käyntiin nopeammin, Nurminen muistuttaa. 

Korkean paikan leiri saattaa tuoda myös hyötyjä, jotka eivät liity millään tavalla hapenpuutteen tuomiin muutoksiin kehon toiminnassa. Hypoksiahuoneet ovat usein muutenkin erinomaisten puitteiden keskellä. 

– Eletään urheiluopiston olosuhteissa hotellihuoneessa. Ruokakin tulee pöytään, eikä sitä tarvitse itse tehdä. Urheiluun voi keskittyä sataprosenttisesti.

Lue myös: 

Kuntoa korkean paikan harjoittelulla – Mats Haldinin harjoitusleirit Afrikassa

Teksti JUHO-VEIKKO HYTÖNEN  Kuvat ANU UHOTOINEN, PETTERI KÄHÄRI

 

Suunnistaja 1/2025

Vastaa