TÄSSÄ NUMEROSSA esittelemme jälleen juoksijan tärkeimpiä välineitä eli juoksukenkiä. Ympäristö- ja vastuullisuusmielessä ne eivät ole mikään mallituoteryhmä. Kuluttajalla on jotakuinkin mahdoton tehtävä saada tietoja pääosin Aasiassa valmistettavien kenkien ympäristövaikutuksista tai työntekijöiden oloista.
NÄHDÄKSENI JUOKSUKENKIEN laatu on myös heikentynyt. Kiusallisen usein kuulen harmittelua, että esimerkiksi kengän päällinen on mennyt rikki muutamassa kuukaudessa. Välipohjamateriaalit toki menettävät ajan myötä vaimennusominaisuutensa, mutta sen paljon juokseva kuluttaja voi hyväksyä.
Toisinaan taas valmistajat haluavat kengistä kevyet, joten ulkopohjasta jätetään liian suurelta alueelta kulutusta kestävää kumia pois. Riskinä on pehmeän välipohjamateriaalin nopea kuluminen ja kengän käyttöiän lyheneminen.
Hankin muuten hiljattain käytetyn urheilukellon. Osin turhamaisuuttani, osin mielenkiinnosta. Kello on entiselle omistajalleen tarpeeton, joten samalla ympäristökuormituksella voin yhtä hyvin ottaa sen omaan käyttööni. Ensikokemukset ovat hyvät, kello on hienossa kunnossa ja virtaa riittää (kellojen akkujen kestävyyteen perehdyimme jutussa Akku, älä hyydy!. Voisiko käytettyjen juoksuvarusteiden kierrätys ja jatkokäyttö olla tapa edistää lajiamme kestävämpään suuntaan?
KESTÄVÄN KEHITYKSEN ohella mietityttää kestävyyden kehitys. Viime aikoina on tuotu esiin uusia tutkimustuloksia suomalaisten heikkenevästä kunnosta – niin aikuisten kuin lasten.
Vietin vastikään muutaman päivän eräällä urheiluopistolla. Satunnaisten havaintojeni perusteella juoksurata, juoksumatot ja kuntopyörät olivat tyhjillään, mutta vieressä puntti kolisi, kun hauista ja pakaraa kehitettiin antaumuksella. Voimaharjoittelu on totta kai tärkeää, myös juoksijalle (lue lisää s. 30–35). Äskettäin uutisoitiin heikkenevän kestävyyskunnon kuitenkin pahimmillaan aiheuttavan jopa työvoimapulaa fyysistä kuntoa vaativilla aloilla.
Perheiden yhdessä liikkumisen soisi olevan yleisempää. Se luo kaiken perustan liikunnalliselle elämäntavalle. Jos liikkuvan perheen esimerkki on vahva, seuratoiminnassa saadut kokemukset – hyvät tai huonot – eivät todennäköisesti muuta liikuntaan liittyviä mielikuvia.
USEIN PUHUTAAN esikuvista. Joukkueurheilussa niitä ovat Huuhkajat, Susijengi ja Leijonat – ja hyvä niin. On meillä kestävyysesikuviakin, kuten Topi Raitanen, Alisa Vainio ja Iivo Niskanen. Esikuvien ohella joukkuehenki ja yhteisöllisyys voisivat olla houkutin uusille kestävyysharrastajille. Esimerkiksi kilpajuoksija Aino Niemi korostaa yhteisöllisyyden ja juoksukavereiden merkitystä omalle uralleen. Myös tuoreessa Polkujuoksijassa pureudumme lajin porukoihin ja niiden yhteishenkeen. Hikoillaanpa siis yhdessä, juoksukevät on täällä!
PENA REKIRANTA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ PENA@JUOKSIJA-LEHTI.FI
ps. Varustekierrätyksen ja liikunnan lisäämisen voi myös yhdistää. Vähemmän liikuntaa harrastava kaverisi saattaa intoutua vaikkapa kävelylenkille, jos lahjoitat vanhat mutta käyttökelpoiset lenkkarisi hänelle.
Juoksija 3/2023