Maajoukkuesuunnistajat ottivat leiriltä vauhtia kotikilpailuvuoteen

Harjoitusolosuhteiden ja sparrausavun lisäksi leirielämä tarjoaa maajoukkuesuunnistajalle mukavan tauon omatoimisesta aikataulutuksesta ja suunnittelusta. Maajoukkuesuunnistajat tähtäävät nyt suunnistuksen kotikilpailuvuoteen.

Suunnistusmaajoukkueen kotikilpailuvuosi 2025 sai ensimmäiset askelmerkkinsä tammikuussa Espanjassa Teneriffan leirillä. Leirille osallistui myös maajoukkuesuunnistaja Venla Harju, joka tunnustaa nauttivansa leirielämän tuomista mahdollisuuksista ja ottavansa niistä kaiken hyödyn irti.

Kun vuoden ensimmäisen maajoukkueleirin sijainti selvisi ja aikataulut antoivat myöten, Harju perheineen päätti leireillä etukäteen naapurisaarella Gran Canarialla, jonne suuntasivat myös seurakaverit Lotta Karhola ja Severi Kymäläinen.

– Jos sinne asti lentää, voi olla pidempäänkin. Päästiin Lotan kanssa juoksemaan yhdessä ja myös lapset saivat seuraa toisistaan, Harju kertoo hyödyistä.

Oma leiri mahdollisti myös pehmeämmän tavan juoksumäärien nostoon, sillä harjoituksista ei ollut maajoukkueleirillä pulaa.

Aikuisten maajoukkuesuunnistajien lisäksi leirillä nähtiin nuorten maajoukkueen jäseniä. Leiri olikin niin sanottu open camp, jolle saattoi osallistua kuka tahansa, jolla tavoitteet siintävät kansainvälisessä maajoukkue-edustuksessa.

Yksinkertaista leirielämää

Maajoukkueleirillä tekemistä riittää. Harju tykkää hyödyntää suunniteltuja harjoitusmahdollisuuksia niin paljon kuin mahdollista. Vuosien kokemus leirielämästä on jo opettanut ottamaan huomioon omat tarpeet ja jaksamisen.

Siinä missä junioritiimi seuraa suunniteltua ohjelmaa tarkemmin, aikuisten maajoukkueessa nähdään enemmän vaihtelua omien matkavalintojen ja joskus vammojenkin sanelemana.

– Leiripäivät on ihan aamusta iltaan aikataulutettuja. Itse tykkään osallistua kaikkeen mitä tarjotaan.

Aivan kaikkeen on silti mahdotonta osallistua. Kun maajoukkueiden yhteisleireillä on enemmän resursseja järjestelyissä, on myös enemmän samanaikaisia harjoitusmahdollisuuksia. Valmentajat pystyvät jakamaan vastuuta monipuolisten harjoitusten järjestämiseksi.

– Varsinkin nyt Thierryn (Gueorgiou) aikaan on ollut tarjolla vaihtoehtoisia harjoituksia. Samaan aikaan on ollut sprintti- ja pitkän matkan tehoharjoitus. Voi myös valita tekeekö kaksi vai kolme suunnistusta päivässä.

Leireillä urheilijan tehtäväksi jää heittäytyä mukaan. Aamu voi alkaa lyhyellä lenkillä tai muulla aktivoinnilla, aamupalan jälkeen on lähtö päivän ensimmäiseen treeniin, sen jälkeen syödään ja levätään tai opiskellaan. Päivän toinen treeni koittaa iltapäivällä. Seuraa lisää syömistä ja päivän viimeistelee kehonhuoltohetki.

Joihinkin päiviin sisältyi psyykkisen valmentajan William Lemoinen pitämät rentoutushetket sekä kahdenkeskeiset palaverit, analyysikeskusteluja omien vastuuvalmentajien kanssa unohtamatta.

Leirielämän yhtenä tehtävänä onkin yksinkertaistaa asioita ja helpottaa harjoittelua.

– Kyllä se vapauttaa sitä mietintää. Menee niihin harjoituksiin mitä on valinnut etukäteen. Ei tarvitse sopia sen enempää aikatauluista tai muista, Harju pohtii.

Sparrausapua seurasta

Teneriffalla leireili myös Ruotsin maajoukkueen suunnistajia ja samoihin harjoituksiin löysi tiensä muiden maiden yksittäisiä maajoukkueurheilijoita kuten Sveitsin Simona Aebersold, Norjan Kasper Harlem Fosser sekä Viron Evely Kaasiku.

Arvokilpailuihin tähtäävälle urheilijalle on tärkeää päästä näkemään omaa tilannetta suhteessa muihin myös kilpailukauden ulkopuolella.

– Oli muutamia harjoituksia missä pääsi vertaamaan ja kilpailemaan heidänkin kanssaan. Kyllä mä tykkään siitä, että näkee tilannetta.

Harju piti syksyllä tiiviin kilpailukauden jälkeen taukoa suunnistuksesta. Teneriffan maastot eivät ehkä vastaa sitä, mihin Suomen syyskausi päättyi ja Harju totesikin suunnistuksen olleen vielä ajoittain hapuilevaa.

– Välillä tuli vähän isompia virheitä mitä tarvitsisi tulla, mutta se nyt ehkä oli toissijainen asia. Kuitenkin sain myös niitä onnistuneita rastivälejä ja näki, että se oma tekeminen niissä paikoissa, missä tietää olevansa vahvoilla on ihan hyvällä tasolla.

Eri maajoukkueryhmien yhteiset leirit ovat antoisia molempiin suuntiin. Aikuisten maajoukkueen toiminnan näkeminen voi auttaa tulevaisuuden tähtiä huomaamaan, että perusduunia se on seuraavallakin tasolla.

– Ei me mitään ihmeellistä tehdä. Ja kyllä itsestä on ainakin mukavampi, että harjoituksissa on enemmän väkeä. Jos pelkästään aikuisten maajoukkue olisi paikalla, joissain harjoituksissa porukka jäisi pieneksi.

– Ja kyllähän junioreista on välillä ihan vastustakin, Harju huomauttaa.

Panostus pituudessa

Heinäkuussa 2025 siintävät kotikilpailut ovat Harjulla mielessä, jos ei päivittäin, niin ainakin melkein. Mitään radikaaleja muutoksia harjoitteluun ei ole tiedossa, sillä tulosta ja kehitystä on syntynyt tutulla kaavalla. Kuopion kilpailujen lähestyminen kuitenkin tekee harjoittelusta harkitumpaa.

– Tässä alkaa nyt tekemään jokaista yksityiskohtaa paremmin sen takia joka päivä.

Harjun, kuten muidenkin maajoukkuesuunnistajien, leirielämä jatkuu koko alkuvuoden. Helmikuu on pyhitetty oman seuran Portugalin leirille, jonka aikana pääsee testaamaan tasoaan myös kansainvälisissä kilpailuissa.

Kevään leiritahdin Harju toteaa olevan suurin piirtein samaa luokkaa kuin aikaisempinakin vuosina. Poikkeuksellista on ehkä yksittäisen leirin pituus. Aikaa yhdellä leirillä vietetään nyt enemmän verrattuna esimerkiksi sprinttipainotteisiin vuosiin.

Seuraava maajoukkueen leiri Ranskassa maalis-huhtikuussa onkin pituudeltaan jo kuukauden päivät. Siellä kukin urheilija viettää aikaa mahdollisuuksiensa mukaan. Korkeanpaikan leiri on poikkeuksellinen ja sen avulla pyritään maksimoimaan tulevien kotikilpailujen menestyspotentiaali.

Se mitataan heinäkuussa Kuopiossa.