SUUNNISTAJIA TAI AINAKIN SUUNNISTUKSIIN osallistuneita ehti kosolti kärkikymmenikköön SM-maastojuoksun miesten kymmenellä kilometrillä. Hopealle juoksi edustustason suunnistaja Tuomas Heikkilä, jonka vahvuus ykköslajissaan ovat kovan alustan sprinttimatkat. Hän kehui juoksukisoja myös henkisinä harjoituksina, joissa pitää suoriutua fyysisillä äärirajoilla.
MAASTOJEN SEURAAVAT SIJAT OLIVAT kuin rasteilta: Akseli Ruohola, Joni Hirvikallio, Vilho Loukkalahti ja Juho Ylinen. Heistä viimeisen ykköslajiksi on valikoitunut polkujuoksu, jossa mies hallitsi SM-starttia edeltävänä päivänä Bodom Trailin 21 kilometriä ennen Mårten Boströmiä. Tarinaan sopii, että Bodomilla naisten kärkeen juoksi Minna Kauppi, joskaan polkujen suomalainen kärkinainen Anna-Stiina Erkkilä ei osallistunut.
VASTAAVIA KAKKOS- TAI SIVULAJIN ONNISTUMISIA voisi listata lähes jokaisesta pitkästä rogainingista. Ei liene yllättävää, että ultramatkoille mieltyneet polkujuoksijat pärjäävät tuntikausia kestävissä urakoissa. Tulokset sykähdyttävät onnistujaa, mutta niiden lisäksi palkintona ovat monipuolisuuden tuomat hyödyt ja kiinnostavuuskin.
JUKOLAAN PROJEKTILUONTOISESTI VALMISTAUTUVA monilajiharrastaja kerryttää suunnistuksen taidollista osaamista, joka avaa uudenlaisia maastoja itsenäisille tai pienen porukan polkujuoksuretkille tai vaikka vaelluksille. Se on huikea valtti miljoonien polkukilometrien ja lukemattomien juostavien selkosten maassa.
Kestävyysjuoksun projekti tiellä tai polulla voi tuoda suunnistajan matkavauhtiin tasonnoston, joka näkyy keski- ja pitkillä matkoilla.
SUUNNISTUKSEN JA POLKUJUOKSUN VÄLILLÄ ilmeistä plussaa kertyy kilpailuvauhtisesta juoksusta erilaisilla luonnon alustoilla. Kestävyysjuoksun projekti tiellä tai polulla voi tuoda suunnistajan matkavauhtiin tasonnoston, joka näkyy keski- ja pitkillä matkoilla. Kaupunkisprinttien myötä rata- ja katujuoksussa tarvittavan kimmoisan askeleen ja juoksunopeuden arvo on noussut myös suunnistuksessa.
KOVAN JUOKSUN HENKISET EDUT eivät rajoitu matkavauhdin mentaaliseen sietoon tai oman vauhtireservin tuntemukseen. Jos tiedät pärjääväsi juoksuun erikoistuneita vastaan loppukirissä, itseluottamus voi tuoda ratkaisevan buustin yhteislähtöisen suunnistuksen loppuotatukseen maalialueella.
KEHO EI TUNNISTA, mistä lajista fyysisen suorituskyvyn ärsyke tulee. Jos haluat liikkua paljon tai olet altis vammoille, kannattaa juoksun ja suunnistuksen lisäksi treenata pyöräillen tai hiihtäen. Niiden avulla kehon iskutus ja siten rasitusvammojen riski pysyy pienempänä.
MENESTYS SUUNNISTUKSESSA EI TIETENKÄÄN rakennu vain hapenotolle tai juoksukyvylle. Ylivertainenkaan fysiikka ei tuo kartta kourassa voittoja, jollei lajitaidollinen osaaminen riitä. Suunnistajan pitää myös suunnistaa.
Tomi Savolainen päätoimittaja
Suunnistaja 3/2023