Millainen pyörä pyöräsuunnistukseen? Välineurheilu ei tässä lajissa kannata

millainen pyörä pyöräsuunnistukseen
Lukulistalle
Kirjaudu käyttääksesi lukulistaa Close

Pyöriin voi upottaa ominaisuuden, mutta pyöräsuunnistuksessa rahalla saadulla hyödyllä tulee nopeasti katto vastaan. Lajikokeilun voi tehdä vaikka mummopyörällä.

Pyöräsuunnistus on kiinnostava laji, mutta uuden lajin kokemiseen on aina pieni kynnys. Suunnistajille se piilee pyörässä, maastopyörällä liikkumaan tottuneille taas suunnistuselementissä.

Kummankaan ei pitäisi olla este, sillä laji ei vaadi huippupyörää, eikä harrastetasolla huipputaitoja.

Jäykkäperäinen parempi pyörä ennen huippua

Pitkän linjan maajoukkuepyöräsuunnistajan Jussi Laurilan mukaan pyöräsuunnistusta voi lähtökohtaisesti kokeilla millaisella pyörällä tahansa.

– Joskus kisoissa on nähty jopa pyöriä, joissa on tarakka ja kori takana. Kokeilu ei varmasti jää pyörästä kiinni. Avoimissa pyöräsuunnistusharjoituksissa helpompi rata kiertää usein vain ulkoilualueen leveillä hiekkateillä tai leveillä poluilla, joilla voi ajaa lähes minkälaisella pyörällä tahansa, Laurila sanoo.

Mukavammaksi laji tulee kuitenkin muulla kuin mummopyörällä. Kilpaa ajavat luottavat perinteisiin maastopyöriin. Maastopyörien yksi perinteinen jakolinja on jousituksessa. Pyörät on jaoteltu täysijoustoisiin tai jäykkäperäisiin pyöriin. Jäykkäperäisessä pyörässä on jousitus vain eturenkaassa.

Laurilan mielestä pääsarjan kansallisen kärjen ulkopuolella kilpailevalle suunnistajalle jäykkäperäinen on parempi vaihtoehto.

– Kokemattomampi ajaja ei hyödy täysjoustosta. Kaiken lisäksi täysjousto painaa enemmän. Ajaminen täysjoustolla vaatii rutkasti ajotaitoa, ennen kuin siitä alkaa olla hyötyä.

Maastopyörässä varustelua voi säätää aina vain paremmaksi, ja rahaa voi laittaa kiinni niin paljon kuin haluaa. Laurilan mukaan erilaisista osista ja ominaisuuksista voi keskustella loputtomasti, eikä keskustelukumppaneiden välille silti välttämättä synny yhteisymmärrystä.

Lisäosat maksavat, mutta raha ei lopulta ratkaise. Maantiepyöräilyssä maailman huippujen pyörät maksavat reilusti yli 10 000 euroa, mutta tänne asti ei pyöräsuunnistuksessa ylletä.

– Parikymmentäkiloisen DH-pyörän lisäominaisuuksissa ei ole sellaisia, jotka hyödyttäisivät pyöräsuunnistuksessa. Mutta painoa siitä kuitenkin tulee lisää.

Ja se saattaa harmittaa ylämäessä. Toki on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että lajin aloitus ei kaadu myöskään ylivarustettuun pyörään.

Kokeneiden maastopyöräilijöiden, mutta kokemattomien suunnistajien haaste löytyy muualta.

– Heille haaste on kartanluku. Paljon maastopyörällä ajanut kokee ajamisen teknisesti erittäin helpoksi, jos on käynyt vähänkin maastopyöräilytapahtumissa. 

Jos kokeneelta ajajalta löytyy kotoa useampi pyörä, lajikokeiluun soveltuu Laurilan mukaan paremmin sellainen pyörä, jolla ajaisi Jämin kankailla eikä Tahko MTB:ssä.

Reittivalinta pyörän mukaan

Pyöräsuunnistuksessa reittivalinnat painottuvat enemmän kuin tossusuunnistuksessa. Lisäksi alla oleva pyörä voi vaikuttaa reittivalintaan.

Tarakalla varustetulla pyörällä ei kannata lähteä pienelle polulle. Ja pyörä ratkaisee joskus valinnan myös kilpailuissa:

– Ihan huipputasollakin reittivalintaan saattaa vaikuttaa se, minkälaisella pyörällä ajaa. Pystyykö sillä nousemaan teknisesti vaikeaa pikkupolkua nopeasti mäen yli vai kannattaako mäki kiertää? Ja tietenkin urheilija on valinnut oman pyöränsä omien ajotaitojensa mukaan, Laurila sanoo.

Pyöräsuunnistajien tavallisin välineongelma on rengasrikko, aivan kuten vaikkapa työmatkapyöräilyssä. Helpolla pyöräsuunnistusradalla rengasrikon riski ei kuitenkaan ole kovin suuri.

– Rengasrikon riskiä voi pienentää käyttämällä sisäkumittomia (tubeless) renkaita, joissa on vielä erikseen litkua, joka tukkii pienet reiät itsestään. Mutta tämäkin on jo edistyneempää varustelua, jota ei kannata miettiä, kun ensimmäinen kerran lähtee mukaan pyöräsuunnistusrasteille.

Ennen lajikokeilua kannattaa kiinnittää huomiota kartan kiinnitykseen. Viime vuosina yleistyneet niin sanotut integroidut tangot ovat tuoneet pyöriin keveyttä ja lisänneet ajomukavuutta. Samalla se on tuonut päänvaivaa lisäosia kaipaaville, kun karttatelineen saaminen kiinni tankoon voi olla vaikeaa.

– Karttatelinevalmistajat ovat kyllä reagoineet tähän, mutta uusimpiin pyöriin telineen kiinnittäminen ei ole yhtä helppoa kuin vanhemmissa pyörissä oleviin perinteisiin tankoihin.

Muistilista pyöräsuunnistuksen ensipolkaisuihin

  • Minimivaatimukset säännöistä: pyörässä ei saa olla sähkömoottoria, mutta siinä pitää olla jarrut.
  • Helpoilla radoilla maastossa käy pyörä kuin pyörä. Myös gravel- ja cyclocross pyörät toimivat monilla radoilla.
  • Jäykkäperäinen on aloittelijalle parempi kuin täysjousto. Maajoukkueurheilijat ajavat täysjoustolla.
  • Metsän puolella renkaat ovat kovimman rasituksen alla. Vaativiin maastoihin mennessä takavaihtaja kannattaa olla hyvin säädetty.

Pyöräsuunnistustapahtumat Suomessa ja maailmalla

  • Pyöräsuunnistuksen kuntorasteja ja avoimia harjoituksia on tarjolla ympäri Suomen. Suurin osa tapahtumista löytyy Suunnistusliiton IRMA-palvelusta.
  • Vuonna 2025 Suunnistusliiton kilpailukalenterissa on 16 pyöräsuunnistustapahtumaa.
  • Maajoukkueen ohjelmassa ovat arvokisat ja maailmancup Liettuassa (EM-kisat, toukokuu), Puolassa (maailmancup, elokuu) ja Bulgariassa (MM-kisat syyskuussa).

Lue myös:

Pyöräsuunnistajien kisakalusto

Teksti juho-veikko hytönen  Kuvat timo mikkola

Suunnistaja 3/2025

Vastaa