Riian maraton kasvaa Pohjois-Euroopan suurimmaksi – mukana myös suomalaisia juoksuperheitä

Kun Helsinki City Running Day kokosi 20 000 juoksijaa toukokuiseen Suomeen, Latviassa tehtiin historiaa: Riian maraton keräsi yli 40 000 osallistujaa ja yli sadan maan juoksijat.

Suomen kansallinen juoksupäivä 17. toukokuuta kokosi Helsinki City Running Dayhin 20 000 osallistujaa yli 90:sta eri maasta. Samaan aikaan Latviassa laitettiin paremmaksi.

35:nteen Riian maratontapahtumaan osallistui yli 40 000 juoksijaa ja 100 kansallisuuden määrä ylittyi. Riika mainostaa järjestävänsä Pohjois-Euroopan suurinta ja kansainvälisintä juoksutapahtumaa. Väitteelle alkaa olla hyvin katetta.

Monelle juoksijalle toukokuinen Helsinki on vuoden must-tapahtuma, johon osallistutaan vuodesta toiseen. Tämä saattaa rajoittaa intoa lähteä samana viikonloppuna Latviaan. Periaatteessa innokas juoksija voisi kisata molemmat tapahtumat. Lauantaina juoksupäivä Helsingissä ja siitä suoraan illaksi lähtöluvan hakuun Riian expoon ja sunnuntaina starttiin Mustapäiden talon edustalle.

Tosin tänä vuonna lentokentän työnseisaukset peruuttivat lentoja, ja omakin reissuni muuttui ekologisemmaksi neljän tunnin linja-automatkaksi Tallinnasta Riikaan. Samalla reitillä olisi päässyt aina Berliiniin saakka, jossa lauantaina liikuttiin suuren The Womens Run -tapahtuman merkeissä. Suomalaisia Riian juoksujuhliin oli ilmoittautunut lähes 450 henkeä.

Sujuvaksi hiottu tapahtuma

Pitkät perinteet Riian maratonjärjestelyissä näkyivät. Etukäteisinformaatio oli sujuvaa ja näppärä tapahtuma-appi tiedotti kaiken oleellisen expon aukioloajoista aina omaan lähtöryhmään saakka. Jänispalveluita oli maratonille tarjolla kahdeksaan eri tavoiteaikaan. Puolikkaalla vartin välein kulkevia tavoiteaikaryhmiä oli neljä, alkaen 1.30-loppuaikaa tähyäville.

Juoksunumeron nouto kolmen kilometrin päässä keskustasta sijainneesta exposta oli tehty helpoksi. Jonottaa ei tarvinnut, mikä osallistujamäärä huomioiden on ihmeellistä. Selkeät reittikartat olivat hyvä apu sopivaa majoituspaikkaa lähtö- ja maalialueen liepeiltä haettaessa. Viikonlopun ajan Riiassa oli myös tarjolla juoksijoille ilmainen joukkoliikenne. Raitiovaunut toivat suuren joukon juoksijoita aivan lähtöviivalle saakka.

Lähtö- ja maalialue sijaitsivat Riian vanhassa kaupungissa aivan Väinä-joen rannassa. Aiempina vuosina maratonin ja puolikkaan juoksijat ovat startanneet yhtä aikaa. Nyt ilmeisesti ennätysosanotto huomioiden puolimaratoonareiden kuuma ryhmä lähti matkaan kello 7.00 ja maratoonarit heti tämän jälkeen. Puolimaratonin startti oli kaksi tuntia myöhemmin. Jo etukäteen arvasi, että tällainen ajoitus tekee maalialueelle tunkua, kun pääosa pitkänmatkan juoksijoista saapuu maaliin yhtä aikaa. Maratonin ja puolikkaan jälkeen iltapäivälle oli varattu vielä suuret osanottajamäärät keränneet 6 ja 10 kilometrin juoksut.

Ei sadetta, mutta ei paistettakaan

Sunnuntaiaamun sää oli karmeaa ennustetta armeliaampi. Pitkin viikkoa sääkartta povasi rankkoja sadekuuroja koko viikonlopulle. Kadut olivat lätäköillä, mutta vain pieni tihkusade saatteli juoksijoita matkaan. Kostea, hapekas 15 asteinen ilma oli mitä parhain juoksusää.

Juoksun pohjana oli puolimaratonin reitti, josta maratoonarit erkanivat jo ensimmäisen kilometrin jälkeen lähtöalueen kautta koukkaavalle kuuden kilometrin kiepille. Tästä päästiin perusreitille, jossa 19 kilometrin kohdalla maratoonarit karkasivat 14 kilometrin mittaiselle, Riian eläintarhalla käännöksen tekevälle ”sinne ja takaisin” pätkälle. Viimeisen kahdeksan kilometrin yhteinen reitti sisälsi usean kilometrin kiemurtelun Riian keskustassa.

Riiassa voi juosta vailla pelkoa mäkiosuuksista. Tasainen ja nopea katureitti kuljettaa juoksijoita kaupungin nähtävyyksiä esitellen. Ennen pisintä, Vansu-sillalle tapahtuvaa nousua oli fiksusti laitettu huoltopiste. Puolimaratonilla oli viisi kattavasti urheilujuomalla ja hedelmillä varusteltua huoltoa. Maratonille tankkauspaikkoja kertyi yhdeksän. Kannustus oli kautta linjan erinomaista. Sateen uhkasta huolimatta reitin varrella oli runsaasti kyltein varustautuneita kannustajia ja useampi puhallinorkesteri siivitti juoksijoiden menoa.

Matkan ehdoton tsemppaushuippu osui 18 ja 39 kilometrin kohdalle. Juoksijoiden oikealla puolella oli useista kuoroista koottu suuri lauluryhmä ja vasemmalla kuorojohtaja, muusikoita sekä korokkeilla kansallispukuun pukeutuneita tanssijoita. Laulavan kunniakujan läpi juostessa varmasti useamman silmäkulma kostui.

Raitiovaunut toivat juoksijat lähtöviivalle.

Iltapäivä kasteli juoksijat

Neljän tunnin maratonjuoksijat ja kaksi tuntia puolikkaalla viettäneet muodostivat maaliintulijoiden pääjoukon. Maalialueen huolto ja mitalien jako toimi saumattomasti, ja edes tässä kohtaa ei ruuhkia päässyt syntymään. Sitten hieman ennen puoltapäivää taivas repesi ja kova sadekuuro ajoi oman suorituksensa tehneet sisätiloihin.

Koko loppupäivän jatkunut keskeytymätön sade kuritti niin kympin kuin kahdessa aallossa tunnin välein lähteneiden kuuden kilometrin kilpailun juoksijoita. Liukkaita mukulakiviä matkalle osui vähän, mutta lätäköitä kaikki kilpailijat pääsivät väistelemään. Epäilemättä monet juoksutossut kastuivat likomäriksi.

Lyhempien matkojen reitti oli vastaava kuin maratonmatkojen viimeiset kilometrit. Näin kaikki juoksijat saivat kokea vapaudenjumalatar Mildan muistomerkin aukiolla kertakäyttösadetakkeihin pukeutuneiden kansallispukuisten nuorten ja laulavien kuorojen mieltä kohottavan kannustuksen.

Maalissa oli vastassa yhtä hymyä oleva poika.

Suomalaisperheestä nuorin osanottaja

Koko matkan maratoneilla noudatetaan 18-vuoden alaikärajaa, mutta puolikas on nuoremmille osallistujille huoltajan suostumuksella usein mahdollinen.

Riian reitillä huomion kiinnitti aikuisjuoksijoiden rinnalla napakkaa vauhtia pistelevä nuori poika. Puolimaratonin nuorimman osanottajan titteliä kantoi juuri 13 vuotta täyttänyt hankolainen Ilmari Korsu. Isänsä Aki Korsun kanssa Latviaan juoksemaan lähteneelle Ilmarille kisa juoksijana oli ensimmäinen laatuaan. Aiemmin hän on toiminut Akin huoltajana useammalla maratonreissulla.

Nuoren juoksijan päälaji jalkapallo on antanut kestävyysharjoitteluun hyvää pohjaa ja eivät pidemmät lenkitkään harjoittelussa aivan vieraita ole. Kuntopohja on kohdallaan ja todella kevyen oloisesti nuoren askel kulki.

Kovin pitkä Ilmarin juoksu-ura ei ole ehtinyt olla. Juoksuharjoittelua ennen Riikaa oli takana vain puoli vuotta. Isän lisäksi tsempparit ovat kyllä olleet kovaa kastia. Juoksuidoleista löytyy muun muassa pohjoiskarjalainen perhetuttu Marko Juvonen (Juoksija 1/2025, s. 62), joka viime syksynä naputteli Berliinin maratonin aikaan 2.34.30. Etäämmältä on seurattu Markon seuratoveri Kari Heikuran juoksusaavutuksia. Polvijärven Urheilijoiden Heikura on viime vuoden Jyväskylän SM-maratonin voittaja, ajalla 2.21.30.

Puolimaratonin alusta Ilmari ja Aki taivalsivat samaa reipasta tahtia, kunnes 14 kilometrin kohdalla Ilmari ilmoitti nostavansa kierroksia ja tähyävän alle kahden tunnin aikaa. Isä muistutti omien rajojen tarkkailusta ja sopi treffit maalialueelle.

Maalissa oli vastassa mitali kaulassa yhtä hymyä oleva poika. Matka oli mennyt kevyesti ja puolimaratonaika oli 13-vuotiaalle mainio 1.54.53. Isä saapui maaliin tasan kuusi minuuttia myöhemmin, mikä kuulemma oli aivan odotettua.

Korsujen urheiluperheestä ei lajeja puutu. Ilmarin isoveli Alvar kilpailee maajoukkuetasolla voimanostossa ja syksylle on luvassa kisareissut Costa Ricaan (MM), Liettuaan (EM) ja Islantiin (PM). Ehkä reissuilta löytyy sopivia juoksukilpailuja, tai ainakin unohtumattomia lenkkireittejä.