Juoksu avaa ovia paikkoihin ja kohtaamisiin, joihin ei muuten päätyisi. Päätoimittaja Pena Rekiranta pohtii, miten juoksu yhdistää ihmisiä Kreetan pikkukylien limonadipöydistä Jyväskylän EM-maratonin reunoille, ja miksi yhteisö tekee juoksijan matkasta merkityksellisen.
Juoksu vie usein paikkoihin ja tilanteisiin, joihin ei muuten päätyisi. Yksi mieleenpainuvimmista muistoistani liittyi tavalliseen puolipitkään lenkkiin lomamatkalla Kreetalla. Olin suunnitellut kellooni juoksureitin, jota lähdin juoksemaan.
Janoisena päädyin pikkukylässä sijaitsevaan pieneen perheravintolaan. Hetken päästä perheen tytär kantoi paikalliset limonadit pöytään. Ryhdyimme muitta mutkitta keskustelemaan kiinnostavista aiheista, kuten Kreikan poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta ja koronapandemian vaikutuksista ravintola-alaan. Juoksun ansiosta päädyin tilanteeseen, johon en olisi ikimaailmassa muuten päätynyt. Tämä on yksi hieno esimerkki kohtaamisista, joita juoksu voi tuoda eteen.
SYYSKUUSSA OLIN seuraamassa Jyväskylässä (kuva) aikuisurheilijoiden EM-maratonia. Kuulin siellä erään brittijuoksijan elämän mittaisesta matkasta juoksijana. Kisareissulla olleet ulkomaalaiset kilpailijat kertoivat suorastaan ylistäviä kommentteja Suomen kilpailumatkasta.
Keskisuomalainen järvikaupunki voi olla muualta Euroopasta tulevalle elämys, siinä missä suomalaiselle suuren metropolin massamaraton. On jokseenkin epätodennäköistä, että he olisivat ilman juoksuharrastustaan elämässään muuten vierailleet Jyväskylässä.
HENKILÖJUTUSSAMME turkulaistunut juoksija Aino Suni kertoo omasta matkastaan juoksijana. Se ei ole vielä ollut ajallisesti kovin pitkä, mutta pitkälle hän on jo nyt juoksussaan päässyt. Suni kertoo yllättyneensä, miten antoisaa kilpaurheilu on. Juoksukaverien ja oman seuran merkitys tuli myös hyvin selville, ja hän pohti myös, miten urheilusta on hieman yllättäen tullut hänen elämässään todella merkityksellinen asia.
Monella kuntojuoksijalla juoksuyhteisö kantaa harrastusta ja tuo motivaatiota varmasti samaan tapaan kuin kilpajuoksija Sunilla. Matkaa juoksijana eteenpäin on hienompi kulkea, kun muita samanhenkisiä on lähipiirissä. Tämä kävi ilmi myös someen liittyvässä kyselyssämme.
Yhteistreenit, lenkki kaverin kanssa tai kannustava viesti ennen toiselle tärkeää kisaa ovat oleellisia osasia juoksijan matkassa.
TÄSSÄ VAIHEESSA vuotta ajatukset saattavat siintää jo ensi vuoden juoksumatkoissa. Sellaisten suunnittelun voi aloittaa vaikkapa polkujuoksukilpailusta Lofooteilta, josta Mari Parkkari kirjoitti kokemuksiaan.