Moni nuori urheilija treenaa kovaa, mutta unohtaa liikkua arjessa. Urheilulääkäri Harri Hakkaraisen mukaan heikko arkiliikunta ja huono istuma-asento voivat estää selän palautumisen ja johtaa selkävaivoihin, vaikka harjoittelu olisi suunniteltu oikein.
Nuorten fyysinen kunto puhuttaa. Siinä on heikkouksia jopa nuorilla kilpaurheilijoilla, niin kuntotekijöissä kuin myös vamma-alttiudessa. Selkävaivat ovat ikävän runsaita jo monelle nuorelle. Suomen Urheiluliitto on todennut omissa tutkimuksissaan, että parhaassa kasvuiässä olevilla nuorilla yleisurheilijoilla lähes kolmasosalla on ilmennyt rasitusvammoja, erityisesti selässä.
Urheilulääkäri Harri Hakkarainen otti aiheeseen kantaa Huippu-Urheilu-Uutiset -lehdessä (HUU 2/2025). Hän kertasi harjoittelun kehityssyklin, jossa rasitus saa aikaan kudokseen pieniä mikrovaurioita, mutta niistä palautuminen ja kehon uudelleenrakennus kehittävät suorituskykyä.
Palautumista tukevat riittävä ja säännöllinen uni, ravitsemus ja arjen valinnat. Kudosten mikrovaurioiden paraneminen ja vahvistuminen on voimakkaimmillaan unen aikana. Ravinnossa on mikrovaurioiden paranemiseen tarvittava energia ja rakennusmateriaalit.
Istuminen ja huono arjen asento voivat romuttaa treenin hyödyt
Arjen valinnat ja ns. arkiliikunta taas tehostaa luita, jänteitä ja muita tukikudoksia ympäröivää verenkiertoa, joka tuo vauriopaikalle ravintoaineita ja huuhtelee pois kovissa treeneissä syntyneitä haitallisia yhdisteitä.
Tässä syklissä onkin Hakkaraisen mielestä yksi riskikohta.
– Jos arkiliikunnan sijaan treenien välissä vain istumme tai röhnötämme huonossa asennossa kännykkää tuijottaen, selkärankaa tukevat lihakset passivoituvat eli löystyvät, selkänikamien tuki heikkenee ja nikamiin syntyneet treenivauriot eivät pääse levon aikana paranemaan. Huono istuma- tai röhnötysasento vain lisää selkänikamille painetta ja syntyy asteittain luun väsymisvaurio.
Selän väsymismurtuman taustalla voi siis olla yhtä lailla kovaa tai yksipuolista harjoitusrasitusta kuin nikaman väsymistä puutteellisen arkiliikunnan, unen tai ravinnon vuoksi.
– Liian usein näkee, että on lisätty hyvin lyhyessä ajassa lajilihaksiin kohdistuvaa harjoittelua, eikä ole muistettu vahvistaa riittävästi keski- ja ylävartaloa sekä liikkua arjessa omatoimisesti ja monipuolisesti, Hakkarainen muistuttaa.
Tähän voisi lisätä, että röhnöttäminen ja huono arkiliikunta aiheuttavat ongelmia myös aikuisten keholle.
Lue myös:
Liian vähän liikettä – lapsilla ja nuorilla jopa 5 000 tunnin liikuntavaje
Teksti ari paunonen Kuvat adobe stock
Juoksija 7/2025