Nuorten Jukola – Mikä jännitysnäytelmä!

Nuorten Jukola ratkesi rastilla 11, kun kärkijoukkueen virhe avasi takaa-ajajille mahdollisuuden. Lopulta 14-vuotias Saana Turpeinen kiri Tampereen Pyrinnön kahdeksan vuoden tauon jälkeen mestariksi.

Suunta Jyväskylä oli matkalla toiseen perättäiseen voittoonsa, mutta virheet ankkuriosuudella pudottivat seuran viidenneksi. Tämä antoi voiton avaimet takana tuleville.

Tampereen Pyrintö pääsi ankkuriosuudelle kakkospaikalta. Viestiä vei vasta 14-vuotias Saana Turpeinen.

– Olihan se jännä tilanne, kun vastassa oli 18-vuotiaita. Ajattelin kuitenkin, että jos teen oman sujuvan suorituksen niin hyvin se menee. Alussa oli pientä epäröintiä, mutta kokonaisuutena kymppirastille asti suunnistus meni hyvin. Yleisörastilla kuulin olevani kärjessä. Se nosti jännitystä, mutta ajattelin keskittyä vain omaan suunnistukseen.

Rastilla 11 Turpeinen kuitenkin nosti penkkiurheilijoiden verenpaineet kattoon: hän juoksi rastista reilusti ohi oikealta.

– En tiedä, mitä tapahtui. Jostain syystä menin suunnassa vinoon, enkä tiennyt missä kohtaa olen valkoisella alueella.

Rastilla 11 kaikki muuttui

SK Pohjantähden Kiia Kuusikko oli päässyt matkaan neljäntenä viisi minuuttia kärjen perään. Vain minuuttia myöhemmin kartan oli saanut Anni Mäki-Hokkonen.

– Ajattelin, että lähdetään jahtaamaan ainakin Lahden Suunnistajia kiinni. Se oli täysin mahdollista. Samalla ajattelin juosta Annia karkuun. Sijoituksesta ei ollut ajatuksia. Tarkoitus oli tehdä oma puhdas suoritus, Kuusikko kertasi karttapuomilla olleita ajatuksiaan.

Pohjantähden ankkuri naulasi rastin toisensa perään sujuvasti. Tarkkaa tilannetta hän ei missään vaiheessa tiennyt. Rasti 11 oli hajontarasti. Turpeinen etsi kuumeisesti omaa pistettään tyhjällä alueella. Hän kävi pohjoispuolen tiellä ottamassa itsensä kiinni. Lippu ei silti löytynyt.

Samalla Kuusikko lähestyi omaansa. Raahelaissuunnistajalla oli niin kutsuttu tuhannen taalan paikka ottaa kärkipaikka. Mutta Kuusikko ei osunut.

– Maastossa en nähnyt, missä suo päättyi, eikä tasaisella alueella erottanut muotoja. Rastilippukin oli piilotettu hyvin kumpareen taakse. En nähnyt sitä, vaikka menin ihan vierestä. Löysin toisen rastin ja sain itseni sieltä kiinni. Sitten juoksin kaasu pohjassa omalleni, Kuusikko kertoi.

Nuori ankkuri piti päänsä kylmänä

Espoon Suunnan Mäki-Hokkonen ei matkaan lähtiessään olisi uskonut taistelevansa viestin voitosta.

– Ajattelin, että Lahti ja Pohjantähti ovat ohitettavissa, mutta muut olisivat liian kaukana.

Mäki-Hokkonen ja Kuusikko löysivät rastin 11 yhtä aikaa. Samalla noin 100 metrin päässä omaa hajontaansa etsinyt Turpeinen sai itsensä vihdoin kiinni itäpuolen polulta ja löysi rastilleen. Aikaa oli mennyt hukkaan yli kaksi ja puoli minuuttia.

– Pummatessani mietin, onkohan joku ehtinyt mennä jo ohi. Ajattelin, että ei tässä auta kuin suunnistaa loppumatka kovaa ja sujuvasti, kertoi Turpeinen.

Rastilla 12 Turpeinen leimasi noin 17 sekuntia ennen Mäki-Hokkosta ja Kuusikkoa. Jäljellä oli kolme rastia ja noin 1,5 kilometriä.

Turpeinen oli täysin tietämätön häntä jahtaavasta kaksikosta. Sen sijaan takaa-ajajat näkivät punaisen paidan. Ja paita lähestyi, mutta niin lähestyi maalikin.

Viimeisen rastin tuntumassa Turpeinen näki joukkuekaverinsa ja sai tietää tilanteen: eroa oli kymmenen sekuntia ja se riitti! Pyrinnölle voitto oli jo kymmenes, mutta edellisestä oli kulunut jo kahdeksan vuotta.

– Kyllä tuntui hienolta. Tämä kilpailu on itselleni yksi kauden tärkeimmistä kisoista SM-kisojen ohella, joten pitää olla tyytyväinen, voittaja-ankkuri summasi tunnelmansa.

Reilut 50 metriä taaempana Mäki-Hokkonen oli onnistunut jättämään Kuusikon.

– Saana jaksoi juosta kovaa poluilla. Olisimme voineet voittaa vain, jos hän olisi pummannut. Ajattelin, että jos en saa Pyrintöä kiinni, ainakin pidän Kiian takana. Voitin hänet niukasti edellisviikonlopun knock-out-sprintin hopeataistelussa, joten mietin, että ehkä nytkin. Aloin olla aika puhki siinä viimeisillä väleillä, mutta vähän sain eroa. Piti kyllä katsoa taakse, tuliko sitä tarpeeksi, Mäki-Hokkonen sanoi.

Espoon Suunta on ollut Nuorten Jukolassa viiden parhaan ulkopuolella viimeksi vuonna 2016. Aika vakuuttavaa.

– Kultaa lähdettiin hakemaan, mutta hopeakin on ihan kova. Kyllä me tyytyväisiä ollaan, Mäki-Hokkonen summasi.

Pronssi maistui Pohjantähdelle

Kuusikko teki kaikkensa, mutta kaksi ehti ensin maaliin.

– Annilla löytyi siinä vielä yksi vaihde enkä pysynyt mukana. Jälkikäteen ajateltuna juoksin ehkä vähän liian kovaa puolimatkassa. Yleisörastilla kuulin, että Anni tulee aika lähellä takana, joten kiihdytin siinä turhan paljon vauhtia, Kuusikko sanoi.

SK Pohjantähden pronssi oli seuran historian paras tulos Nuorten Jukolassa.

– Täytyy olla tyytyväinen, kun noustiin mitalisijoille. Vähän harmittaa, että ilman virhettä voittokin olisi ollut lähellä, mutta se on aina jossittelua. Oli kuitenkin hieno lopettaa oma Nuorten Jukolan ura kolmostilaan, Kuusikko sanoi.

Myös Mäki-Hokkoselle Jämsän Nuorten Jukola oli uran viimeinen. Turpeinen saa vielä juosta neljä kertaa.

Vuonna 2026 suunnistetaan Kontiolahden ampumahiihtostadionilla Kontiolahden Urheilijoiden ja Kalevan Rastin järjestämänä.